Suurpeto keskustelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ikarus
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tekisi mieli kirjoittaa pitkästi, mutta se on täysin turhaa.
Olen tässä ketjussa jo vuosia sitten avautunut ja perustelut.
Asun siis yhdellä Suomen susitiheimmällä alueella ja tullut toistakymmentä vuotta luettua hyvin tarkasti nuo Luken susiraportit. Melkein uskalla väittää että tarkemmin kuin kukaan muu tässä ketjussa. Vai moniko lukenut nämä neljättä sataa sivua pitkät raportit läpi tarkasti.
Pyytänyt ihmisiä lukemaan noita tutkimuksia ennenkuin kommentoi ilman kiihkoa suunta tai toiseen.

Sitä ei kukaan voi kiistää ettei noita ole tehnyt älykkäät ihmiset, on taitavasti laadittuja. Mutta mihin jäänyt rehellisyys.
Jos oletaan suuntaan tai toiseen, niin kumpikaan ääripää ei voi olla "totuus"??
Ja esimerkiksi ihan tilastollinen olettama kannan kasvusta saadaan "katoamaan".
Laskentamallia on lennosta muutettu ilman perusteluja, ei mielestäni oikeen tieteellistä tutkimusta pitkässä juoksussa???

Uusinta raporttia olen vasta silmäillyt oman alueen osalta.

Yks mikä olisi joskus mukava nähdä vaikka ihan valtakunnan uutisissa.
Luken huippututkijat myöntäisi olleensa väärässä esimerkiksi reviirien koon osalta. Mielestäni isoa vahvuutta ihmisessä on aina se, jos pystyy myöntämään että ollut väärässä.
Nyt ne kertoo uutena hienona itse tehtynä tutkimustietona sitä mitä niille yritetty rautalangasta vääntää ainakin täällä toista kymmentä vuotta sitten. Ei kelpaa lantapuntin juntin havainnot, jos et suden paskaa lyö lämpöisenä käteen.

Raukka paraat ei edes itse löydä paskoja metsästä ja kun jäljelle viet että kerätkää itse. Niin ei tule kuin vähättelyä ja vittuilua. Ja kertomus kuinka Luken tutkijat jalkautuivat maastoon ja tekivät ennätyksen kuinka nopeasti löysivät alle kahdessa tunnissa ennätys määrän näytteitä.

Nämä idealistit Luken tutkijat ei arvosta kuin omaa porukkaansa ja pitävät itseään muita parempana. Hienosti A-Studiossa jne puhutaan yhteistyöstä eri ryhmittymien välillä, mutta mitä vitun sellainen yhteistyö on jossa toista arvosteta lopulta yhtään.

Lapsellisesti olen yrittänyt aina koko ikäni miettiä, että säännöt pitää olla aina kaikille samat. Ja niin yritän miettiä vieläkin, siitä en luovu. Usko on vain aina välillä koetuksella.

Susille olisi parasta suojelua kannanhoidollinen metsästys. Ihan kaikki faktat tukisi sitä tai en ainakaan vielä tähän mennessä nähnyt/kuullut perustelua, miksi näin ei olisi.
Susi on älykäs eläin ja se ei kovin paljoa tarvisi opetusta, että pysyy metsän puolella ja on sopeutuvainen.
Itsekin olen käsityksiäni ja ihan kaikki täällä muuttamaan paljonko susia "mahtuu" ilman ongelmia.
Omalla aluella tuli eka iso vahinko vasta viime syksynä mikä kohtuu ihme.
Aikaikkuna missä ajassa susikanta kasvanut <-20vuotta on hämmästyttävän lyhyt.

No ollaan me ihan kaikki ihmiset niin tolloja lyhyt muistisia itseni mukaan lukien että prkl hävettää.

Varmaan taas tulee kaikki perinteiset vasta argumentit henkilöiltä jotka ikinä sutta nähneetkään.
- Susi oli täällä ennen meitä. Olitko kannon päässä istumassa ja todistamassa tapahtumaa?
- Katsottu kahden kaljan simoissa Yellowstone Avara luonto jakso lauantai ehtoolla ja ollaan varmoja sen perusteella, että Etelä-Suomen peura ongelmaan on ratkaisu sudet.
- Susi ei oo tappanut ketään Suomessa yli sataa vuoteen, jos silloinkaan. Nevaan poljettuja kompura lapsia olleet. No ei oo minun kotipitäjässäkään kukaan kuollut junan alle yli 500vuoteen, tänne ei oo raiteita vielä vedetty.

Ei stna meitä ihmisiä avaruudesta tänne oo tuotu. Joku paikka meilläkin on maapallolla ja erittäin iso vastuu ravintoketjun huipulla.

No tämä oli tälläinen lukihäröösen purkaus, kun yks tollo vielä hullua yllytti.
 
Työllistävä vaikutus kumminkin.
Jep, siellä on Lynxit laulaneet ja bensaa poltettu tuhansia litroja. Poronhoito on elinkeino, poromiesten on pakko toimia tai vaihtoehtona lopettaa poronhoito.

Etelämmässä lampaiden sekä nautojen kasvatus ja niiden laidunnus on myös monen elinkeino. Osa heistä on nostanut kädet pystyyn ja lopettanut, susille ei voida etelässä mitään.

Petoaidoista houritaan, susi p.s..t nakkaa petoaidasta, se kaivautuu ali.
 
Jep, siellä on Lynxit laulaneet ja bensaa poltettu tuhansia litroja. Poronhoito on elinkeino, poromiesten on pakko toimia tai vaihtoehtona lopettaa poronhoito.

Etelämmässä lampaiden sekä nautojen kasvatus ja niiden laidunnus on myös monen elinkeino. Osa heistä on nostanut kädet pystyyn ja lopettanut, susille ei voida etelässä mitään.

Petoaidoista houritaan, susi p.s..t nakkaa petoaidasta, se kaivautuu ali.
Niin, mitä katselee noita alkukantaisempia koiria niin se on kymmenen minuuttia ja esteestä ali, jos pääsee yhtään tukirakenteesta ponnistamaan niin 3,5 metriä yli. Susi söisi nopeammankin afrikkalaisen kyläkoiran metsässä kolmessa minuutissa.
 
Lukeekos kukaan muu Lapin Kansaa?

Tänäkin keväällä oli useampi juttu suurpedoista ja porovahingoista. Viimekin vuonna kävi niin, että porovahingoille varattu maksukatto ylittyi. Eli vahinkoja oli enemmän kuin niiden korvaukseen varattua rahaa, joten rahapotti jaettiin vahinkoja kärsineiden kesken.

Käytännössähän on jo käynyt niin, että eteläisimmissä paliskunnissa poronomistajat saavat pääosan tuloistaan petokorvauksista. Muistan viime vuodelta jutun jossa eniten petovahinko korvauksia saanut poronomistaja oli saanut viidestä sadasta suurpedoille menettämästään poroista korvauksia kuuden vuoden aikana yli 800 000 €.

Jos petovahinko korvauksia ei olisi niin poronhoito olisi loppunut jo aikoja sitten kannattamattomana. Ja nyt kun karhun, suden ja ilveksenkin pyynti on poronhoitoalueen ulkopuolella aika lailla jäissä niin senhän voi arvata minne ne pedot menevät aterioimaan.
 
Lukeekos kukaan muu Lapin Kansaa?

Tänäkin keväällä oli useampi juttu suurpedoista ja porovahingoista. Viimekin vuonna kävi niin, että porovahingoille varattu maksukatto ylittyi. Eli vahinkoja oli enemmän kuin niiden korvaukseen varattua rahaa, joten rahapotti jaettiin vahinkoja kärsineiden kesken.

Käytännössähän on jo käynyt niin, että eteläisimmissä paliskunnissa poronomistajat saavat pääosan tuloistaan petokorvauksista. Muistan viime vuodelta jutun jossa eniten petovahinko korvauksia saanut poronomistaja oli saanut viidestä sadasta suurpedoille menettämästään poroista korvauksia kuuden vuoden aikana yli 800 000 €.

Jos petovahinko korvauksia ei olisi niin poronhoito olisi loppunut jo aikoja sitten kannattamattomana. Ja nyt kun karhun, suden ja ilveksenkin pyynti on poronhoitoalueen ulkopuolella aika lailla jäissä niin senhän voi arvata minne ne pedot menevät aterioimaan.
Itsekin aikanaan lapissa asuneena ja poromiehiänkin tunteneena:
Joillekin poromiehille saattaa tulla petovahinkoja melkein sama määrä kuin poromiehellä on poroja (ja porojen määräähän yksikään poromies ei toisille ilmoita). Petovahingosta kun on saattanut saada paremmat rahat kuin itse poron myynnistä.

Saattaahan toki joskus käydä niin, että ahma tekee suurta tuhoa porotokassa tai muuta vastaavaa.
Ja onhan toki niitä arvokkaita vaatimia ja siitoshirvaksiakin, joiden menetys kirvelee enemmän kuin saatu korvaus.

Olen myös kuullut, että rehellisiäkin poromiehiä on olemassa...
🦌
 
Kyllähän se onkin jo mennyt eteläisemmillä poronhoitoalueilla pedonsyöttötaloudeksi missä valtion petokorvauksilla elellään. Poronlihaa on myytäväksi asti osassa paliskuntia hyvin pieni määrä. Siihen kun lisää liikenteen tappamat ja niistä saadut korvaukset niin ei siitä enää perinteisestä poronhoidosta puhuta. Poroillahan on nykyään gps-pannat kaulassa niin enemmän taikka vähemmän kaikki petojen tappamat löydetään. Korvaus pedon tappamasta on puolitoista kertaa poron arvo.

Toisaalta ihan järjetön systeemi. Poron arvo sanotaan tonni, pedon tappamana puolitoista. Vasan hinta Lapissa 400-500€. Ostat sieltä ja kuljetat suden syötäväksi johonkin Kuhmoon. Menetät suurpedoille vuodessa esim. 80 poroa.

Siitäpä voi jokainen itse laskea paljonko poronomistaja saa valtiolta vuodessa korvauksia.
 

Metsäjäliitolla on Luken kanssa eriäviä näkemyksiä susikannasta. Onpa kumma.
Onpa kumma että tulee tuollaisia tuloksia kun ideologisesti alalle valikoituneet tai päätyneet ihmiset pääsevät touhuamaan lukessa..
 

Koko tämän suurpetoasian ympärillä tapahtuva asiantuntemattomuus ja laiminlyönnit ovat sen tason pelleilyä, että hiljaiseksi vetää.
 
Viimeksi muokattu:
Juu, ei varmaan karhujen tottuminen ihmisten ääneen ole haitallista, ne kun osaavat tunnistaa että ruokintapaikalla ihmisestä ei ole vaaraa!
Eikä karhu varmasti edes haista ihmistä siellä ruokintapaikalla ja totu siihen. :facepalm:

 
Kaleva kirjoittaa:

Hallitus helpotti suurpetojen ampumista poikkeusluvilla – Jatkossa tapettava susi voi olla muu kuin vahingon aiheuttanut yksilö​

Hallituksen päätöksen myötä poikkeuslupien kestot pitenevät ja niiden kattamat alueet laajenevat.

Kalevan juttu

Hallitus höllensi ehtoja, joilla vahingoista epäiltyjä tai turvallisuusuhkaa aiheuttavia suurpetoja saa tappaa.

Perjantaina 12. heinäkuuta astui voimaan valtioneuvoston hyväksymät muutokset, jotka koskevat asetusta metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen mukaan muutosten tavoitteena on lisätä joustavuutta erityisesti suurpetojen niin sanottujen vahinko- ja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämiseen.

Poikkeuslupia myönnetään esimerkiksi tapauksissa, joissa susi syö lampaita, karhu rikkoo mehiläispesiä tai ilves tappaa koiran. Tai kun koiranulkoiluttajaa seuraa susi, kuten heinäkuussa Muhoksella.

Poikkeuslupa voidaan myöntää jatkossa myös yksittäistä vahinkokohdetta laajemmalle alueelle. Lisäksi poikkeusluvan enimmäisvoimassaoloaika pitenee 21 vuorokaudesta 31 vuorokauteen.
Merkittävä muutos aiempaan on, että jatkossa poikkeuslupa voidaan myöntää kohdentamatta sitä vahingon aiheuttaneeseen yksilöön.

Esimerkiksi suden kohdalla se tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli vahinkoa tai uhkaa aiheuttanutta sutta ei tunnisteta, pyritään susi tai susia ampumaan samasta laumasta.
Aiemmin poikkeuslupa koski ainoastaan vahingon aiheuttanutta sutta.

Lähtökohtana on edelleen, että toimet pitäisi kohdistaa yksilöön, joka on vahingon aiheuttanut, sanoo erätalousneuvos Vesa Ruusila.

Hän toimii puheenjohtajana maa- ja metsätalousministeriön asettamassa suurpetotyöryhmässä, joka aloitti toimintansa huhtikuussa. Ryhmän tehtävänä on ”sujuvoittaa suurpetojen vahinkoperusteisten lupien myöntämistä” ja siitä ensimmäinen näyte on asetuksen valmistelu.

Ruusilan mukaan muutosten yhtenä perusteena on, että sulanmaan aikaan vahinkoa aiheuttaneita yksilöitä on vaikea tunnistaa. Jälkiä ei välttämättä jää.

Jatkossa poikkeuslupien myöntämisessä huomioidaan suurpetojen biologisia ominaispiirteitä, erityisesti suden kohdalla.

– Susi saalistaa laumana, niin silloin ei todennäköisesti ole yhtä ainoaa yksilöä, joka on vahingon aiheuttanut.

– Suden saalistuskäyttäytyminen on enemmänkin laumakohtaista.

Ruusila perustelee, että susilaumojen reviirit eivät yleensä mene päällekkäin. Alueen perusteella voidaan arvioida, minkä lauman aiheuttamasta vahingosta on kyse.

Miten vahingot vähenevät tämän myötä?

– Se todennäköisesti lisää lauman ihmisarkuutta. Susi on koiraeläimenä hyvin oppivainen laji. Jos niitä metsästetään ja poistetaan yksilöitä esimerkiksi lammastilalla tapahtuvan saalistuksen yhteydessä, niin silloin ne todennäköisesti karttavat vastaavia kohteita jatkossa.

– Tässä voi tietysti olla laumojen välillä eroja.

Tähän liittyy kuitenkin riskejä. Esimerkiksi jos susilauman alfayksilö tapetaan, voi lauma hajota ja siitä seurata uusia vahinkoja.

Karhu ja ilves elävät yksin tai pentujen kanssa, mutta silti sama asetus pätee myös niihin. Jos eläintä ei tunnisteta, voidaan alueen perusteella ampua tunnistamaton eläin.

Suurpedot ovat EU:n luontodirektiivin mukaan tiukasti suojeltuja lajeja. Poikkeuksen tekee susi, joka on suojeltu Suomessa tiukasti poronhoitoalueen ulkopuolella.

Laista voidaan poiketa esimerkiksi ”yleistä turvallisuutta” koskevista pakottavista syistä, ”erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi” tai ”jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle”.

– Tiukasti suojeltujen lajien tappaminen aina viimesijainen keino. Silloin täytyy harkita, mitä muita keinoja on käytettävissä, Ruusila sanoo.

Suomen Riistakeskus arvioi tilanteet tapauskohtaisesti ja myöntää poikkeusluvat. Jos eläin aiheuttaa uhkaa ihmisen turvallisuudelle tai muuta huomattavaa vahinkoa voi myös poliisi antaa määräyksen suurpedon ampumiseen.

Harkinta tarkoittaa Ruusilan mukaan esimerkiksi sitä, että ensin mietitään, missä olosuhteissa vahinko on tapahtunut, toimiiko karkotus kyseisen suurpedon kohdalla ja millaisia suojaustoimia kotieläimille on mahdollista toteuttaa.

– Esimerkiksi saaristo-oloissa lampaiden suojaaminen on hyvin vaikeaa.

Pohjois-Pohjanmaan alueella suurin osa suurpetojen aiheuttamista vahingoista on porovahinkoja.

Riistavahinkorekisteriin on viimeisen vuoden aikana kirjattu noin 40 suurpetojen aiheuttamaa kotieläimiin kohdistunutta vahinkoa Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Jutussa ja spoilerin tekstissä on myös linkki hiljattain Muhoksella tapahtuneeseen suden liki tulemiseen.
 
Back
Top