Tvälups
Ylipäällikkö
yle uutiset Kotimaa 6.3.2013 klo 8:44
Suomi aloittaa pelastusyhteistyön Venäjän kanssa
Yhteistyö voisi käynnistyä maiden välisellä rajaseudulla jo tänä vuonna. Suomalaiset voisivat nykyistä helpommin osallistua pelastustehtäviin lähialueilla ja vastavuoroisesti Venäjä tarjoaisi sammutusapua esimerkiksi laajoihin metsäpaloihin.
Metsäpalojen valvontalennolla havaittu savupatsas. Metsäpalojen valvontalennolla havaittu savupatsas. Kuva: YLE Keski-Suomi / Joni Tammela
Pari vuotta sitten Kaakkois-Suomen yli Leningradin alueelle pyyhältäneet Asta- ja Veera -myrskyt osoittivat tarpeen itärajan ylittävästä naapuriavusta.
Sisäministeri Päivi Räsäsen sopi pari viikkoa sitten Moskovassa yhteistyöstä Venäjän hätätilanneministerin kanssa. Käytännön toimiin on tarkoitus päästä pikavauhtia, sanoo pelastusylitarkastaja Einari Kapiainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
- Pystyttäisiin antamaan nopeaa ja tehokasta apua erityisesti suuronnettomuustilanteissa, mutta miksei myös tavanomaisissa onnettomuustilanteissa, suunnittelee Kapiainen.
Käytännön yhteistyötä on tähänkin asti tehty vaihtelevasti valtiosopimuksen perusteella. Nyt pelastuslaitoksia patistetaan käytännön toimiin ministerisopimuksella koko Lapista Kaakkois-Suomeen ulottuvalla itärajalla. Suomalaiset voisivat ylittää rajan nopeasti vaikkapa kolarilanteissa, venäläiset puolestaan tarjoaisivat erikoiskalustoa vaativiin tehtäviin, kertoo Venäjän hätätilanneministeriön Leningradin alueen päällikkö, kenraali Maksim Birjukov.
- Metsäpalojen sammuttamisessa me voisimme käyttää lentokoneita. Hätätilanneministeriöllä on erikoiskoneita sammutustehtäviin. Valmiutta löytyy myös öljyntorjuntaan ja räjähteiden raivaukseen, kertoo Birjukov venäläisten valmiudesta.
Vpk:laisten rivit harvenevat
Rajaseudulla tehtävän yhteistyön lisäämisen taustalla on muun muassa huoli vapaapalokuntien rivien harvenemisesta, mikä heikentää valmiutta. Venäjällä valmius puolestaan kohenee, kun hätätilanneministeriö on perustamassa Leningradin alueelle ja Karjalan tasavaltaan neuvostoajan loppuvaiheessa lakkautetut vapaapalokunnat uudelleen.
Samaan aikaan itärajan ylittävä liikenne lisääntyy nopeasti.
- Aika pitkälle nämä onnettomuustilanteet korreloivat väestön liikkeitä, liikennemääriä ja matkustajamääriä ja sen myötä myös avunantojoukkojen tarvetta, pohtii pelastusylitarkastaja Einari Kapiainen.
Sopimus on tarkoitus saada voimaan jo tänä vuonna. Neuvotteluja on käyty tällä viikolla Lemillä. Yhteistyöhön haetaan rahoitusta myös Euroopan Unionilta. Toimintamalli olisi ainutlaatuinen koko EU:n ulkorajan alueella.
Suomi aloittaa pelastusyhteistyön Venäjän kanssa
Yhteistyö voisi käynnistyä maiden välisellä rajaseudulla jo tänä vuonna. Suomalaiset voisivat nykyistä helpommin osallistua pelastustehtäviin lähialueilla ja vastavuoroisesti Venäjä tarjoaisi sammutusapua esimerkiksi laajoihin metsäpaloihin.
Metsäpalojen valvontalennolla havaittu savupatsas. Metsäpalojen valvontalennolla havaittu savupatsas. Kuva: YLE Keski-Suomi / Joni Tammela
Pari vuotta sitten Kaakkois-Suomen yli Leningradin alueelle pyyhältäneet Asta- ja Veera -myrskyt osoittivat tarpeen itärajan ylittävästä naapuriavusta.
Sisäministeri Päivi Räsäsen sopi pari viikkoa sitten Moskovassa yhteistyöstä Venäjän hätätilanneministerin kanssa. Käytännön toimiin on tarkoitus päästä pikavauhtia, sanoo pelastusylitarkastaja Einari Kapiainen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.
- Pystyttäisiin antamaan nopeaa ja tehokasta apua erityisesti suuronnettomuustilanteissa, mutta miksei myös tavanomaisissa onnettomuustilanteissa, suunnittelee Kapiainen.
Käytännön yhteistyötä on tähänkin asti tehty vaihtelevasti valtiosopimuksen perusteella. Nyt pelastuslaitoksia patistetaan käytännön toimiin ministerisopimuksella koko Lapista Kaakkois-Suomeen ulottuvalla itärajalla. Suomalaiset voisivat ylittää rajan nopeasti vaikkapa kolarilanteissa, venäläiset puolestaan tarjoaisivat erikoiskalustoa vaativiin tehtäviin, kertoo Venäjän hätätilanneministeriön Leningradin alueen päällikkö, kenraali Maksim Birjukov.
- Metsäpalojen sammuttamisessa me voisimme käyttää lentokoneita. Hätätilanneministeriöllä on erikoiskoneita sammutustehtäviin. Valmiutta löytyy myös öljyntorjuntaan ja räjähteiden raivaukseen, kertoo Birjukov venäläisten valmiudesta.
Vpk:laisten rivit harvenevat
Rajaseudulla tehtävän yhteistyön lisäämisen taustalla on muun muassa huoli vapaapalokuntien rivien harvenemisesta, mikä heikentää valmiutta. Venäjällä valmius puolestaan kohenee, kun hätätilanneministeriö on perustamassa Leningradin alueelle ja Karjalan tasavaltaan neuvostoajan loppuvaiheessa lakkautetut vapaapalokunnat uudelleen.
Samaan aikaan itärajan ylittävä liikenne lisääntyy nopeasti.
- Aika pitkälle nämä onnettomuustilanteet korreloivat väestön liikkeitä, liikennemääriä ja matkustajamääriä ja sen myötä myös avunantojoukkojen tarvetta, pohtii pelastusylitarkastaja Einari Kapiainen.
Sopimus on tarkoitus saada voimaan jo tänä vuonna. Neuvotteluja on käyty tällä viikolla Lemillä. Yhteistyöhön haetaan rahoitusta myös Euroopan Unionilta. Toimintamalli olisi ainutlaatuinen koko EU:n ulkorajan alueella.