Tvälups
Ylipäällikkö
yle 12.3.2014 klo 14:30
Suomi harkitsee ulkomaantiedustelun rakentamista
Suojelupoliisi ja puolustusvoimat haluaisivat kerätä tietoa ulkomailla. Puolustusministeriön työryhmä harkitsee, tarvitsisiko Suomi verkkovalvontaa ja tiedustelua.
Kuva: Yle
Puolustusministeriön tiedonhankintalakityöryhmä on kartoittanut Suomen verkkojen turvallisuutta muutaman kuukauden. Ryhmä harkitsee nyt, kirjoittaako se hallituksen esityksen tiedustelulaista.
Työryhmän puheenjohtajan Hanna Nordströmin mukaan Suomen on uskallettava pohtia ääneen, tarvitaanko Suomeen tiedustelua. Se voisi tapahtua verkoissa. Lisäksi puolustusvoimat ja poliisi haluavat tehdä tiedustelua ulkomailla - käytännössä lähettää agentteja ulkomaille.
Agentteja turvaamaan kriisinhallintaa ja torjumaan terrorismia?
Puolustusvoimat käyttää esimerkkinä, että se tarvitsisi tiedustelutietoa esimerkiksi turvaamaan kriisinhallintajoukkojen turvallisuutta. Tähän asti Suomi on ollut muiden valtioiden välittämän tiedon varassa. Puolustusvoimat tulkitsee, että hallituksen ja presidentin Utva on jo linjannut, että Suomi tarvitsee tiedustelukyvyn.
Suojelupoliisin mielestä Suomella ei ole riittävää kykyä toimia ulkomailla. Sisäministeriöllä on myös oma työryhmä, joka miettii suojelupoliisin tehtäviä. Supo on kiinnostunut esimerkiksi terrorismista.
Ryhmä ei ole vielä ratkaissut, kuka tiedustelua ulkomailla tekisi - puolustusvoimat ja suojelupoliisi yhdessä vai jompi kumpi. Sotilaat haluavat joka tapauksessa oman sotilastiedustelulakinsa, joka mahdollistaisi tiedustelun myös verkossa.
Verkkovalvonta harkinnassa
Suomi on työryhmän tietojen mukaan ainoa EU-maa, jossa ei ole omaa lainsäädäntöä ja viranomaisia verkkovalvontaan.
Verkkovalvonnan osalta työryhmä harkitsee, ryhtyisikö Suomi valvomaan Suomen ja ulkomaiden välillä verkoissa kulkevaa tietoa. Koska suomalaistenkin välillä kulkeva tieto saattaa kiertää lenkin muiden maiden kautta, kotimaista ja valtioiden välistä tietoa on vaikea erottaa. Ryhmä teettää selvityksen, onko koti- ja ulkomainen tieto mahdollista erotella teknisesti.
Ryhmä on tutustunut muiden Pohjoismaiden ja Hollannin lainsäädäntöön verkkovalvonnasta. Niiden perusteella Suomi miettii, kuka verkossa liikkuvan tiedon Suomessa keräisi ja seuloisi. Myös sitä mietitään, miten verkkovalvontaa vahdittaisiin - siihen tarvittaisiin todennäköisesti sekä oikeudellinen että parlamentaarinen valvonta.
Huolia perusoikeuksista ja yritysten intressistä
Työryhmässä istuva liikenne- ja viestintäministeriö ihmettelee keskustelua tiedustelusta. Liikenneministeriö uskoi Utvan ratkaisun perusteella, että Suomi kehittää verkkoturvallisuutta tietosuojan keinoin. LVM:n mukaan turvallisuusviranomaiset eivät ole vielä perustelleet, mitä uhkia vastaan Suomi tarvitsisi verkkovalvontaa tai -tiedustelua.
Liikenneministeriö on huolissaan, uhkaisiko verkkovalvonta yksilön suojaa ja yritystietojen luottamuksellisuutta.
Työryhmä aikoo pyytää lisäohjetta työhönsä Utvalta kevään kuluessa. Se haluaa kuulla myös kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämää. Työryhmän puheenjohtaja Hanna Nordström puolustusministeriöstä sanoo, että mahdollisesti säädettävien lakien on tarkoitus rajoittaa ihmisten yksityisyyttä mahdollisimman vähän.
Suomi harkitsee ulkomaantiedustelun rakentamista
Suojelupoliisi ja puolustusvoimat haluaisivat kerätä tietoa ulkomailla. Puolustusministeriön työryhmä harkitsee, tarvitsisiko Suomi verkkovalvontaa ja tiedustelua.
Kuva: Yle
Puolustusministeriön tiedonhankintalakityöryhmä on kartoittanut Suomen verkkojen turvallisuutta muutaman kuukauden. Ryhmä harkitsee nyt, kirjoittaako se hallituksen esityksen tiedustelulaista.
Työryhmän puheenjohtajan Hanna Nordströmin mukaan Suomen on uskallettava pohtia ääneen, tarvitaanko Suomeen tiedustelua. Se voisi tapahtua verkoissa. Lisäksi puolustusvoimat ja poliisi haluavat tehdä tiedustelua ulkomailla - käytännössä lähettää agentteja ulkomaille.
Agentteja turvaamaan kriisinhallintaa ja torjumaan terrorismia?
Puolustusvoimat käyttää esimerkkinä, että se tarvitsisi tiedustelutietoa esimerkiksi turvaamaan kriisinhallintajoukkojen turvallisuutta. Tähän asti Suomi on ollut muiden valtioiden välittämän tiedon varassa. Puolustusvoimat tulkitsee, että hallituksen ja presidentin Utva on jo linjannut, että Suomi tarvitsee tiedustelukyvyn.
Suojelupoliisin mielestä Suomella ei ole riittävää kykyä toimia ulkomailla. Sisäministeriöllä on myös oma työryhmä, joka miettii suojelupoliisin tehtäviä. Supo on kiinnostunut esimerkiksi terrorismista.
Ryhmä ei ole vielä ratkaissut, kuka tiedustelua ulkomailla tekisi - puolustusvoimat ja suojelupoliisi yhdessä vai jompi kumpi. Sotilaat haluavat joka tapauksessa oman sotilastiedustelulakinsa, joka mahdollistaisi tiedustelun myös verkossa.
Verkkovalvonta harkinnassa
Suomi on työryhmän tietojen mukaan ainoa EU-maa, jossa ei ole omaa lainsäädäntöä ja viranomaisia verkkovalvontaan.
Verkkovalvonnan osalta työryhmä harkitsee, ryhtyisikö Suomi valvomaan Suomen ja ulkomaiden välillä verkoissa kulkevaa tietoa. Koska suomalaistenkin välillä kulkeva tieto saattaa kiertää lenkin muiden maiden kautta, kotimaista ja valtioiden välistä tietoa on vaikea erottaa. Ryhmä teettää selvityksen, onko koti- ja ulkomainen tieto mahdollista erotella teknisesti.
Ryhmä on tutustunut muiden Pohjoismaiden ja Hollannin lainsäädäntöön verkkovalvonnasta. Niiden perusteella Suomi miettii, kuka verkossa liikkuvan tiedon Suomessa keräisi ja seuloisi. Myös sitä mietitään, miten verkkovalvontaa vahdittaisiin - siihen tarvittaisiin todennäköisesti sekä oikeudellinen että parlamentaarinen valvonta.
Huolia perusoikeuksista ja yritysten intressistä
Työryhmässä istuva liikenne- ja viestintäministeriö ihmettelee keskustelua tiedustelusta. Liikenneministeriö uskoi Utvan ratkaisun perusteella, että Suomi kehittää verkkoturvallisuutta tietosuojan keinoin. LVM:n mukaan turvallisuusviranomaiset eivät ole vielä perustelleet, mitä uhkia vastaan Suomi tarvitsisi verkkovalvontaa tai -tiedustelua.
Liikenneministeriö on huolissaan, uhkaisiko verkkovalvonta yksilön suojaa ja yritystietojen luottamuksellisuutta.
Työryhmä aikoo pyytää lisäohjetta työhönsä Utvalta kevään kuluessa. Se haluaa kuulla myös kansalaisjärjestöjä ja elinkeinoelämää. Työryhmän puheenjohtaja Hanna Nordström puolustusministeriöstä sanoo, että mahdollisesti säädettävien lakien on tarkoitus rajoittaa ihmisten yksityisyyttä mahdollisimman vähän.