Suomi konepistooli

Piipun vaihto onnistuu alle 10 sekunnin, mutta hanskat on kivat.

Suomi kp käyttää samaa 9*19mm patruunaa kuin mitä nykyäänkin sotaväen pistoolit, poliisin pistoolit ja poliisin koopeet. Eli ei mikään kovin tehokas.

Ase ei potkaise juurikaan. Potkulla ei ole merkitystä, paitsi nosto. Eli piippu pyrkii nousemaan. Toisaalta aseen voi kääntää 90 astetta jolloin se niittää kivasti. Eli ampuu vasemmalta oikealla. Aseella on myös erittäin helppo ensikertalaisenkin ampua lyhyttä sarjaa. Esim. 2-3 laukauksen sarjoja jolloin ase ei ehdi nostamaan.

PS! Jos jollain sattuu olemaan ylimääräisiä hyviä piippuja niin ostan.
 
tupla poistettu
 
Piipun vaihto onnistuu alle 10 sekunnin, mutta hanskat on kivat.

Suomi kp käyttää samaa 9*19mm patruunaa kuin mitä nykyäänkin sotaväen pistoolit, poliisin pistoolit ja poliisin koopeet. Eli ei mikään kovin tehokas.

Ase ei potkaise juurikaan. Potkulla ei ole merkitystä, paitsi nosto. Eli piippu pyrkii nousemaan. Toisaalta aseen voi kääntää 90 astetta jolloin se niittää kivasti. Eli ampuu vasemmalta oikealla. Aseella on myös erittäin helppo ensikertalaisenkin ampua lyhyttä sarjaa. Esim. 2-3 laukauksen sarjoja jolloin ase ei ehdi nostamaan.

PS! Jos jollain sattuu olemaan ylimääräisiä hyviä piippuja niin ostan.

Taisi ainakin sota-aikana konepistoolille valmistettavissa patruunoissa olla hieman suurempi ruutilataus. Ei sillä nyt tietysti mitään hurjaa lisäystä saatu.

http://www.waffenlager.net/ammo/9x19pb_headstamps.html

Tuossa sivustolla on hyvin eroteltu VPT:n ja SAKO:n erikseen valmistamat pistoolin- ja konepistoolin patruunat (paljon muitakin ulkomaalaisia mainittu). Sen verran KP:n patruunat olivat/ovat jytympiä, että niitä ei ainakaan omana armeija-aikana suositeltu ammuttavaksi pistooleilla.

http://www.waffenlager.net/ammo/9x19pb.html

Lisätietoa asiasta.
 
Viimeksi muokattu:
Hienot sodanaikaiset ristipääruuvit laatassa:mad:

Veikkaisin, ettei tuo laatta ollut aseessa sota-aikana. 10kpl Marskin konepistooleja annettiin JP 1:lle. Niissä oli kuvanmukainen jollain kellosepän uppokantaruuveilla kiinnitetty kulmista pyöristetty laatta.

86918689.jpg


Onni Määttäsen aseessa oleva laatta on teräväkulmainen. Mielestäni vasemmassa alanurkassa lukee "PERTTI", joka saattaisi viitata Onnin vanhimpaan poikaan. Laatta voi olla lahjoittajan laatta tai vast. Aloitusviestin lähteessä https://fins.space/post?id=2000001196717 sanotaan: "Määttänen etsi aarteensa metallinpaljastimella. Puuosat olivat lahonneet, mutta metalliset osat olivat säilyneet kohtalaisesti. Ase entisöitiin ampumakuntoon, ja myös Määttänen itse testasi sitä." Aseen tukki ei välttämättä ole alkuperäinen.

CkcjABFWEAAiLRF.jpg


"Ottovillen" Gunwritersista olevassa kuvassa on samannäköinen laatta. Voi olla jopa sama asekin.

sinstinc.jpg


Kuva esittää Suomi-kp:n vaistoammuntaotetta, jossa piipun nousu eliminoidaan pitämällä peukaloa takatulpan päällä.

"Kuperapohjainen "ruuperä" olisi neutraloinut aseen hyppytaipumuksen, mutta kaikkein etevimmät ampujat olivat jo oppineet suuntaamaan tulensa siirtelemällä peukaloaan tasapohjaisen perätulpan eri kohtiin, riippuen siitä, mihinkä suuntaan he tahtoivat aseen "niittävän" luotisuihkullaan."

PT Kekkosen Suomi-kp sarjan aloitusosa:

http://guns.connect.fi/gow/suomikp1.html
 
Tuosta konepistooliladatusta patruunasta olen antanut itseni ymmärtää seuraavaa: kovempi, "hopeanvärinen" raudanomainen luodin vaippa ja lähtönopeus noin 400 m/s vs perinteinen noin 340m/s ja messinkivaippaluoti. Tuo vaippamateriaaliero voi olla ihan tutkittujen yksilöiden ominaisuus eikä yleinene tuntomerkki mutta yleensä KP patruunat oli tosiaan lähdöiltään reilusti kiihkeämpiä. Todettakoon että kovempi lataus yleisellä tasolla antaa varmemman latausliikkeen massasulkuisessa aseessa mutta vastaavasti rasittaa osia enemmän. Ylläolevassa ripaus omakohtaista perstuntumaa, toivotaan oikaisua mikäli oman tutkimuslaitoksen havainnot virheellisiä yleisempään päättelyyn. :)
 
Ruotsi kehitti 9mm patruunan (m/39B) jolla oli parempi lävistyskyky kun ruotsalaiset YK-sotilaat Kongossa 60-luvulla totesivat normaalin patrunan läpäisykyvyn liian heikoksi.

https://sv.wikipedia.org/wiki/9_mm_m/39

m/39B är kapabel att penetrera 50 lager kevlar, 7 cm tegel eller 25 cm trä. Den klarar även att penetrera skyddsvästar av klass IIIA.
Kulan i patron m/39B består av en blykärna med stålmantel som i sin tur är tombakpläterad, kulans stålmantel kollapsar inte på samma sätt som en normal tombak/blykula gör, utan stålmanteln formar en pil som därigenom får en högre penetrationsförmåga.
 
Taisi ainakin sota-aikana konepistoolille valmistettavissa patruunoissa olla hieman suurempi ruutilataus. Ei sillä nyt tietysti mitään hurjaa lisäystä saatu.

http://www.waffenlager.net/ammo/9x19pb_headstamps.html

Tuossa sivustolla on hyvin eroteltu VPT:n ja SAKO:n erikseen valmistamat pistoolin- ja konepistoolin patruunat (paljon muitakin ulkomaalaisia mainittu). Sen verran KP:n patruunat olivat/ovat jytympiä, että niitä ei ainakaan omana armeija-aikana suositeltu ammuttavaksi pistooleilla.

http://www.waffenlager.net/ammo/9x19pb.html

Lisätietoa asiasta.

En muista paljonko energiassa on eroa. Arvaan, että joitakin kymmeniä prosentteja. Tässä tapauksessa edes 50% tehoero ei ole merkittävä kun patruuna on kuitenkin niin lussu kivääreihin verrattuna. Itse olen ostanut käyttöön tarkoitetut 9*19 mm pistoolit konepistooliladatun patruunan kestävänä. Ihan sekaantumisen välttämiseksi kun noita konepistoolin patruunoita kuitenkin "pyörii" varastoissa.
 
En muista paljonko energiassa on eroa. Arvaan, että joitakin kymmeniä prosentteja. Tässä tapauksessa edes 50% tehoero ei ole merkittävä kun patruuna on kuitenkin niin lussu kivääreihin verrattuna. Itse olen ostanut käyttöön tarkoitetut 9*19 mm pistoolit konepistooliladatun patruunan kestävänä. Ihan sekaantumisen välttämiseksi kun noita konepistoolin patruunoita kuitenkin "pyörii" varastoissa.

Lähtönopeudessa oli jonkun testin mukaan n. 30-40m/s ero. Eli pistoolinpatruuna pyöri 340-350 m/s paikkeilla ja kp-patruuna 380 m/s paikkeilla. Eli puhtaasti lähtönopeudessa oli vain n. 10% lisäys. Sitä en ole tarkistanut oliko luodeissa eroa.
 
Viimeksi muokattu:
Lähtönopeudessa oli jonkun testin mukaan n. 30-40m/s ero. Eli pistoolinpatruuna pyöri 340-350 m/s paikkeilla ja kp-patruuna 380 m/s paikkeilla. Eli puhtaasti lähtönopeudessa oli vain n. 10% lisäys. Sitä en ole tarkistanut oliko luodeissa eroa.

Onhan tuossa kuitenkin se, että energiaa laskettaessa käytetään lähtönopeuden toista potenssia, joten tuo 10 % lisäys lähtönopeuteen tekee aika paljon enemmän lisää jouleja. Esimerkiksi 7,5 g luodilla V0 340 m/s tekee noin 430 J, V0 380 m/s noin 540 J.
 
JVA 0545 9,00 PIST R 381p

Panos 0,4g N331






Tuo 0,4g on kyllä aika tukeva lataus ( maksimi 0,41g 375 m/s) ja antaa 7,5g luodille 360m/s.
0,38g lataus 8g luodille nopeus on 360m/s.
Ja kyseessä on pistoolin patruuna.

Panosta nostamalla 15% päästään konepistoolissa helposti yli 400 m/s 8g luodillakin.
(muistikuva että KP:n patruuna olisi suomessa ladattu 15% kovemmaksi kuin pistoolin patruuna)

Sota aikana lataus on toden näköissetti ollut vielä suurempi.
Kun noita panosten suuruksia katselee niin ruudin energiasisältö ei ole ollut ilmeisesti nykytasolla.
Joten lataukset ovat yläkantissa nykyisiin verrattuna.


Ps.
Kesäkuussa 1944 varastokirjapidon mukaan meni 31106000 9*19 patruunaa

(jos vielä ottaa huomioon tuotannon ~10000000 kpl niin kulutus oli yli 40 miljoonaa)

Heinäkuussa meni enää puolet tästä
 
Viimeksi muokattu:
Vähän OT, mutta menköön eli tämä on myös todella läpäisevää kamaa, tsekkoslovakialainen kp-patruuna, jossa luodin sisällä on kullinmallinen karkaistu terästappi:

czech 9mm steel 003.jpg_thumbnail0.webp
Näitä, kuten m/39B:äkin on näkynyt toisinaan Suomessakin (yksityis)myynnissä.
 
Vähän OT, mutta menköön eli tämä on myös todella läpäisevää kamaa, tsekkoslovakialainen kp-patruuna, jossa luodin sisällä on kullinmallinen karkaistu terästappi:

veeteetee, onko tuo ysiä vai 7.62 tokarevia?

Henkilökohtaisesti, kokonaisuutena paras suomessa koskaan kehitetty ja valmistettu KP on M/44 peltiheikki. Kevyt, lyhyt, halpa, luotettava.
 
veeteetee, onko tuo ysiä vai 7.62 tokarevia?

Henkilökohtaisesti, kokonaisuutena paras suomessa koskaan kehitetty ja valmistettu KP on M/44 peltiheikki. Kevyt, lyhyt, halpa, luotettava.

Eikö tuossa laatikossa näy 9 (repeämänkohdalla vasemmalla)

Ja kuvan nimi on czech 9mm steel ja haku tuotaa tuloksen

9mm Luger 9x19mm Czech Steel Core AP SMG Ammo




Leaderdog
Löytyykö tästä lisää dataa??.
 

Liitteet

  • kp1 (2).webp
    kp1 (2).webp
    578 KB · Luettu: 17
  • kp1 (1).webp
    kp1 (1).webp
    565.9 KB · Luettu: 16
Viimeksi muokattu:
Mä nyt en ole käsiasespesialisti, mutta hieman epäilen olisiko rumpulippaita paljon talvella taistelussa täytetlty. Veikkaukseni on, että Rokan esikuva käytti kelirikkotaisteluissa keväällä 1942 tankolippaita. Ruumiita syntyi todellisuudessa enemmän, kun kir-
jassa kerrottiin. Syyksi Väinö Linna kertoi myöhemmin, ettei kukaan olisi uskonut todellista määrää...

No juuri siksihän se Rokkakin (Pylkäskin) sen kaverin tarvitsi, että oli joku lippaita täyttämässä. Ei lippaita montaa kappaletta kp-miehellä ollut, vaan niitä täytettiin kesken taistelun. Esim. talvisodan Taipaleessa vastahyökkäyksissä olennaista oli saada käsikranaatteja ja täysiä lippaita etumaisille miehille juoksuhaudan vyörytyksessä. Kärkiosaston perässä oli miehet, jotka täyttivät edestä palautettuja tyhjiä lippaita. Tai kesäinen esimerkki siitä Siiranmäen linnoistusjoukkojen majurista, jolle ei keksitty muuta tehtävää kuin kp-lippaiden täyttäminen ja niitäpä vanha mies sitten tyytyväisenä pari päivää täyttelikin.
 
Tuo Kp-liekinheittemellä varustettuna pitäisi olla näytillä sotamuseossa, onko kukaan nähnyt sitä siellä?.
 
Back
Top