Suomi Areena

Nhhk

Kenraali
@Mortti
Ihan hyvää pohdintaa mutta siltikin pistäisin nuo prosentit faktojen valossa ihan toisin
Eli olen 99%varma ettei venäjä hyökkää NATO:n jäsenen kimppuun mutta olen 95%varma että jossain vaiheessa venäjä taas hyökkää jonkun rajanaapurinsa maille, tämähän ei todennäköisesti ole Suomi koska Suomi hoitaa puollustuksensa hyvin.
 

baikal

Supreme Leader
En tiedä johtuiko auringon uuvuttavasta vaikutuksesta vai mistä, mutta en herran tähen kyennyt eilen illalla katsomaan SuomiAreenan lätinää. Neljännellä kotimaisella:

ol tai gu ois pala sittuo lätjäkköh. :devilish:
 

PekkaSavo

Ylipäällikkö
En kykene katsomaan. Maanantaina ja sunnuntainakin oli televisio vain hetkittäin auki. Sellaista hölinää.
 
D

Deleted member 2762

Guest
En tiedä johtuiko auringon uuvuttavasta vaikutuksesta vai mistä, mutta en herran tähen kyennyt eilen illalla katsomaan SuomiAreenan lätinää. Neljännellä kotimaisella:

ol tai gu ois pala sittuo lätjäkköh. :devilish:

Et vaan pääse enää fiilikseen kun on nuo isot pojat puhuneet viisaita Helsingissä :D Miltä ne SIpilän/Rinteen/Orpon lätinät nyt enää tuntuis kun on saanut seurata Puten ja Trumpetin ajatuksenvirtaa :ROFLMAO:
 

tiedotusosasto

Respected Leader
  • Yleinen asevelvollisuus ja sotavala, jonka koen vahvasti koskevan vain ja ainoastaan oman kotimaan puolustamisena.
  • Vaara ajautua NATO-jäsenyyden myötä sellaisiinkin konflikteihin, joihin perinteinen rauhaa rakastava Suomi ei muussa tapauksessa lähtisi. Tästä konkreettinen esimerkki oli NATO-johtoinen Libyan pommituskampanja (tuo NATO-johtoisuus on suora sitaatti linkatusta artikkelista), jonka seurauksista Eurooppa saa vieläkin "nauttia".
  • Vaara siitä, että pienenä maana tulee kovaa painetta (esim. Trumpin tapaiselta taholta) syytää miljardikaupalla rahaa amerikkalaisiin aseisiin. Asekaupoissa ei sikäli ole väärää, mutta niissä pitäisi edetä ilman ulkoista painostusta.
  • Peliteoreettinen laskelmani (ihan stetson-menetelmällä...), että Suomen todennäköisyys ajautua konfliktiin on hivenen isompi NATOssa kuin sen ulkopuolella.
    • Olen 99% varma, ettei Venäjä tule hyökkäämään NATO:n ulkopuoliseen Suomeen. Olen vain 95% varma, etteikö Venäjä voisi jossain vaiheessa ajautua sotilaalliseen konfliktiin jonkin sellaisen NATO-maan kanssa, jossa on merkittävä venäläinen vähemmistö.
  • Filosofinen pohdinta siitä, onko NATO kylmän sodan jäänne. Tämän hetken tuntuma 50-50, että onko vai ei...

- Yleinen asevelvollisuutemme ei muutu Naton myötä. Ei myöskään valan sisältö kotimaatamme koskien. Ei muissakaan Natomaissa kaikki ikäryhmän miesväestö ole velvoitettu ulkomaankomennuksiin vaan niissä on ammattiarmeija johon hakeutuvat sinne haluavat. Meillä puolestaan on riittäviin asevelvollisissa lähtijöitä jos kansainvälisiin tehtäviin tarvitaan. Niissä palvelee väkeä jo nyt ja halukkuutta on moninkertaisesti.

- Olemme jo tänään kiinni läntisissä arvoyhteisöissä ja natopartner. Se mihin kukin Natomaa osallistuu on maan oma päätös. Natojäsenenä tältäosin mikään ei muutu. Jos tulipalo on euroopan ja Venäjän rajoilla niin silloinkin pysymme täällä. On jokseenkin kohtuullinen posti kun pidämme tämän koillisnurkan puolustuksen vastuullamme - silloin meitä ei liikene muualle.

- Me joudumme nytkin laittamaan miljardikaupalla aseisiin ja Natojäsenenäkin toki ostamme sieltä mistä haluamme: USA, Ruotsi, Belgia, Israel...

- Natojäsenenä olemme Venäjälle menetetty mahdollisuus. Ei Venäjä turhaan vastusta Natojäsenyyttä vaan siksi, että sen suurvaltailluusiot pienenevät pala palalta. Venäjä ei ole sinut Neuvostoliiton hajoamisen kanssa enkä minä haluaisi olla tämän kipuilun tulehduskohdassa. Nimenomaan Nato on antibioottia tälle.

- Nato on luonnollisesti kylmän sodan ajalta - se tehtiin jotta Venäjä pysyy ulkona, USA pysyy mukana ja Saksa pysyy matalana. Mutta ei sen kollektiivinen voima ole vähentynyt vaan juurikin päinvastoin. Se on huomattavin sotilasmahti koko maailmassa ja vakuutus vailla vertaa. Se on myös muutakin kuin USA.
 

hansai

Supreme Leader
Vitutus varoitus...
TIEDOTE18.7.2018
STTK: Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan laaja maahanmuutto-ohjelma
Suomi tarvitsee maahanmuuttajia turvaamaan huoltosuhdetta ja hyvinvointipalveluja. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola esittää, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan laaja, maahanmuuttoon liittyvä yhteiskuntapoliittinen ohjelma.

– Yksi osa sitä on oltava aktiivisen, työperäisen maahanmuuton edistäminen erityisesti osaavalle ja koulutetulle työvoimalle. Työvoimatarpeiden ohella maahanmuuttopoliittisen ohjelman tulisi sisältää esimerkiksi koulutusta ja osaamista, perhepolitiikkaa ja kulttuuria koskevat toimintamallit sekä niiden rahoitus. Ääripäissä liikkuvan maahanmuuttokeskustelun sijasta tarvitsemme järkevää ja kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa, Palola korostaa.

STTK järjestää tänään Porin SuomiAreenassa maahanmuuttoon liittyvän keskustelun otsikolla Rakkautta vai piikkilankaa?. Keskustelijoina ovat sisäministeri Kai Mykkänen, toimittaja Yagmur Özberga sekä Suomen Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.

STTK on aiemmin esittänyt harkittavaksi, että ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luovuttaisiin.

– Se on mahdollista, kunhan huolehditaan valvonnasta ja sen resursseista. Ulkomaista työvoimaa on kohdeltava yhdenvertaisesti muuhun työvoimaan nähden. STTK ei hyväksy palkkojen tai muiden työehtojen polkemista eikä työntekijöiden epäasiallista kohtelua. Sanonta ”maassa maan tavalla” tarkoittaa suomalaisilla säädellyillä työmarkkinoilla sitä, että kenenkään etuja ei tallota, Palola painottaa.

STTK:n arvio on, että kansainvaellukset ja maahanmuutto myös Suomeen lisääntyvät joka tapauksessa, sillä ne ovat seurausta maailman megatrendeistä: ilmastonmuutoksesta ja väestönkasvusta. Ihmiset lähtevät liikkeelle paremman elämän toivossa.

– Euroopan johtajat pohtivat parhaillaan ratkaisuja Afrikasta Välimeren yli tapahtuvan laittoman siirtolaisuuden hallitsemiseksi. Tehtävä on vaikea, mutta ainoa toimija asiassa voi olla Euroopan unioni toimielimineen. Suomi unionin jäsenvaltiona ei voi hyväksyä sitä, että osa Euroopan maista haluaa olla vapaamatkustajia ja ohittaa vastuunsa. Vain yhteisellä politiikalla Eurooppa voi saada maahanmuuton haasteet tyydyttävästi ratkaistua.

Maahanmuuton vastustaminen ei STTK:n mielestä ole realismia.

– Oli maahanmuutosta mitä mieltä hyvänsä, Suomi ei modernina kansainvälisenä hyvinvointivaltiona ja EU:n jäsenenä voi vetäytyä vastuustaan. Ratkaisumme ei myöskään voi olla impivaaralainen eristäytyminen ja rajojen sulkeminen. Ratkaisu on asiallinen politiikka.
https://www.sttk.fi/2018/07/18/sttk...jelmaan-tarvitaan-laaja-maahanmuutto-ohjelma/
 
Olen samaa mieltä ohjelmasta. Siihen pitää yksiselitteisesti kirjata, että vastaanottavalle taholle haitallista maahanmuuttoa ei pidä sallia lainkaan. Toisin sanoen humanitaariselle maahanmuutolle loppu niin kiintiöpakolaisten kuin turvapaikanhakijoidenkin suhteen.
Tai kiintiöpakolaisia voidaan ottaa pari kappaletta vuosittain, kunhan nämä velvoitetaan heittämään kehitysmaalaiset tapansa ja kulttuurinsa karkoituksen uhalla helvettiin.

Lisäksi kaikkien tähän mennessä humanitaarisen maahanmuuton kautta tulleiden ja oleskeluluvan sekä lopulta kansalaisuuden saaneiden kansalaisuus tarkistettavaksi ja jos suojelun tarvetta ei enää ole, niin kansalaisuus pois ja karkoitus.

Samaten tämän
Yksi osa sitä on oltava aktiivisen, työperäisen maahanmuuton edistäminen erityisesti osaavalle ja koulutetulle työvoimalle.
allekirjoitan, tietysti. Eli länkkäreitä asiantuntijatehtäviin. Eikä erityisesti, vaan pelkästään.
 
Viimeksi muokattu:
Ja sitten on kolmantena vielä Wilhelm Schauman.
Enpä ole kyseistä kasvia sikuriksi tiennyt, vaikka epäilemättä usein nähnyt. Tosin sikaritkin ovat kuuluneet herran bisneksiin, jos siis kys. Wilhelmiä tarkoitit.
Ja sahat. Varmaan huomasi, että kahdella ässällä hihassa ei tee mitään.
 
Viimeksi muokattu:

hansai

Supreme Leader
Tärppi huomiselle...
Politiikan suurtapahtuma SuomiAreena huipentuu paneelikeskusteluun inhimillisestä turvallisuudesta ja uudesta ulkopolitiikasta! Feministisen puolueen järjestämä keskustelutilaisuus Eetunaukiolla perjantaina 20.7. klo 13.00.

Perinteinen turvallisuuspoliitiikka on pyrkinyt suojaamaan valtioita ja niiden rajoja. Samaan aikaan Euroopan rajalle pyrkii ja sen rajoilla kuolee ihmisiä. Suomi on Euroopan toiseksi vaarallisin maa naisille. Pohjoismaat myyvät aseita ihmisoikeuksia rikkoville valtioille. Inhimillisen turvallisuuden näkökulma ja feministinen ulkopolitiikka nostavat turvallisuuspolitiikan keskiöön ihmisen. Miten valtion ja yksilön välistä konfliktia ratkotaan uudessa turvallisuuspolitiikassa?

Keskustelemassa SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri, Crisis Management Initiativen (CMI) neuvonantaja Elisa Tarnaala, Ruotsin Feministisk Initiativin puheenjohtaja Gita Nabavi sekä Suomen Feministisen puolueen varapuheenjohtaja Pazilaiti Simayijiang. Tilaisuuden juontaa politiikan toimittaja Anne Moilanen.

Keskustelu käydään englanniksi.

Tervetuloa mukaan!

https://www.facebook.com/events/135587670621183/
 
D

Deleted member 2762

Guest
Hyi h*lvetti. :poop: Tuon feministisen ulkopolitiikan kannatushan punnittiin viime talvena presidentinvaalien yhteydessä. Tuula Haataisen kansansuosiohan oli kerrassaan huikeaa luokkaa.

Äläs nyt, kun saadaan demarit/vihreät/vassarit hallitus, niin meillä on varmaan ensiksi tasa-arvoinen hallitus jossa on kaikki 2/3/4/5 sukupuolta edustettuna sekä ihan oma tasa-arvoministeri huolehtimassa että vähemmistöt saavat varmasti äänensä kuuluville:devilish:
Edit: ja ehkä myös feminismiministerikin
 
D

Deleted member 2762

Guest
Äläs nyt, kun saadaan demarit/vihreät/vassarit hallitus, niin meillä on varmaan ensiksi tasa-arvoinen hallitus jossa on kaikki 2/3/4/5 sukupuolta edustettuna sekä ihan oma tasa-arvoministeri huolehtimassa että vähemmistöt saavat varmasti äänensä kuuluville:devilish:
Edit: ja ehkä myös feminismiministerikin

Sen verran vielä, että todennäköisesti vähemmistöt saavat niin paljon ministerinpaikkoja, että enemmistö sitten jääkin ilman :devilish:
 
Last edited by a moderator:

hansai

Supreme Leader
Mitä tapahtuisi, jos 2 miljoonaa suomalaista joutuisi pärjäämään yhtäkkiä ilman sähköä? – ”Tilanne on täysin mahdollinen”

18.7.2018 21:24 Päivitetty: 18.7.2018 21:24

kybersotaaihekuva.jpg


Mitä tapahtuisi, jos Olkiluodon ydinvoimalassa sekä Vantaan Länsi-Salmen sähköasemalla sattuisi samanaikaisesti häiriöitä ja noin kaksi miljoonaa suomalaista joutuisi pärjäämään ilman sähköä?

Kyseistä skenaariota käsiteltiin keskiviikkona Porin Suomi-areenassa, kun iltapäivällä järjestettiin raflaavasti otsikoitu keskustelu ”Kyberhyökkäys Suomeen!”.
– Kyseinen tilanne olisi erittäin vakava ja haastava. Mutta myös täysin mahdollinen, vaikkakin sen toteutumiselle on hyvin pieni todennäköisyys, Vaasan Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Juha Rintamäki kertoi.

Näin laajan katkoksen vaikutukset olisivat laaja-alaiset ja niiden välitön vakavuus riippuisi myös säästä ja vuodenajasta.

Vedensaanti loppuisi, kaupat sulkisivat ovensa ja kännyköistä tyhjenisi pian akku. Liikennekin todennäköisesti ruuhkautuisi pahasti. Jo päivässä puolet suomalaisista yrityksistä olisi toimintakyvyttömiä.

Sähkökatkon sattuessa ensimmäinen tavoite olisi tietysti kartoittaa, mistä sähkökatko johtuu ja paikallistaa viat.

Etsimisessä auttaa automatisoidut järjestelmät, mutta tarvittaessa verkkoa käytäisiin läpi myös vaikka jalan. Varajärjestelmät käynnistyisivät esimerkiksi sairaaloissa, jotka selviäisivät keskustelijoiden arvion mukaan omavaraisesti ainakin joitain päiviä.
Vastuu kansalaisilla myös itsestään.​
Kansalaisilla olisi kuitenkin vastuuta myös itsestään. Valtiovalta on painottanut, että jokaisen suomalaisen olisi syytä varautua pärjäämään sähköttä 72 tuntia, jos tilanne näin vaatii.

Kesähelteellä tämä saattaa kuulostaa helpolta, mutta löytyykö kotoasi varmasti tarpeeksi säilykeruokaa, vesiastioita, lääkkeitä sekä paristoja?

Kännykän lataaminen ei yllättäen onnistukaan, joten vanhan koulukunnan radio saattaa nousta arvoon arvaamattomaan.

– Päivittäinen elämä muuttuisi tilanteessa dramaattisesti.

Ihmisille tulee valtava tarve saada tietoa, mitä tapahtuu ja mistä on kyse. Ihmisiä voi pelottaa ja näiden ”fakenewsien” aikakaudella voi vielä levittää päälle disinformaatiota. Mutta onneksi näitä harjoitellaan ja viranomaisilla on sovitut vastuut, kuka tiedottaa mistäkin, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi.

– Kansalaisten täytyy saada hyvin nopeasti oikeaa tietoa ja käsitys siitä, että tilannetta hoidetaan. Niin ei synny paniikkia.

Keskustelussa korostettiin myös yhteistyön merkitystä niin viranomaistasolla, mutta myös kansalaisten keskuudessa.

Maalaisjärki, rauhallisuus ja naapurin auttaminen ovat sitä tarvittaessa. Tilanteen syntyessä rauhoittavaa viestintää vaikeuttaa se, että katkon syntyessä voi olla mahdotonta sanoa kauanko se kestää. Pahin uhka sähkökatkoksessa olisikin paniikki ja hysteria, mikä tilanteessa saattaisi aiheutua. Edes paneelissa ei tällä skenaariolla haluttu liiemmin lähteä herkuttelemaan.

Tekninen puoli on sähköä tuottavien ja välittävien yhtiöiden vastuulla. Sähkökatko saattaa syntyä lukemattomista syistä aina myrskyn aiheuttamista teknisistä viasta inhimilliseen erehdykseen. Katkojen kesto voi vaihdella minuuteista päiviin.
Puhumme hyvin vakavasta poliittisesta tilanteesta.​
Suomi-areenan skenaariossa sähkökatkon syy ei ollut kuitenkaan inhimillinen erehdys, vaan valtion ulkopuolelta tullut vihamielinen kyberhyökkäys.

– Jos jokin ilkeämielinen ulkopuolinen toimija tahallisesti tekisi näin laajan sähkökatkoksen Suomeen, niin silloin puhumme myös hyvin vakavasta poliittisesta tilanteesta, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnellhuomautti.

– Suomessa sähköverkot ja sähkönjakelu toimivat suomalaisen yhteiskunnan tavoin tietojärjestelmien ja -yhteyksien avulla. Jos ne eivät toimi toivotulla tavalla, niin kyllä me silloin puhumme hyvin vakavasta asiasta.

Limnell viittaa myös viime viikolla Brysselissä järjestettyyn Nato-huippukokoukseen. Kokouksessa nousi jälleen esiin, miten vakava kyberhyökkäys, jossa ihmisiä pahimmillaan kuolee, voi johtaa sotilasliitossa jopa artiklan 5. aktivointiin.

– Tämä voisi johtaa huomattavasti laajempaan, sotilaalliseen konfliktiin.

– Yhtä lailla, kun sähköyhtiöt, tietoliikenneverkkojen ja viestintävirastojen edustajat pohtivat tätä tilannetta, niin minä katson myös valtioneuvostoon ja sisäministeri Kai Mykkäseen, Limnell totesi osoittaen sanansa eturivissä istuneelle kokoomuslaiselle sisäministerille.
Suomesta puuttuu strateginen johtaminen tällaisessa tilanteessa.​
Keskeinen kysymys on Limnellin mukaan se, miten Suomi reagoisi poliittisesti tahalliseen, ulkopuolisen tahon toteuttamaan hyökkäykseen. Hän huomauttaa, että vastaavassa kriisissä nousee keskiöön, mikä on kansakunnan sietokyky niin yksilöiden kuin poliittisella tasolla.

Keskustelussa korostettiin Suomen olevan varautunut hyvin niin sähkökatkoon kuin mahdolliseen hyökkäykseen.

Mutta ongelmakohtiakin löytyy.

– Mielestäni tärkein kehitettävä asia tällä hetkellä on strateginen johtaminen. Tilannekuva pitää saada nopeasti ajan tasalle, että tiedetään mitä tapahtuu. Kuka päättää, mikä osa Suomea saa sähköä ja mikä ei? Miten lähdemme viestimään ulkopoliittisesti näitä asioita?
– Kärjistäen sanottuna Suomesta puuttuu tällä hetkellä kyberturvallisuuden strateginen johtaminen. Nyt kun katson valtioneuvoston Mykkästä, niin esitän vakavasti, että näitä asioita lähdetään viemään eteenpäin.

Mykkänen vakuutti myöhemmin pitämässään puheenvuorossa, että monissa asioissa johtamisasema on selvä.

– Jos on katko, niin kyllä meillä on määritelty miten Energiavirasto ja Fingrid lähtevät viime kädessä vaikkapa kierrättämään sähkötehoa alueellisesti.

Hänen mukaansa Suomessa myös valtioneuvoston ja presidentin välinen vuorovaikutus on suoraviivaista ja toimivaltaiset tahot kokoontuvat jouhevasti tekemään päätöksiä tilanteen niin vaatiessa.

– Mutta voi olla sellaisia alueita, jotka vastuualueiltaan tippuvat ministeriöiden väliin.

Täsmennettävää on ja valtioneuvosto tekeekin parhaillaan kyberturvallisuustrategian päivitystä. Ja toisaalta valmistellaan valtioneuvoston johtamisjärjestelmään muutoksia.

– Nyt itse asiassa kesäkuussa aloitti tällainen valtioneuvoston tilannekuvakeskuksen ”kyber-pöydän” valmistelu, missä varauduttaisiin siihen, että myös kyberhyökkäyksissä olisi yhteinen tilannekuva.

Mykkänen ei kuitenkaan kertonut tarkemmin, ketä pöydän ääreen on suunniteltu. Hän korosti myös, että Suomessa täytyy olla mahdollisimman hyvä kyky selvitä mahdollisesta painostuksesta.

– Poliittisessa mielessä paras itsenäisyyden tae on se, että selviämme tilanteesta. Tässä tullaan myös kansalaisten omaan selviytymispakettiin. Mutta Suomi ei saa olla niin vain potkittavissa.
Kyllä he tavalla tai toisella ennemmin tai myöhemmin sisään pääsevät.​
Mutta miten todennäköistä on, että kyseisenkaltainen hyökkäys Suomessa nähtäisiin? Panelistien mukaan se on mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä.

– Esimerkkejä tietysti löytyy maailmalta, ei niitä tarvitse ruveta sen tarkemmin keksimään.

Muutama päivä sitten Yhdysvaltojen tiedustelupäällikkö varoitti kovasti omia kansalaisiaan siitä, että ”valot nyt vilkkuvat tällä hetkellä punaisella” ja erilaisia tunkeutumisyrityksiä Yhdysvaltain energiasektoriin on jatkuvasti. Käydään vähän koputtelemassa ja katsomassa, millaisia tietosuojajärjestelmiä on olemassa, Limnell kuvaili.

– Ei pidä missään nimessä olla liian synkkä, mutta kuitenkin realisti. Jos nyt ajatellaan valtiollista toimijaa, jolla on resursseja ja osaamista. Jos he oikeasti haluavat tulla meidän tietojärjestelmiin sisään, vaikkapa sähkönsiirtolaitoksiin, niin kyllä he tavalla tai toisella ennemmin tai myöhemmin sisään pääsevät.
https://demokraatti.fi/mita-tapahtu...a-ilman-sahkoa-tilanne-on-taysin-mahdollinen/
 
Top