Suomen turvallisuuspolitiikka on jämähtänyt

#1
Nato-keskustelun aika ei ole koskaan, puolueettomutta/liittoutumista elätellään eräänlaisen menneen maailman haavekuvana.

Päättäjät, poliitikot, sotilaat eivät osaa/uskalla kertoa kansalle mitä vaihtohtoja on olemassa ihan suomen kielellä. Asiassa ei päästä eteenpäin ennen kuin merkittävät tahot lyövät kortit pöytään, mitä mikäkin vaihtoehto Suomelle sen lähituleivaisuuden kannalta merkitsee.

Sen aika on nyt!

Pahoin pelkään että hyssyttelemme vielä Vaalimaan raja-asemalla, jossa virkailijat jäävät pölypilvessä maahantulomakkeet kourassan ihmettelemään mihin ne kohteliaasti käyttäytyneet Mekanisoidun pojat kalustoineen oikein meni...
 
Viimeksi muokattu:

skärdis

Ylipäällikkö
#2
Jotain muutosta pysähtyneisyyden aikaan on ilmassa, kun osa eturivin poliitikoista on ilmoittanut NATO:n olevan ajankohtaista nyt tai viimeistään ensi eduskuntavaaleissa. RKP ja kokoomus ovat avoimesti NATO-jäsenyyden kannalla. Vihreistä, perussuomalaisista on näytetty vihreää valoa.

Keskusta on kysymysmerkki ja puoluetoimistossa varmasti pähkäillään, millä taktiikalla lohkeaisi pääministerin salkku. Pahaa pelkään, että kepu valitsee ratsukseen NATO-kielteisyyden. Demareista ei arvaa sanoa mitään, koska puolueessa on paniikki ja paniikkiratkaisut voivat olla mitä tahansa. Jos puoluekokouksen linja pitää, niin demarit siirtyvät rytinällä vasemmalle ja silloin kaivetaan esiin YYA-henki.

Vasemmistoliitto vastustaa perinteisesti kaikkea eli NATO:a, omaa puolustusta ja nykyisin varmaankin Venäjääkin.
 

Arti

Kersantti
#3
Tämä Nato-jäsenyys kysymys on sellainen, että se vain mutkistuu kuta enemmän sitä miettii. Lähtökohtaisesti olisin Nato-jäsenyyden kannalla, mutta toisaalta tämä, että Suomi on solminut Venäjän kanssa sopimuksen, että Suomen aluetta ei saa käyttää hyökkäykseen Venäjää vastaan.

"4 artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat pidättymään voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä keskinäisissä suhteissaan. Riidat ratkaistaan rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYK-asiakirjojen mukaisesti. Sopimuspuolen aluetta ei artiklan mukaan saa käyttää hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan. Jos taas toinen sopimuspuoli joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden mukaisesti. Sotilaallisen avun antaminen hyökkääjälle kielletään."

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1992/19920008

http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he 8/1992

Että Suomen eduskunnan pitäisi siis irtisanoa tämä 11.07.1992 voimaan tullut sopimus Suomen ja Venäjän välisistä suhteista ennen Naton jäseneksi liittymistä.
 
Viimeksi muokattu:
#4
Tämä Nato-jäsenyys kysymys on sellainen, että se vain mutkistuu kuta enemmän sitä miettii. Lähtökohtaisesti olisin Nato-jäsenyyden kannalla, mutta toisaalta tämä, että Suomi on solminut Venäjän kanssa sopimuksen, että Suomen aluetta ei saa käyttää hyökkäykseen Venäjää vastaan.

4 artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat pidättymään voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä keskinäisissä suhteissaan. Riidat ratkaistaan rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYK-asiakirjojen mukaisesti. Sopimuspuolen aluetta ei artiklan mukaan saa käyttää hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan. Jos taas toinen sopimuspuoli joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden mukaisesti. Sotilaallisen avun antaminen hyökkääjälle kielletään.

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1992/19920008

http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he 8/1992

Että Suomen eduskunnan pitäisi siis irtisanoa tämä 11.07.1992 voimaan tullut sopimus Suomen ja Venäjän välisistä suhteista ennen Naton jäseneksi liittymistä.
Sanoisin tuohon Suomen ja Venäjän väliseen "sopimukseen", että paskat sopimuksesta. Venäjä ei tule ikinä noudattamaan mitään sopimuksia kenenkään kanssa jos sopimus on ristiriidassa heidän omien etujensa kanssa. Venäjä on meidän ainoa uhka (kertaa kolme™). Miksi meidän tulisi noudattaa "vihollisemme" kanssa tehtyä "sopimusta" kun on varma, etteivät he noudata sitä? Tietysti jos tällainen sopimus on voimassa niin on korrektia ilmoittaa Venäjälle, että sanoudumme siitä irti.
 

Arti

Kersantti
#5
Sanoisin tuohon Suomen ja Venäjän väliseen "sopimukseen", että paskat sopimuksesta. Venäjä ei tule ikinä noudattamaan mitään sopimuksia kenenkään kanssa jos sopimus on ristiriidassa heidän omien etujensa kanssa. Venäjä on meidän ainoa uhka (kertaa kolme™). Miksi meidän tulisi noudattaa "vihollisemme" kanssa tehtyä "sopimusta" kun on varma, etteivät he noudata sitä? Tietysti jos tällainen sopimus on voimassa niin on korrektia ilmoittaa Venäjälle, että sanoudumme siitä irti.
Itse olen samaa mieltä. Alkuperäinen teksti jonka tein sisälsi samanlaisen mielipiteeni, mutta sensuroin itseni.
 
#6
Sanoisin tuohon Suomen ja Venäjän väliseen "sopimukseen", että paskat sopimuksesta. Venäjä ei tule ikinä noudattamaan mitään sopimuksia kenenkään kanssa jos sopimus on ristiriidassa heidän omien etujensa kanssa. Venäjä on meidän ainoa uhka (kertaa kolme™). Miksi meidän tulisi noudattaa "vihollisemme" kanssa tehtyä "sopimusta" kun on varma, etteivät he noudata sitä? Tietysti jos tällainen sopimus on voimassa niin on korrektia ilmoittaa Venäjälle, että sanoudumme siitä irti.
Niin sanoja ajatuksia itsellänikin. On sitten kyse ison mittakaavan valtiollisista kysymyksistä tai spesifimmistä, niin luottamus itään puuttuu minultakin.
Näistä sopimuksista tuli mieleeni käytännön esimerkki maastosta: kun viuhkapanoksen käyttöä on harjoitettu, joku aina "keksii", että tämähän voidaan jättää ansaksi vihollisen jalkaväkeä ajatellen, jos itse ei enää olla paikalla sissisytyttimen kanssa tms. ja sitten kouluttaja aina vastaa, että se rikkoisi sopimuksia ja sitten jauhetaan, että mistähän sopimuksista luulette vastapoolien pitävän kiinni sa-tilanteessa. Joo, rauhan aika on rauhan aika, mutta minusta on tekopyhää, ettei koulutustilanteessa voisi puhua ääneen kaikista mahdollisuuksista. Se on niin varma, ettei itänaapuri noudata sopimuksia, jotka ovat omien tarpeidensa vastaisia. Sitä toivoisi humaania menoa jo politiikassa, saati sitten sodassa - Clausewitzille tuppasivat olemaan samaa asiaa eri keinoin. TurvallisuusPOLITIIKKA kuuluu samaan soppaan...
 

Tähystäjä

Eversti
Lahjoittaja
#7
Kyllä se on niin nähty jo kymmeneen miljoonaan kertaan että itänaapuri noudattaa uskollisesti kaikkia sopimuksia tasan siihen asti kun se sopii heidän etuihinsa, eikä yhtään pidemmälle. Jos edes yhtä jääkiekon MM-finaalia ei pystytä pelamaan sääntöjenmukaisesti ja ilman kulissien takaista suhmurointia, niin miten sitten sopimusten noudattaminen voisi tulla kyseeseen kun on kyse jääkiekkoa suuremmista asioista?
 

Creidiki

Kenraali
Lahjoittaja
#8
Sanoisin tuohon Suomen ja Venäjän väliseen "sopimukseen", että paskat sopimuksesta. Venäjä ei tule ikinä noudattamaan mitään sopimuksia kenenkään kanssa jos sopimus on ristiriidassa heidän omien etujensa kanssa.
Bingo, napakymppi, kymmenen pistettä ja papukaijanmerkki.

Mutta miksi rajata huomiota Venäjään?

Ruotsi ei tule ikinä noudattamaan mitään sopimuksia kenenkään kanssa jos sopimus on ristiriidassa heidän omien etujensa kanssa.
Saksa ei tule ikinä noudattamaan mitään sopimuksia kenenkään kanssa jos sopimus on ristiriidassa heidän omien etujensa kanssa.
USA ei tule ikinä noudattamaan mitään sopimuksia kenenkään kanssa jos sopimus on ristiriidassa heidän omien etujensa kanssa.

Eikä muuten Suomikaan, esim- Pariisin rauhansopimuksesta olemme irtisanoutuneet yksipuolisella julistuksella, koska sen noudattaminen ei ollut enää etujemme mukaista.

Olipa kysymyksessä kauppasopimus, kuten Maastrictin sopimus, tai sitten sotilaallinen liitto, kuten NATO. Jos siis haemme tukea Venäjän uhkaa vastaan on kysyttävä: Onko tuen antaminen antajan etujen mukaista?
 
#9
Bingo, napakymppi, kymmenen pistettä ja papukaijanmerkki.

Mutta miksi rajata huomiota Venäjään?

Ruotsi ei tule ikinä noudattamaan mitään sopimuksia kenenkään kanssa jos sopimus on ristiriidassa heidän omien etujensa kanssa.
Saksa ei tule ikinä noudattamaan mitään sopimuksia kenenkään kanssa jos sopimus on ristiriidassa heidän omien etujensa kanssa.
USA ei tule ikinä noudattamaan mitään sopimuksia kenenkään kanssa jos sopimus on ristiriidassa heidän omien etujensa kanssa.

Eikä muuten Suomikaan, esim- Pariisin rauhansopimuksesta olemme irtisanoutuneet yksipuolisella julistuksella, koska sen noudattaminen ei ollut enää etujemme mukaista.

Olipa kysymyksessä kauppasopimus, kuten Maastrictin sopimus, tai sitten sotilaallinen liitto, kuten NATO. Jos siis haemme tukea Venäjän uhkaa vastaan on kysyttävä: Onko tuen antaminen antajan etujen mukaista?
Äh. Taitaa tosiaan olla niin, ettei minkään valtion kannata pitää sellaista sopimusta joka on vastoin omia etuja.
Naton suhteen tilanne on varmasti ihan sama. MUTTA Naton jäsenten etu on, että Nato pysyy uskottavana. Eli jos johonkin Nato maahan hyökätään niin on muiden etu pitää Nato uskottavana antamalla tukea maalle jota vastaan on hyökätty. Jos joku maa ei auta sotilasliittoon kuuluvaa maata niin on aika varmaa, ettei se saa itsekään apua jos sitä myöhemmin tarvii. Isoilla Natomailla (joita on tasan yksi) ei tämäkään ole näin selvää, mutta pienillä kyllä.
 

Samses

Ylipäällikkö
Mod
Lahjoittaja
#10
Äh. Taitaa tosiaan olla niin, ettei minkään valtion kannata pitää sellaista sopimusta joka on vastoin omia etuja.
Naton suhteen tilanne on varmasti ihan sama. MUTTA Naton jäsenten etu on, että Nato pysyy uskottavana. Eli jos johonkin Nato maahan hyökätään niin on muiden etu pitää Nato uskottavana antamalla tukea maalle jota vastaan on hyökätty. Jos joku maa ei auta sotilasliittoon kuuluvaa maata niin on aika varmaa, ettei se saa itsekään apua jos sitä myöhemmin tarvii. Isoilla Natomailla (joita on tasan yksi) ei tämäkään ole näin selvää, mutta pienillä kyllä.
... ja siitä johtuu, että sen ison jäsenmaan etujen mukaista mitä suurimmassa määrin on pitää Nato uskottavana.
 
#11
... ja siitä johtuu, että sen ison jäsenmaan etujen mukaista mitä suurimmassa määrin on pitää Nato uskottavana.
Jep.
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#12
Tuolla toisessa topikissa Kapiainen epäili, että terävässä päässä on kyllä herätty nyt. Näin minäkin oletan vahvasti ja siitä kielii itseasiassa moni asia.
 

Benelli

Ylipäällikkö
#13
Tämä Nato-jäsenyys kysymys on sellainen, että se vain mutkistuu kuta enemmän sitä miettii. Lähtökohtaisesti olisin Nato-jäsenyyden kannalla, mutta toisaalta tämä, että Suomi on solminut Venäjän kanssa sopimuksen, että Suomen aluetta ei saa käyttää hyökkäykseen Venäjää vastaan.

"4 artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat pidättymään voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä keskinäisissä suhteissaan. Riidat ratkaistaan rauhanomaisin keinoin YK:n peruskirjan ja ETYK-asiakirjojen mukaisesti. Sopimuspuolen aluetta ei artiklan mukaan saa käyttää hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan. Jos taas toinen sopimuspuoli joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, toinen sopimuspuoli myötävaikuttaa ristiriidan selvittämiseen YK:n peruskirjan ja ETYKin asiakirjojen periaatteiden mukaisesti. Sotilaallisen avun antaminen hyökkääjälle kielletään."

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1992/19920008

http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he 8/1992

Että Suomen eduskunnan pitäisi siis irtisanoa tämä 11.07.1992 voimaan tullut sopimus Suomen ja Venäjän välisistä suhteista ennen Naton jäseneksi liittymistä.
Suomen NATO jäsenyys ei olisi tuon sopimuksen kanssa ristiriidassa sen enempää kuin Venäjän jäsenyys CSTO:ssa. 5 artikla ei päde jos NATO maa lähtee itse hyökkäämään toiseen valtioon.
 
Top