Alustavien geneettisten ana- lyysien perusteella Suomen susikannan tulisi olla vähintään 500 yksilöä, jotta kanta pysyisi elin- voimaisena ja välttyisi sukusiitoksen negatiivisilta vaikutuksilta seuraavien viiden sukupolven (~17 vuoden) aikana. Geneettisen elinvoimaisuuden ja sopeutumiskyvyn turvaamiseksi pitkällä aikavälillä tulisi kannankoon olla huomattavasti tätä suurempi.”
Stalinkin toi Talvisodan alla neuvottelupöytiin ehdottomat minimivaatimukset. Nyt on tämä 500 suden ehdoton minimivaatimus. Täydellisessä Wolflandiassa ulvoo ja henttasee 8000 sutta ja sitä valtion koirakarjaa pitääkin jo tutkia hölttästä ainakin susi per tutqia mentaliteetilla.
Silloin pääsisitte vuosittain metsästämään ehkä sellaisen 50-100 sutta.
Tuskin. Eikä tässä ole kyse mihinkään pääsemisestä. Suomen perinteinen koirametsästys on vaan menossa ja monin paikoin jo mennyt ajat sitten todella hankalaksi. Toiseksi: harvempi aikuinen haluaa panna pirttiviljansa samalle koulutielle susilauman kanssa. Eikä petoeläin kuulu jumaleishön samalle paikalle, missä talitinteille syötetään läskiä.
Todellisuus, jota tarjotaan ihmisille on tasoa: pannaan tiuku lasten kaulaan koulutielle.....ei syytä huoleen ja hajaantukaa.
Arvostan tiedemiehiä ja -naisia, mutta en arvosta nollan vertaa sitä, että tästä susitouhusta tehtiin ihan silkka itseään toteuttava, takuulla rahoituksen ansaitseva BISNES. Bisnes on bisnes ja kun se on no 1, niin tutkiminen häätyy muuttumaan armotta tutqimiseksi.