Suuri parisuhdeketju

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM

Vonka

Supreme Leader
Kerätään tänne yksi rykmentti antamaan realistista ja rehellistä parisuhdeneuvontaa. Näiden neuvojen varassa todennäköisesti pääsee nukkumaan sohvalle, mutta sehän ei miehelle ole rangaistus, sillä kukapa ei halua viettää välillä vähän leirielämää.

Minä voin aloittaa. Perusjuttu. Miehellä on huono itsetunto ja nainen tarvitsee huomiota. Kun mies huomioi naisen, hänen tunneakkunsa pysyy täynnä ja hän muistaa kehaista miestään, joka kasvaa aina silloin puoli metriä. Seuraa hyvä liitto.

Mikäli mies ei huomioi vaimoaan vaan vain omat tarpeensa, vaimon tunneakku tyhjenee ja hän alkaa piikitellä ja nakertaa miehen itsetuntoa. Seuraa riitaisa ja ikävä liitto siihen asti kuin sitä kestää.

Yksipuoliset jutut ovat kamalia. Siis hyvä mies, joka kyllä huomioi mutta luonnevikainen nainen haluaa tuhota kaiken, koska ei ole käsitellyt omia traumojaan vaikka dominoivaan isäänsä. Tai sitten lapsen tasolle jäänyt mies, jonka mielestä baari ja tikkakerho on se paikka, jossa pitää rentoutua ja kai se kantahenkilökunta tekee sapuskaa kotona.

Tässä karkeat viivat. Nyansseja?
 
Naisilla on tämä näkymätön roskakori, johon keräytyy kaikki oikeutetut ja kuvitellut loukkaukset. Sitä kannattaa miettiä, koska muuten kun se tyhjennetään teikän päälle, niin ei hyvä.
 
Kerätään tänne yksi rykmentti antamaan realistista ja rehellistä parisuhdeneuvontaa.

Tonttumaisen lyhyesti:

Etsiminen:
- Älä etsi vaimoa kimmakaverikriteereillä.
- Rengastetut pitää jättää ampumatta.
- Kun valitset puolison, valitset pariasuhdeongalmasi. Et voi välttää niitä, mutta voit valita jossain määrin niiden laadun.
- Naisen seksikkäin elin on aivot.
- Ulkonäköpohdinnoissa kannattaa huomioida, että esim. 2-4 raskautta, synnytystä, imetystä, muutama vuosi unenpuutteella ja 20 vuotta arkea vaikuttavat toisinaan pikkuriikkisen.
- Jos olette liian samanlaisia, niin onko teillä toisillenne sellaista annettavaa jota molemmilla ei ole jo valmiiksi?
- Arvojen ja uskomuspohjan on hyvä olla yhteensopivat.
- Etsi sellainen jota voit kunnioittaa.

Parisuhde:
- Ehkäisymenetelmän valitseminen voi olla myös PMS-hirviöisyyden määrän ja laadun valitsemista. Jos niin käy, niin vaihtakaa menetelmää älkääkä kumppania.
- Hyvä ruoka, parempi mieli. Hoida osuutesi keittiössä.
- Turvallisuus voi nostaa käsittelemättömät jutut pintaan. Niihin voi kulua pari vuotta.
- Jos puolisosi ja lapsesi eivät voi luottaa sinuun, niin kuka muka voisi? Maasi? Kaverisi? Joku muu?
- Ainakin puoitoista vuotta yhdessä ennen tenavien tekoa.
- Kuuntele aina loppuun asti jos olet eri mieltä. Älä estä päällepuhumisella toista sanomasta sanottavaansa.
- Älä vastaa syytökseen vastasyytöksellä vaan sillä että käsittelette sen syytöksen alta pois.
- Myönnä asia jos se on totta -myös itsellesi.
- Luottamus ja rehellisyys ovat se pohja jolla kaikki lepää.
- Ole sellainen että sinua voi kunnioittaa.
- Jokaisella on hyvä olla myös perheen ulkopuolisia henkireikiä. Ne eivät kuitenkaan saa kilpailla perheen kanssa.
- Sopikaa resursseista, älkää kilpailko niistä.
- Lue "Jekyll & Hyde". Mieti "ihana nainen & PMS-hirviö" -tematiikkaa kirjan tarjoaman analogian läpi. (Toki riippuu vaihteluvälin suuruudesta.)
- Anna puolison merkata kotia reviirikseen omalla tavallaan vaikka sinulla olisi erilainen maku.

Perhe:
- Aika ja jakamaton huomio ovat ne todelliset valuutat joilla tärkeyttä voi mitata. Raha on lähinnä työkalu.
- Aggressiivinen epäsosiaalisuun on ylivoimaisesti varmin tulevan syrjäytymisen ennustaja. Jos kasvatat lapset öykkäreiksi, niin et estä pelkästään heidän menestymistään vaan myös pärjäämisen.
- Lasten on hyvä tietää, ettei ole olemassa yhtään mitään sellaista mihin et olisi valmis jos on todellinen ja välttämätön tarve suojella heitä.
- Lasten on hyvä tietää sekin, että rakkaudellisuus ja armollisuus on aina ja kaikessa ykkösvaihtoehtosi. Muut vaihtoehdot tulevat vain jos noille ei ole tilaa.
- Keskeneräisyyden sietokyky on tärkeä asia. Kehitä sitä ajoissa.
- Hyväksyntää, kunnioitusta ja rakkautta ja niiden osoittamista kannattaa vähän yliannostella.
- Opeta lapsillesi kiinnostavalla tavalla ajattelun metatyökalujen käyttöä heti kun alkavat tajuta niistä jotain.
- Keskity katsomaan puolison ja lasten upeita puolia ja ole niiden vähemmän upeiden suhteen tukena, mutta älä manipulaattorina.
- Aika harva pilaa elämänsä jättämällä alkoholin, hoitamalla ongelmansa, tukemalla kohtuuden rajoissa muita, lopettamalla tupakoinnin tai antamalla muille tilaa olla ja kasvaa omana itsenään.
- Koita nähdä perheenjäsenet juuri sellaisina kuin he ovat.
- Tutustu edes vähän lasten kavereiden perheisiin.
- Pääsylippu lasten maailmaan on kuunteleminen. Jos sen lopettaa jossain välissä "tärkeämpien" asioiden luoman kiireen takia, niin voi mennä vuosia tai vuosikymmeniä siihen, että saa uuden lipun kadonneen tilalle.

Sinä itse:
- Koita nähdä sekä puutteesi että vahvuutesi realistisesti, muiden silmin.
- Ole sen jälkeen armollinen itsellesi.
- Mutta älä oikeuta puutteitasi armollisuudellasi.
( - Toista sama prosessi myös muihin.)
 
Elokuussa tuli naimisissaoloa 10 vuotta täyteen. Syyskuussa yhdessäoloa takana 18 vuotta. Pitkä koeaika, ei tule yllätyksiä. Älä keskustele politiikasta vaimon kanssa. :)
 
Naisilla on tämä näkymätön roskakori, johon keräytyy kaikki oikeutetut ja kuvitellut loukkaukset. Sitä kannattaa miettiä, koska muuten kun se tyhjennetään teikän päälle, niin ei hyvä.

Se roskakori ei muuten sitten tyhjene, vaan ne roskat singahtavat sinne koriin takaisin ja sitten kun uusia roskia tulee tarpeeksi ja uusi tyhjennys tulee, niin ne vanhatkin asiat tulevat sieltä uudempien mukana samalla taas esille. Epäilen, että ne roskat kiinnittyvät sinne roskikseen jonkinlaisilla kuminauhamaisilla, katkeamattomilla säikeillä. Säieteoriaksikin tätä on joskus tituleerattu.
 
Keveämielinen avaus ennen vakavamielisiä pohdintoja. Tästä on hyvä lähteä liikenteeseen :) Sisältää viihdyttävän, mutta informatiivisen opetusvideon.

 
Normipäivä.

Kiinnitin huomiota ajattelun metataitoihin.

Jos lapset oppivat varhain huomioimaan, kehittämään ja täydentämään oman ajattelunsa työkalupakkia, niin he pystyvät tukemaan kouluoppimistaan, sosiaalista elämää ja yleissivistyksensä laajenemista aika hurjasti - menettämättä mitään lapsuuden lapsenomaisista elementeistä.

Lisäksi yleinen ongelmanratkaisukyky, luovuus ja ajattelun joustavuus lisääntyvät.

Ja tohon käytetty aika tulee korkojen kanssa takaisin oppimisen nopeutumisena.

Haittapuolena on sitten kateuden riski.
 
Älkää nyt pojat tehkö taidetta tästä. Homma on aivan yksinkertaista:
  • hanki kunnon työpaikka jossa tienaat hyvin
  • etsi daami jota viittit kattella lopun elämääs, etkä ole sille sika
  • kun tienaat enemmän kuin daami, niin konsensus asiaan kun asiaan löytyy hyvin, äläkä edelleenkään ole sille sika, ikinä lupausten jälkeen
terv. nim "32 vuotta takana".... ja kertaakaan en ole sohvalla nukkunut

.
 
mielenkiintoisia ajatuksia pojilla...
nyt mulla on melkein täydellinen aviomies, mutta toisin oli ennen.
Edellinen oli narsisti. Ja minä todella huonon itsetunnon omaava. Lopputulos lienee kaikille selvä. Mies saneli hiusteni pituuden, vaatteet joita sain käyttää. Palkkani meni hänen tililleen; jos jotain todella tarpeellista tarvitsin, niin melkein piti tehdä kirjallinen anomus. En saanut mennä kavereilleni ilman häntä yms. Jos uskalsin olla jostain eri mieltä niin turpiin tuli.
Kun isäni kuoli tajusin elämän lyhyyden ja rohkastuin ottamaan eron.
En ymmärrä mistä te olette noita nalkuttavia puoliskoitanne osanneet löytää. Vai ovatko he muuttuneet sen jälkeen kun ovat saaneet sormuksen sormeensa vai oletteko te itse muuttuneet välipitämättömiksi, omaan napaa tuijottaviksi ja keskustelukyvyttömiksi? Suhde muuttuu aina kun aikaa kuluu, sehän on selvä. Mutta oma kokemukseni suhteista on se ,että aina pitää todella kuunnella mitä sanottavaa toisella on, pitää keskustella normaalilla äänenpainolla, katsoa asioita puolisonkin kannalta, tukea toista, olla rehellinen ja eikä huumoria saa unohtaa missään vaiheessa.
p.s. olin kihloissa kerran miehen kanssa joka oli liian kiltti. Miehessä pitää olla särmää.
 
En ymmärrä mistä te olette noita nalkuttavia puoliskoitanne osanneet löytää...

...aina pitää todella kuunnella mitä sanottavaa toisella on, pitää keskustella normaalilla äänenpainolla, katsoa asioita puolisonkin kannalta, tukea toista, olla rehellinen ja eikä huumoria saa unohtaa missään vaiheessa.

Jos lukaset noi mun ja Vonkan höpinät uusiksi, niin ei niissä kyllä nalkuttavia puolisoita tuoda esille.

Ja kyllä kuuntelemisen ja huomioimisen merkityskin on isosti esillä.
 
mielenkiintoisia ajatuksia pojilla...
nyt mulla on melkein täydellinen aviomies, mutta toisin oli ennen.
Edellinen oli narsisti.

Hyvä kun pääsit irti.

Mutta oma kokemukseni suhteista on se ,että aina pitää todella kuunnella mitä sanottavaa toisella on, pitää keskustella normaalilla äänenpainolla, katsoa asioita puolisonkin kannalta, tukea toista, olla rehellinen ja eikä huumoria saa unohtaa missään vaiheessa.

Viisaita sanoja.

mielenkiintoisia ajatuksia pojilla...
En ymmärrä mistä te olette noita nalkuttavia puoliskoitanne osanneet löytää.

Mistä sinä narsistin löysit? Miten ihmiset löytävät toisiaan?

Ei täällä kukaan ole kertonut löytäneensä nalkuttavaa puolisoa. Itse kerroin kyllä, miten sellainen voi syntyä ihan tavallisesta hyvästä vaimosta, jos häntä ei huomioi.

Naisilla on tämä näkymätön roskakori, johon keräytyy kaikki oikeutetut ja kuvitellut loukkaukset. Sitä kannattaa miettiä, koska muuten kun se tyhjennetään teikän päälle, niin ei hyvä.

Stereotyyppisesti näin. Monet ovat valittaneet tästä, että jopa jo sovitut asiat, jotka on mukamas jätetty taakse, eivät olekaan loppuun käsiteltyjä, vaan ovi sinne saadaan riidassa aina auki uudelleen, ainakin rakoselleen. Mietin vain, onko tämä sukupuolisidonnaista lainkaan. Arkaaisesti kun mies sanoi, että asia on loppuun käsitelty, se oli sitä. Mutta nykyisin?
 
Mistä sinä narsistin löysit?

Huutelen sivusta...

Sille, kuinka nainen löytää ensimmäisen narsistinsa on peruskaava. Se menee näin:

1. Nainen haluaa valloittavan miehen, joka tulee ja valloittaa häneltä jalat alta.
2. Valloittava mies tulee ja valloittaa.
3. Valloitetulle alkaa selvitä, että sana "valloittaa" ei ole romanttinen vaan sotilaallinen käsite ja että valloitettua maaperää ei aina kohdella kovin täydellisesti.

Usein tuota seuraa...

4. Valloitettu haluaa autonomisen tai itsenäisen aseman ja pyrkii siihen.

Saman(tyyppisen) prosessin voi kuvata myös näin:

1. Naisella on erittäin kovat kriteerit alkututustumisen suhteen.
2. Kaikki äijät törmäävät hienovaraiseen torjuntaan jo ennen kuin pääsevät tutustumaan sen vertaa, että tietäisivät kannattaako tutustua yhtään lisää.
3. Toisten rajoja kunnioittavat miehet kunnioittavat sitä hienovaraista torjuntaa eivätkä edes yritä tutustua pisaraakaan enempää. Turha tuppautua kun ei kerran tykätä.
4. Narsistille hienovarainen torjunta ei ole mitään - enintään yllyke tai kannustin. Rajat ovat ylittämistä varten. Torjunta on haaste.
5. Tasan ainoat, 100% ainoat äijät jotka menevät/pääsevät ulkokehän läpi, ovat enemmän tai vähemmän muiden rajoista ja itsemääräämisoikeudesta piittaamattomia tapauksia.
6. Nainen tulee siihen tulokseen, että "kaikki munilla varustetut miehet ovat kusipäitä" ja valitsee valloittamisintoisimman kusipään.

Noiden kahden kehityskulun eri versiot näyttäisivät toistuvan usein kun nainen retkahtaa narsistiin.
 
joo, sorry jos ymmärsin väärin kirjoitettua tekstiä, mutta tuo nalkuttava vaimo tuli mieleeni jostain rivien välistä ja kaipa se on aina ensimmäinen ajatus kun kuulee miesten mielipiteitä meistä naisista. Yritän olla yleistämättä.
Pihatontun peruskaava osuu kyllä kohdilleen. Kuten sanoin, omasin tuolloin huonon itsetunnon, lasinen lapsuus takana, koulukiusattu joten taisin olla helppo nakki. Olen aina hakenut suhteesta turvallisuutta, mitä muka silloin alkuunsa sain siitä suhteesta. Narsisti osaa olla oikein hurmaava ja aidon tuntuinen jotain halutessaan.
Nyt voin sanoa että mieheni on myös paras ystäväni. Emme ole koskaan huutaneet toisilemme, ei edes kunnon riitaa ole ollut. Pientä murjotusta, mutta harvemmin. Puhumme toisilemme asiasta kuin asiasta. Luotan häneen täysin ja yritän tehdä kaikkeni suhteemme hyväksi.
Ympärillä olevat parit sen kuin eroaa; joskus ihmettelen mikä meissä on vialla kun jaksamme yhdessä potkutella elämässä eteenpäin.
 
niin ja vain lisähuomautuksena; tuo ex-mieheni oli siviilipalveluksessa kun tapasimme. Lieneekö se sitten kenellekkään yllätys ettei narsisti kykene ottamaan vastaan käskyjä muilta.
Sellaisen "arven" sain sieluuni, että en voi hyvillä mielin mennä omia menojani; aina on kiire kotiin jos vaikka mua tarvittaisiin siellä. Ehkä siksi harrastukseni ovat kotona, kaverit ovat vähentyneet. Tulee aina vieläkin huono omatunto ja ahdistus jos kauppareissuillani kulutan ylimääräistä aikaa. Tosin nyt uskalsin lähteä perjantaisin kansalaisopiston punttisaliryhmään samalla reissulla kun käyn kaupassa. Vielä siitä ei ole omatunto kolkuttanut.
 
Älkää nyt pojat tehkö taidetta tästä. Homma on aivan yksinkertaista:
  • hanki kunnon työpaikka jossa tienaat hyvin
  • etsi daami jota viittit kattella lopun elämääs, etkä ole sille sika
  • kun tienaat enemmän kuin daami, niin konsensus asiaan kun asiaan löytyy hyvin, äläkä edelleenkään ole sille sika, ikinä lupausten jälkeen
terv. nim "32 vuotta takana".... ja kertaakaan en ole sohvalla nukkunut

.

Jep, näin se vaan menee. 23vuotta jo @Rauhantekijä n reseptillä.
 
21 vuotta ja pitkästi risat takana saman naisen kanssa. Paljon on ollut hirveetä paskaa elämässä johon ei aina ole edes voinut vaikuttaa, vastoinkäymisiä ja niitä huippuhetkiä matkan varrella.

Olen nykyään sitä mieltä, että siitä hirveestä paskasta pitää oppia jotain, vastoinkäymiset unohtaa ja huippuhetkiä pitää muistella. Näin olen pysynyt järjissäni, tai no, omasta mielestäni ainakin olen vielä täysjärkinen.

Edit:typo
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top