Tvälups
Ylipäällikkö
Suomi perkaa huonot EU-lait
Kuljetusyrittäjä Eero Hakalaa suututtaa, koska hän ei saa yrityksessään tehdä niin pitkää työpäivää kuin haluaisi
9.12.2013 5:34 4
Elina Kervinen
Helsingin Sanomat
Kuvitus Ville Tietäväinen
Markus Jokela / HS
Kuljetusyrittäjä Eero Hakala Lemminkäisen kiviainestoimituspaikalla Vantaan Voutilassa, josta hän kuljettaa rekallaan sepeliä ja murskaa asiakkaille.
EU-lainsäädännön järkevyydestä käydään unionissa laajaa keskustelua. Suomi korostaa, ettei se halua "listallaan" karsia EU:n toimivaltaa kuten esimerkiksi Britannia.
Kuljetusyrittäjä Eero Hakalaa suututtaa: hän ei saa omassa pientavara- ja maansiirtokuljetuksia tekevässä yrityksessään tehdä niin pitkää työpäivää kuin huvittaa.
Syy on, että kesällä voimaan tullut EU-lähtöinen työaikalaki sen kieltää.
Yrittäjäkuljettajien enimmäistyöaika on viikossa tietyin rajoituksin 48 tuntia, ja mukaan luetaan ajon lisäksi kuorman purut ja auton pesut.
"Yrittäjä on yrittäjä, ja kyllä se yrittäjän vapaus pitäisi olla. Tämä on ainoa ammattikunta ja yrittäjäkunta, joille laitetaan tällaisia rajoja", kahta kuljetusalan perheyritystä pyörittävä Hakala huokaa.
Monessa kuljetusalan yrityksessä sama EU-säädös suututtaa, eikä virallinen Suomikaan katso lakia hyvällä: hallitus on poiminut yrittäjäkuljettajien asian yhdeksi esimerkiksi hankkeessa, jossa se kokoaa yhteen ongelmallisia EU-säädöksiä.
Tarkoituksena syksyn ajan tehdyssä työssä on toisaalta parantaa lakien toimivuutta ja toisaalta tuoda EU-tasolla esiin Suomelle kansallisesti tärkeitä asioita.
"Parempi sääntely on keino koettaa vaikuttaa kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Tässä taloudellisessa tilanteessa se on aika luonnollista", sanoo EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen.
Suomen lakiperkaus liittyy osin unionissa paraikaa käytävään laajaan keskusteluun siitä, mikä on EU:n sääntelyn ja unionin toimivallan rooli.
Minkälaisia lakeja ja kuinka laajasti unionin pitäisi säätää?
Britanniassa on käynnissä EU:ssa pienen myrskyn aikaan saanut selvitystyö siitä, mikä osa toimivallasta pitäisi palauttaa unionilta Britannialle.
Hollanti puolestaan julkaisi kesällä 54-kohtaisen ohjelman, jossa se tuo esiin EU-lakeja, joista sen mukaan pitäisi päättää ensisijaisesti kansallisella tasolla tai muutoin kevyemmin.
Molemmissa maissa vaikuttavana voimana taustalla on EU-kriittisten voimien vahva nousu.
Tahollaan myös EU:n komissio haluaa yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja karsia vanhentuneita tai päällekkäisiä lakeja Refit-nimisessä hankkeessaan.
Suomessa virkamiehet ja poliitikot haluavat alleviivata, ettei Suomen työ ole kuten Britannian.
"Me emme ole lähteneet keskustelemaan unionin ja jäsenmaiden välisestä toimivallan jaosta, se ei ole tässä tarkoituksena", Arvonen sanoo.
Kyseessä ei ole liioin kattava lista kuten Hollannissa.
Esimerkkejä ongelmallisista laeista on koottu eri puolilta yhteiskuntaa. Mukana ovat niin yrittäjät, työntekijäjärjestöt kuin eri ministeriötkin.
Nyt koossa on kolmisenkymmentä hankalaa säädöstä, ja lisää haetaan. Osasta on jo keskusteltu komission kanssa, ja työn on tarkoitus jatkua.
Arvosen mukaan hanke on tarkoitettu lähinnä taustaksi Suomen vaikuttamistyölle ja keskusteluun komission kanssa. Samalla Suomessa käydään laajemmin läpi sitä, mitä periaatteita pidetään EU-lainsäädännössä tärkeinä.
Mitä Suomen inhokkilista sitten kertoo Suomen EU-politiikasta?
Ei juuri uutta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin EU-ohjelman johtaja Juha Jokela. Hanke ei hänen mielestään asemoi Suomea uudelleen. Samantyyppistä työtä on tehty pitkään, joskin pienemmällä profiililla.
"Kun keskustelu sääntelyn tarkastelusta viriää jäsenmaissa ja jopa komissiossa, se nähdään mahdollisuutena vaikuttaa."
Taustavaikuttimina lakien perkaamiselle hän näkee EU-kriittisten äänien nousun lisäksi perinteisen poliittisen jaon, jossa keskustaoikeistolaiset voimat pyrkivät karsimaan sääntelyä.
Työ on tiettävästi alun perin pääministeri Jyrki Kataisen (kok) idea.
"Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto on Suomessa pitänyt tätä keskustelua yllä. Tässä varmasti nähdään mahdollisuus viedä asioita siihen suuntaan, mikä näiden toimijoiden mielestä on oikea", Jokela sanoo.
Esimerkiksi työntekijäjärjestöissä hallituksen haluun perata EU-lainsäädäntöä suhtaudutaankin osin varauksella.
Pelkona on, että työläisten oikeudet uhrataan yritysten kilpailukyvyn eteen.
"Uhkana on, että teknisluontoisessa hankkeessa aletaankin tehdä poliittisia linjauksia. Eurooppalaisessa sääntelykeskustelussa on selvästi ollut uhattuna työntekijän suojelu ja kuluttaja-asiat [...] se ei ole missään nimessä hyväksyttävää", Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen sanoo.
Kuljetusyrittäjä Eero Hakalaa suututtaa, koska hän ei saa yrityksessään tehdä niin pitkää työpäivää kuin haluaisi
9.12.2013 5:34 4
Elina Kervinen
Helsingin Sanomat
Kuvitus Ville Tietäväinen
Markus Jokela / HS
Kuljetusyrittäjä Eero Hakala Lemminkäisen kiviainestoimituspaikalla Vantaan Voutilassa, josta hän kuljettaa rekallaan sepeliä ja murskaa asiakkaille.
EU-lainsäädännön järkevyydestä käydään unionissa laajaa keskustelua. Suomi korostaa, ettei se halua "listallaan" karsia EU:n toimivaltaa kuten esimerkiksi Britannia.
Kuljetusyrittäjä Eero Hakalaa suututtaa: hän ei saa omassa pientavara- ja maansiirtokuljetuksia tekevässä yrityksessään tehdä niin pitkää työpäivää kuin huvittaa.
Syy on, että kesällä voimaan tullut EU-lähtöinen työaikalaki sen kieltää.
Yrittäjäkuljettajien enimmäistyöaika on viikossa tietyin rajoituksin 48 tuntia, ja mukaan luetaan ajon lisäksi kuorman purut ja auton pesut.
"Yrittäjä on yrittäjä, ja kyllä se yrittäjän vapaus pitäisi olla. Tämä on ainoa ammattikunta ja yrittäjäkunta, joille laitetaan tällaisia rajoja", kahta kuljetusalan perheyritystä pyörittävä Hakala huokaa.
Monessa kuljetusalan yrityksessä sama EU-säädös suututtaa, eikä virallinen Suomikaan katso lakia hyvällä: hallitus on poiminut yrittäjäkuljettajien asian yhdeksi esimerkiksi hankkeessa, jossa se kokoaa yhteen ongelmallisia EU-säädöksiä.
Tarkoituksena syksyn ajan tehdyssä työssä on toisaalta parantaa lakien toimivuutta ja toisaalta tuoda EU-tasolla esiin Suomelle kansallisesti tärkeitä asioita.
"Parempi sääntely on keino koettaa vaikuttaa kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Tässä taloudellisessa tilanteessa se on aika luonnollista", sanoo EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen.
Suomen lakiperkaus liittyy osin unionissa paraikaa käytävään laajaan keskusteluun siitä, mikä on EU:n sääntelyn ja unionin toimivallan rooli.
Minkälaisia lakeja ja kuinka laajasti unionin pitäisi säätää?
Britanniassa on käynnissä EU:ssa pienen myrskyn aikaan saanut selvitystyö siitä, mikä osa toimivallasta pitäisi palauttaa unionilta Britannialle.
Hollanti puolestaan julkaisi kesällä 54-kohtaisen ohjelman, jossa se tuo esiin EU-lakeja, joista sen mukaan pitäisi päättää ensisijaisesti kansallisella tasolla tai muutoin kevyemmin.
Molemmissa maissa vaikuttavana voimana taustalla on EU-kriittisten voimien vahva nousu.
Tahollaan myös EU:n komissio haluaa yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja karsia vanhentuneita tai päällekkäisiä lakeja Refit-nimisessä hankkeessaan.
Suomessa virkamiehet ja poliitikot haluavat alleviivata, ettei Suomen työ ole kuten Britannian.
"Me emme ole lähteneet keskustelemaan unionin ja jäsenmaiden välisestä toimivallan jaosta, se ei ole tässä tarkoituksena", Arvonen sanoo.
Kyseessä ei ole liioin kattava lista kuten Hollannissa.
Esimerkkejä ongelmallisista laeista on koottu eri puolilta yhteiskuntaa. Mukana ovat niin yrittäjät, työntekijäjärjestöt kuin eri ministeriötkin.
Nyt koossa on kolmisenkymmentä hankalaa säädöstä, ja lisää haetaan. Osasta on jo keskusteltu komission kanssa, ja työn on tarkoitus jatkua.
Arvosen mukaan hanke on tarkoitettu lähinnä taustaksi Suomen vaikuttamistyölle ja keskusteluun komission kanssa. Samalla Suomessa käydään laajemmin läpi sitä, mitä periaatteita pidetään EU-lainsäädännössä tärkeinä.
Mitä Suomen inhokkilista sitten kertoo Suomen EU-politiikasta?
Ei juuri uutta, arvioi Ulkopoliittisen instituutin EU-ohjelman johtaja Juha Jokela. Hanke ei hänen mielestään asemoi Suomea uudelleen. Samantyyppistä työtä on tehty pitkään, joskin pienemmällä profiililla.
"Kun keskustelu sääntelyn tarkastelusta viriää jäsenmaissa ja jopa komissiossa, se nähdään mahdollisuutena vaikuttaa."
Taustavaikuttimina lakien perkaamiselle hän näkee EU-kriittisten äänien nousun lisäksi perinteisen poliittisen jaon, jossa keskustaoikeistolaiset voimat pyrkivät karsimaan sääntelyä.
Työ on tiettävästi alun perin pääministeri Jyrki Kataisen (kok) idea.
"Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto on Suomessa pitänyt tätä keskustelua yllä. Tässä varmasti nähdään mahdollisuus viedä asioita siihen suuntaan, mikä näiden toimijoiden mielestä on oikea", Jokela sanoo.
Esimerkiksi työntekijäjärjestöissä hallituksen haluun perata EU-lainsäädäntöä suhtaudutaankin osin varauksella.
Pelkona on, että työläisten oikeudet uhrataan yritysten kilpailukyvyn eteen.
"Uhkana on, että teknisluontoisessa hankkeessa aletaankin tehdä poliittisia linjauksia. Eurooppalaisessa sääntelykeskustelussa on selvästi ollut uhattuna työntekijän suojelu ja kuluttaja-asiat [...] se ei ole missään nimessä hyväksyttävää", Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen sanoo.
