Erkki
Ylipäällikkö
Vähän heikkoa se taitaisi olla. Siinä eräs syy, miksi muitakaan konepislareita ei enää taistelukentillä juuri näe.Asiasta ymmärtämättömänä kysyisin kuinkas tuon kp:n läpäisy riittäisi nykypäivän suojiin?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Vähän heikkoa se taitaisi olla. Siinä eräs syy, miksi muitakaan konepislareita ei enää taistelukentillä juuri näe.Asiasta ymmärtämättömänä kysyisin kuinkas tuon kp:n läpäisy riittäisi nykypäivän suojiin?
Kaikissa Suomi-kp:ssä on pikavaihdettava piippu.
Ok näin oletinkin.Vähän heikkoa se taitaisi olla. Siinä eräs syy, miksi muitakaan konepislareita ei enää taistelukentillä juuri näe.
Piipun vaihto onnistuu alle 10 sekunnin, mutta hanskat on kivat.
Suomi kp käyttää samaa 9*19mm patruunaa kuin mitä nykyäänkin sotaväen pistoolit, poliisin pistoolit ja poliisin koopeet. Eli ei mikään kovin tehokas.
Ase ei potkaise juurikaan. Potkulla ei ole merkitystä, paitsi nosto. Eli piippu pyrkii nousemaan. Toisaalta aseen voi kääntää 90 astetta jolloin se niittää kivasti. Eli ampuu vasemmalta oikealla. Aseella on myös erittäin helppo ensikertalaisenkin ampua lyhyttä sarjaa. Esim. 2-3 laukauksen sarjoja jolloin ase ei ehdi nostamaan.
PS! Jos jollain sattuu olemaan ylimääräisiä hyviä piippuja niin ostan.
Hienot sodanaikaiset ristipääruuvit laatassa
m/39B är kapabel att penetrera 50 lager kevlar, 7 cm tegel eller 25 cm trä. Den klarar även att penetrera skyddsvästar av klass IIIA.
Kulan i patron m/39B består av en blykärna med stålmantel som i sin tur är tombakpläterad, kulans stålmantel kollapsar inte på samma sätt som en normal tombak/blykula gör, utan stålmanteln formar en pil som därigenom får en högre penetrationsförmåga.
Taisi ainakin sota-aikana konepistoolille valmistettavissa patruunoissa olla hieman suurempi ruutilataus. Ei sillä nyt tietysti mitään hurjaa lisäystä saatu.
http://www.waffenlager.net/ammo/9x19pb_headstamps.html
Tuossa sivustolla on hyvin eroteltu VPT:n ja SAKO:n erikseen valmistamat pistoolin- ja konepistoolin patruunat (paljon muitakin ulkomaalaisia mainittu). Sen verran KP:n patruunat olivat/ovat jytympiä, että niitä ei ainakaan omana armeija-aikana suositeltu ammuttavaksi pistooleilla.
http://www.waffenlager.net/ammo/9x19pb.html
Lisätietoa asiasta.
En muista paljonko energiassa on eroa. Arvaan, että joitakin kymmeniä prosentteja. Tässä tapauksessa edes 50% tehoero ei ole merkittävä kun patruuna on kuitenkin niin lussu kivääreihin verrattuna. Itse olen ostanut käyttöön tarkoitetut 9*19 mm pistoolit konepistooliladatun patruunan kestävänä. Ihan sekaantumisen välttämiseksi kun noita konepistoolin patruunoita kuitenkin "pyörii" varastoissa.
Lähtönopeudessa oli jonkun testin mukaan n. 30-40m/s ero. Eli pistoolinpatruuna pyöri 340-350 m/s paikkeilla ja kp-patruuna 380 m/s paikkeilla. Eli puhtaasti lähtönopeudessa oli vain n. 10% lisäys. Sitä en ole tarkistanut oliko luodeissa eroa.
Suomi KPn rummun purku, puhdistus ja lataus. Ei tuo rummun lataus ole yhtään se monimutkaisempi kuin minkään muun rummun lataus. Rauhallisesti menee aivan yhtä kauan kuin hosuessa. Hosuessa kuulat menee pitkin maita ja mantuja.
Suomi KP liekinheittimellä. https://www.forgottenweapons.com/suomi-m31-and-underbarrel-flamethrower/
Vähän OT, mutta menköön eli tämä on myös todella läpäisevää kamaa, tsekkoslovakialainen kp-patruuna, jossa luodin sisällä on kullinmallinen karkaistu terästappi:
veeteetee, onko tuo ysiä vai 7.62 tokarevia?
Henkilökohtaisesti, kokonaisuutena paras suomessa koskaan kehitetty ja valmistettu KP on M/44 peltiheikki. Kevyt, lyhyt, halpa, luotettava.
Mä nyt en ole käsiasespesialisti, mutta hieman epäilen olisiko rumpulippaita paljon talvella taistelussa täytetlty. Veikkaukseni on, että Rokan esikuva käytti kelirikkotaisteluissa keväällä 1942 tankolippaita. Ruumiita syntyi todellisuudessa enemmän, kun kir-
jassa kerrottiin. Syyksi Väinö Linna kertoi myöhemmin, ettei kukaan olisi uskonut todellista määrää...