Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö kuohuu

yle 22.1.2014 klo 19:56
Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö kuohuu
Kaikki Suomen kannalta keskeiset elementit ovat yhtä aikaa liikkeessä: Ruotsissa käydään ennennäkemätöntä puolustuspoliittista keskustelua, Venäjän kehitys menee koko ajan huolestuttavampaan suuntaan ja Natokin on käymistilassa.

Varusmiehiä puolustusvoimain taisteluharjoituksessa. Kuva: Lauri Paju / Maavoimat / Puolustusvoimat
Suomen turvallisuuspolitiikassa on pitkään ollut hiljaista. Mutta nyt suuret palikat liikkuvat, kaikkialla Suomen ympärillä.

– Oikeastaan voi sanoa, että melkein joka rintamalla liikkuu jotain, toteaa ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Kirsti Kauppi.

Kaikki Suomen kannalta keskeiset elementit ovat yhtä aikaa liikkeessä, eri syistä. Ruotsissa käydään ennennäkemätöntä puolustuspoliittista keskustelua, Venäjän kehitys menee koko ajan huolestuttavampaan suuntaan ja Natokin on käymistilassa. Myös Euro-kriisi heijastuu Suomen turvallisuuspolitiikkaan.

"Ruotsin puolustus alkaa Ruotsista"

Kymmenkunta vuotta sitten Ruotsissa arvioitiin, ettei maata oikeastaan uhkaa kukaan. Maa päätti ajaa ns. aluepuolustuksen alas ja keskittyä kriisinhallintaan. Ruotsi on myös luopunut asevelvollisuudesta. Mutta viime kuukausina Ruotsissa on alkanut ennennäkemätön puolustuspoliittinen keskustelu.

Ruotsissa on nyt julkisesti niin kansalaiset kuin poliitikotkin heräämässä niiden puolustuspoliittisten päätösten seuraamuksiin, joita tehtiin jo puoli vuosikymmentä sitten, ennen Georgian sotaa. Kansa on nyt yhtäkkiä herännyt Ruotsin puolustusvoimien todellisuuteen, sanoo vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittisesta instituutista.

Salonius-Pasternak on herättänyt Ruotsissa kohua Ruotsin puolustuskykyä arvostelevilla lausunnoillaan. Toissaviikolla Ruotsin Sälenissä järjestetyssä suuressa puolustuspoliittisessa konferenssissa vaatimuksia perinteisen puolustuksen vahvistamisesta esitettiin kuitenkin jo lähes joka puolueesta. "Ruotsin puolustus alkaa Ruotsista eikä Afganistanista!" on uusi iskulause.

Taustalla on muun muassa viime pääsiäisenä tapahtunut välikohtaus, jossa ruotsalaiset hävittäjät eivät ehtineet edes ilmaan, kun venäläiskoneet tekivät yllättävän harjoitusiskun lähellä Ruotsin ilmatilaa. Ruotsissa on esitetty ankaria arvioita maan todellisesta puolustuskyvystä.

Natokeskustelu kiihtyy – tällä kertaa Ruotsissa

Myös keskustelu Nato-jäsenyydestä on kiihtynyt Ruotsissa. Naton kannattajien määrä lähenee jo vastustajien määrää. Tammikuussa julkaistun mielipidetiedustelun mukaan 36 prosenttia ruotsalaisista kannattaa jäsenyyttä, 40 prosenttia vastustaa. Muutos aikaisempaan on ollut nopeaa.

Pääministeri Fredrik Reinfeldt vakuutti kuitenkin Sälenissä, että jäsenyys ei ole ajankohtainen.

Salonius-Pasternak pitää kuitenkin mahdollisena, että mikäli mielipideilmasto muuttuu Natolle myönteiseksi, Ruotsin jäsenyyshakemus voi tulla ensi syksyn parlamenttivaalien jälkeen ajankohtaiseksi.

Venäjä, Venäjä, Venäjä

Venäjän sisäinen kehitys ja ulkopolitiikan muutos huolestuttavat Suomen ulkoministeriötä. Venäjä näkee yhä selkeämmin maailman perinteisen geopolitiikan silmin, jossa maailma nähdään etupiiritaisteluna. Tämä näkyy nyt selvästi esimerkiksi Ukrainassa.

– Se on ikävää. Tässä ei ole etupiirejä, tämä ei ole nollasumma peliä. Jos Venäjän näkee tämä asian toisin, se tietysti aiheuttaa jännitteitä, toteaa ulkoministeriön Kauppi.

Venäjä vahvistaa asevoimiaan, mitä seurataan huolestuneena myös Suomessa.

– Mutta Venäjän painopiste on strategisten ydinaseiden kohdalla sekä sisäisen turvallisuuden parantamisessa, muistuttaa eläkkeellä oleva suurlähettiläs René Nyberg.

– Venäjä uhka on etelässä, ja Venäjän suuri haaste on idässä, se on Kiina. Baltian maat ja Pohjoismaat eivät missään tapauksessa ole Venäjän turvallisuuspolitiikan painopistealueita, Nyberg arvioi.

EU-kriisi turvauhkana

Suomen turvallisuuspolitiikkaan vaikuttaa myös se, että sotilasliitto Nato etsii juuri nyt rooliaan. Afganistanin operaation päättyessä Nato-maissa on suurta väsymystä kriisinhallintaan.

Mutta suurempi ongelma Suomen kannalta on itse asiassa eurokriisi. Suomen turvallisuuspolitiikan suuri ydin on EU-jäsenyys. Sitähän perusteltiin aikoinaan nimenomaan turvallisuuspoliittisena ratkaisuna, EU:n jäseninä emme olisi enää koskaan yksin. Nyt EU on kuitenkin kriisissä.

– EU:n sisäisellä tilalla on hyvin syvällisiä vaikutuksia Suomen kansainväliseen asemaan, ja sitä kautta Suomen turvallisuuteen ja turvallisuuspoliittiseen asemaan, arvioi poliittisen osaston päällikkö Kirsti Kauppi.

– Suomen etu on yhtenäinen vahva EU ja siihen meidän kaikki politiikka tähtää.

Aiheesta lisää illan A-studiossa tv1 klo 21.05.
 
"Venäjän kehitys menee koko ajan huolestuttavampaan suuntaan"

Oho. Nyt on maailmankirjat sekaisin: Yle sanoo tuon asian suoraan. Saapa nähdä onko tuon kirjoittajalla työsuhdetta enään huomenna. Pisteet siviilirohkeudesta.
 
"Venäjän kehitys menee koko ajan huolestuttavampaan suuntaan"

Oho. Nyt on maailmankirjat sekaisin: Yle sanoo tuon asian suoraan. Saapa nähdä onko tuon kirjoittajalla työsuhdetta enään huomenna. Pisteet siviilirohkeudesta.


No höpsis. Ylhäältä käskettyä valtiojohtoista propagandavyörytystä sekä Suomessa, että Ruotsissa. Tahti varmasti vain kiihtyy. Natoon hopihopi! Nimet olisi hyvä saada paperiin ennen Suomen vuoden 2015 eduskuntavaaleja. Ruotsin liittymisestä yritetään maalata suomalaisille turvallisuuspoliittista pakkoa. Jäädään taas yksin! Samaa soopaa, kuin Unioniin liittymisen kanssa.

Sopivaa liittymishetkeä on ilmeisesti kaavailtu Afganistanin sodan päättymisen ja seuraavan laajemman siirtomaasodan alkamisen välille. Voi tulla kapea ikkuna, joka ei kestä "väärää" hallitusta 2015 vaalien seurauksena.
 
Just.
 
Luvassa voi olla mielenkiintoista poliittista teatteria jos Ruotsi hakee Naton jäsenyyttä ja Suomessa on samaan aikaan Persut ja Kepu hallitusvastuussa. Viihteen kannaltahan tämä Nato-keskustelu on kait on otettava, en vain osaa nähdä tätä minään elämän ja kuoleman kysymyksenä Suomelle.
 
Luvassa voi olla mielenkiintoista poliittista teatteria jos Ruotsi hakee Naton jäsenyyttä ja Suomessa on samaan aikaan Persut ja Kepu hallitusvastuussa. Viihteen kannaltahan tämä Nato-keskustelu on kait on otettava, en vain osaa nähdä tätä minään elämän ja kuoleman kysymyksenä Suomelle.

Persut+Kepu+1 uskoisin.

Ja joo. Ei tuo ole elämän ja kuoleman kysymys. Seuraavan hallituksen päätös puolustusrahoista sen sijaan on.
 
Persut+Kepu+1 uskoisin.

Ja joo. Ei tuo ole elämän ja kuoleman kysymys. Seuraavan hallituksen päätös puolustusrahoista sen sijaan on.

Tai ylipäätään mihin suuntaan Suomen asema osana globaalia taloutta kehittyy. Siinä on teille sitä turvallisuuspoliittisen ympäristön kuohuntaa.
 
Tai ylipäätään mihin suuntaan Suomen asema osana globaalia taloutta kehittyy. Siinä on teille sitä turvallisuuspoliittisen ympäristön kuohuntaa.

Näin minäkin tätä katson. Mutta koska liehkastaan mp-henkisellä saitilla, niin sitten vaan tuo turvallisuusnatoeinatomikäsittenjuupaseipäs- kuuluu asiaan. Suomen pahimmat uhat ovat tyystin muut kuin itäinvaasio kymenlaaksossa de facto.
 
Niin hallitukset vaihtuvat, liittosopimuksia solmitaan ja irtisanotaan. Pelkkää loiskiehuntaa ihmiskunnan historiassa. Ei sillä etteikö militaristisella analyysillä turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksista olisi paikkansa, mutta tällä hetkellä tuo Venäjän sotavoiman vyöryminen rajan yli nyt ei vain ole se realistisin uhkakuva. Sen sijaan Suomen muuttuva asema osana globaalia taloutta asettaa niin omalle elämäntavallemme kuin instituutioillemme tiettyjä haasteita.

Nopean talouskasvun rikas Suomi olisi tulevaisuudessa varmaankin sotilaallisesti vahvempi ja omaisi enemmän liikkumavaraa kuin persaukiseksi vanhusten laitoshoitolaksi ajautuva Suomi. Todennäköinen kehityskulku on kuitenkin jossain tuolta väliltä ja se edellyttää mielestäni jatkossa sotilaallisen maanpuolustuksen kehittämistä myös supistuvien resurssien oloissa. Samoin kuin vakaita suhteita naapureihin reaalipolitiikan pohjalta koska kriiseihin ei ole varaa. Ja sen varmistamista että Suomi on jatkossakin puolustamisen arvoinen ja kansalaiset kokevat elämänsä mielekkääksi täällä päin maailmaa.
 
Back
Top