Ikävää, että sulla ei ole mitään asetta jolla voisi ampua ysimillistä kp-patruunaa. Ajattelun ei tarvitsisi kuitenkaan olla rajoittunutta vaikka asekanta rajoittunutta olisikin. Ysimillisiä aseita on muitakin kuin lyhyitä pistooleita. Ymmärsin siis niin, että suhtaudut negatiivisesti konepistoolilatausten käyttöön, kun oletat niitä ammuttavan tavallisilla pistooleilla. Konepistoolien lisäksi ainakin Vottosen Musta Kissa kestää ampua kp-patruunaa. No ei tuo Vottosen vehje varsinaisesti käyttövehje ole, mutta jos halvalla saisi taas sotapatruunaa, niin sillä voisi lastenlapset harjoitella.
Suomi konepistooli
- Viestiketjun aloittaja Leaderdog
- Aloitus PVM
J0h1F
Respected Leader
Toisaalta Suomessa tehtiin sota-aikana Sakolla hyvin samankaltainen patruuna kuin .30 Carbine, eli 7x33 Sako. Suunniteltu käyttötarkoitus oli kuitenkin yksinomaan lintukiväärin patruuna, eikä sotapatruuna.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Itse itselleni vastaten, Ase-lehden ja internetin mukaan yleisin kalipeeri näyttää olleen ennen sotaa 7.65 Para, kun Parabellum m23 oli yleisin pistoolimalli. Niitä menetettiin niin paljon, että sodan jälkeen eniten oli 7.65 Browning-pistooleita (.32ACP angloamerikkalaisille). Ja ysimillisillä ammuttiin usein kp-latausta ja aseita hajoili paljon. Jägerplatoonin mukaan Hi-Power kesti kovia latauksia paremmin kuin muut.
Viimeinen sota-ajan pistoolimalli armeijan käytössä näyttää muuten olleen Beretta m35, se lie sinnitellyt tälle vuosituhannelle asti.
Äkkiseltään kun mietin niin 4 lyhyttä ja yksi pitkä joka on rullasulku, en vaan nää mitään järkeä loukuttaa normi pistoolilla kp-paukkua. Yhden glockin särkymisen olen todistanut ~10k laukauksen paikkeilla jolla ammuttiin sekalaisesti molempia, luistissa oleva rekyylijousen lenkki katkesi. Yritän sanoa tämän nätisti mutta vottonen saa painua kissoineen sinne minne valo ei paista ja jossa ei ole .22lr ervapatruunoita.
chigeen'a
Majuri
Nyt vasta katsoin tuon youtube videon. Tein suuntaa antavan laskelman.
Tuossa käytetyn Federal 124 gr v0 1150 fps = 350 m/s arvot kun muutetaan kp:n 405 m/s patruunalle, saadaan samalla ballistisella nopeuden hidastumis käyrällä maalissa vielä 245 m/s eli samaa luokkaa kuin vastaavan painoisella .38 special patruunalla piipun suulla.
Aimo Lahden kehitellessä asetta ja siihen sopivaa patruunaa läpäisy tavoitteeksi asetettiin neljä tuumaa mänty lankkua 500 metrin päässä. Näillä arvoilla se taitaa onnistua.
Tämä on syytä pitää mielessä, kun täällä joku suunniteli ottavansa 100 metristä paljaaseen nahkaan 9 millisen kun oli kuullut että sodassa se ei läpäissyt ryssän manttelia.
No, eiköhän tämä tästä aiheesta riitä, oli vaan niin älytön heitto, mutta kiitos aktivoivasta provosta nyt kuitenkin.PS: Olen nyt kertalleen lukenut tämän vitjan läpi ja sieltähän se mieltä askarruttanut kp patruunan latauskin löytyy. Ei näitä asioita tarvi etsiä muualta kuin lukemalla aina ensin ko. maanpuolustus.net lanka.
pstsika
Haukka
Kuinkahan moni näistä ryssistä, joiden "palttoot on pysäyttänyt ysimillisen luodin" on käyttänyt alla olevaa aikansa luotisuojalevyä?
Kyllä keskimassaan ammuttu konepistoolisarja kaataa miehen kuin miehen olipa takkia tai ei eikä sillä ole mitään väliä onko matkaa 100 vai 200 metriä.
Kyllä keskimassaan ammuttu konepistoolisarja kaataa miehen kuin miehen olipa takkia tai ei eikä sillä ole mitään väliä onko matkaa 100 vai 200 metriä.
Tässä yksi vastaus kp-latauksiin. Pitkäsen-Simpasen kirjassa Monen sortin pistoolinkuulia, itsenäisyytemme alkuvuosina ja Suomen sodissa käytetyt pistoolinpatruunat kerrotaan näin: "Suomessa 9,00 mm Parabellum-patruunan virallinen nimi oli 9,00 mm pistoolin patruuna. Nimikkeestään huolimatta Sakon ja VPT:n valmistamat patruunat oli kuitenkin tarkoitettu ensisijaisesti konepistoolissa käytettäviksi ja konepistoolin toiminnan varmistamiseksi ne ladattiin melko koviksi, luodin lähtönopeus konepistoolilla ammuttaessa oli noin 395 m/s."Nyt vasta katsoin tuon youtube videon. Tein suuntaa antavan laskelman.
Tuossa käytetyn Federal 124 gr v0 1150 fps = 350 m/s arvot kun muutetaan kp:n 405 m/s patruunalle, saadaan samalla ballistisella nopeuden hidastumis käyrällä maalissa vielä 245 m/s eli samaa luokkaa kuin vastaavan painoisella .38 special patruunalla piipun suulla.
Aimo Lahden kehitellessä asetta ja siihen sopivaa patruunaa läpäisy tavoitteeksi asetettiin neljä tuumaa mänty lankkua 500 metrin päässä. Näillä arvoilla se taitaa onnistua.
Tämä on syytä pitää mielessä, kun täällä joku suunniteli ottavansa 100 metristä paljaaseen nahkaan 9 millisen kun oli kuullut että sodassa se ei läpäissyt ryssän manttelia.
PS: Olen nyt kertalleen lukenut tämän vitjan läpi ja sieltähän se mieltä askarruttanut kp patruunan latauskin löytyy. Ei näitä asioita tarvi etsiä muualta kuin lukemalla aina ensin ko. maanpuolustus.net lanka.
Luodin paino oli 7,5 g ja lataus 0,39 g. Kovia olivat. Onhan se uskottava että hyvin purevat sadalta metriltäkin.
Mutta Vihtavuoren 2025 oppaasta löytyy kovempikin. Samanpainoisella luodilla 427 m/s 3N38- ruudilla 0,56 g latauksella. Millähän majorilla noita ammutaan, perinnepistoolilla tuskin.
Lapua latasi aikoinaan nimenomaan perinnepistooliin tarkoitettua ysimillistä, olikohan lähtö jotain 320 m/s vai vielä alhaisempi. Niitä käytin silloin kun minulla vielä L-35 ja Parabellum oli.
Piti lukea vähän lisää netistä. Tässä olisi ollut potentiaalia. Ihan valmistustekniikasta ja ulkomuodosta arvuuttelemalla, olisi 7x33 Sako voinut toimia hyvin lipassyöttöisessä automaattiaseessa. Mutta - se iso mutta - massasulku ei olisi enää toiminut vaan patruunalle olisi pitänyt suunnitella kaasumäntä/rulla-lukko. Enää ei kyseessä olisi ollut konepistoolin suunnittelu- ja käyttöönottoprojekti, vaan oikean rynnäkkökiväärin suunnitteluprojekti.
Jos patruuna tuli käyttöön 41-42, en näe mitenkään mahdollisena saada kesälle 44 toimivia aseita joukoille itärajalla. Liian iso projektin meille.
BarrelNut
Kenraali
Tauno Pasasen tekemät poliisimurhat, joihin Mikko Niskasen elokuva "Kahdeksan surmanluotia" perustuu, tehtiin 7x33mm kiväärillä.
Tauno Pasanen – Wikipedia
fulcrum
Greatest Leader
Jostain muistan lukeneeni, että 7x33 olisi syntynyt juuri näistä 'raskas kp/yleisase-patruuna' kaavailuista. Mutta äkkiseltään löytämäni lähteet vakuuttavat ettei sitä koskaan suunniteltu sotilaskäyttöön. Ehkä joku (tai minä itse) sekoitti sen Lahden pidennettyyn 9-milliseen.
vz
Kapteeni
Vaihtoehtoisessa historiassa jos 7x33 kaliiberin sotakäyttöä miettii niin varmaankin 7mm luotia ampuvassa kaliiberissa ei olisi ollut juurikaan järkeä. Sotien aikaan ja pitkään sen jälkeenkin kivääreissä ainoastaan 7.62mm kaliiberi oli järkevä vaihtoehto jo ihan luotien ja piippujen valmistuskapasiteetin takia.
7.62x33 patruuna olisi kyllä ollut mielenkiintoinen kotimainen rynnäkkökiväärin patruuna sotien ajalta. Oma varovainen mielipide on, että se olisi ollut parempi vaihtoehto kuin Aimo Lahden 7.62x35. Ei olisi ollut naapurin myöhempään 7.62x39 kaliiberiin verrattuna kovinkaan kehno valinta silloin joskus v. 1943.
7.62x33 patruuna olisi kyllä ollut mielenkiintoinen kotimainen rynnäkkökiväärin patruuna sotien ajalta. Oma varovainen mielipide on, että se olisi ollut parempi vaihtoehto kuin Aimo Lahden 7.62x35. Ei olisi ollut naapurin myöhempään 7.62x39 kaliiberiin verrattuna kovinkaan kehno valinta silloin joskus v. 1943.
Eihän sitä tehty. Aikamoinen kompromissi se oli siviilikäyttöönkin. Käytännössä hylsyn mitta tuli siitä että kp-hylsyn linjastolta saatiin maksimissaan tuon mittaista ulos. Roikkupyssyhän se sitten on mutta pystykorvamiehen aseena käypäinen. Joskus olen ampunut Sakon L46 kiväärillä ja tarkka kaliberi sinänsä ja tarinoiden mukaan sortaa linnun hyvin.