Suurpeto keskustelu

LUulemisKEskukselle lisää lievitettävää, konflikti lähestyy Kankaanpäässä.

Iso urossusi ajoi takaa koiraa ulkoiluttanutta Hannaa 150 metriä hämärässä metsässä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006308242.html
Kankaanpäätä riivaavat hukat ovat käyneet kyllin rohkeiksi uhmatakseen läsnäolollaan jopa Kuninkaanlähteen suosittua karavaanialuetta.
Kaksivuotiasta labradorinnoutajaansa ulkoiluttaneen Hanna Uusikauppilan tiistai-ilta muuttui painajaiseksi, kun kaksikko sai seurakseen kutsumattoman matkakumppanin.

Kello seitsemän iltahämärissä kankaanpääläinen perheenäiti oli poikennut maantieltä metsän reunustamalle pururadalle, joka nousee kaartuen ylös lyhtyvalaistua mäkeä. Katseensa kohotettuaan nainen hahmotti mäen huipulla suurikokoisen eläimen.

Paikalleen jähmettynyt nelijalkainen möllötti koiranulkoiluttajaa suoraan silmiin.


– Ensin ajattelin sen olevan koira. Mutta kun katselin ympärilleni, en nähnyt muita ihmisiä. Aika nopeasti sitten valkeni, että siinä on susi.

Uusikauppilan onneksi tapahtumahetkellä metsämaaston tuoksuihin uppoutunut Mauno-koira oli hihnassa. Omistaja kiskaisi sen ripeästi peräänsä, ja kaksikko alkoi pinkoa kiireen vilkkaa alas mäkeä.

Hetkittäin Uusikauppila vilkaisi olkansa yli taakseen, mutta kaartuva tie peitti suden horisontista.

Noin viidenkymmenen metrin päässä maantiestä nainen huomasi sen ajaneen parivaljakkoa takaa ja pysähtyneen viereiseen tienhaaraan.

– Jatkoin matkaa pientaloja kohti. Minulla oli otsalamppu päässä. Katselin vähän väliä perääni, näkyykö takana liikettä. Onneksi susi oli lähtenyt kipuamaan mäkeä takaisin ylös.

Suuritassuinen hukka ajoi naista takaa 150 metriä
Tilanteen rauhoituttua Uusikauppila soitti tuntemalleen petoyhdysmiehelle, joka ilmaantui paikalle kollegansa kanssa. Miehet tutkailivat lumeen painuneita tassunjälkiä. Jäljet osoittivat, että peto oli jahdannut Uusikauppilaa koirineen 150 metrin matkan. Loikkien etäisyys toisistaan oli puolitoista metriä.

Kokemuksestaan tunteikkaan Facebook-kirjoituksen naputellut Uusikauppila on tapahtumapaikasta kilometrin päässä sijaitsevan kyläkoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja. Koulussa opiskelevat perheen 10- ja 11-vuotiaat lapset.

– Huolestuneiden vanhempien kesken susista on tänä syksynä puhuttu erityisen paljon. Kaupungin kanssa kinastelua on ollut koulumatkoista. Kaikkia lapsia ei haeta kotoa, ja lapset joutuvat kävelemään susia vilisevissä metsissä kouluun.

Pohjois-Satakunnan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tapio Loukkaanhuhta kertoo IS:lle olevansa toinen sudenjäljet tarkastaneista petoyhdysmiehistä.

– Jälkien perusteella Kuninkaanlähteellä on liikuskellut susipari, uros ja naaras. Naisen kintereillä on juossut ilmeisesti iso uros, Loukkaanhuhta sanoo.

Loukkaanhuhdan mukaan alueella liikuskelee päivittäin enimmillään kymmenkunta sutta. Muutaman kilometrin päässä tapahtumapaikalta pitää omaa reviiriään poikue, jonka öiset tihutyöt ovat aiheuttaneet karjanomistajille päänvaivaa.

– Eräällä lammastilalla löytyi toistakymmentä lammasta tapettuna ja osa aika lailla syötynäkin. Paikalliset petomiehet ovat kertoneet monien lampaiden katoilevan, mikä luultavasti nostaa tapettujen kokonaismäärää.

”Ei kukaan vanhempi halua oman lapsen olevan ensimmäinen, jonka kimppuun susi käy”
Petomies uumoilee, että susipoikueen vanhemmat ovat opettaneet näille metsästämistä. Poikueen reviiriä on hänen mukaansa syytä pitää korkean riskin alueena.

– Kaatolupien saaminen on aika lailla pystyssä. Ihmiseen kohdistuvaa uhkaa ei ole ollut, joten poliisi ei voi antaa lopetuslupaa.

Kankaanpäätä muutaman vuoden asuttaneet sudet ovat Loukkaanhuhdan mukaan riesana niin arkinen, että ihmiset jättävät ilmoittamatta havainnoistaan riistanhoitoyhdistykseen. Hukat ovat käyneet kyllin rohkeiksi uhmatakseen läsnäolollaan jopa Kuninkaanlähteen suosittua karavaanialuetta. Asukkaat törmäävät petoihin metsässä ja kotipihoissaan. Niiden kulkureitit piirtyvät tassunjälkinä hiihtoladuille.

– Joskus aamuvarhain susia on saattanut tulla kävelytiellä vastaan vähän ennen kuin lapset lähtevät kouluun. Nämä ovat tietysti epämiellyttäviä tilanteita, Loukkaanhuhta toteaa.

Tilastotiedon valossa susi aiheuttaa ihmiselle harvoin hengenvaaraa. Viimeisin tapaus sijoittuu vuosien 1880-1881 Turkuun, jolloin kaupunkia riivannut naarassusi surmasi puolentoista vuoden aikana kaksikymmentäkaksi lasta.

Uusikauppilan mukaan susien suojelu on mennyt kuitenkin liian pitkälle.

– Tietenkään kukaan vanhempi ei halua oman lapsen olevan ensimmäinen, jonka kimppuun susi käy. Kun se on kerran jo juossut minun ja koiran perässä, niin entäpäs lapset?
 
Onhan tää tätä. Tässä oli case päällä alkuviikosta ja pelkän karkotuspäätöksen saaminen on vieläkin vaiheessa. Selityksen mukaan niiden käsittely on ruuhkautunut. :ROFLMAO: Selitys on siis poliisin kertoma julkismetiassa.

En tod. tiedä miten karkotuspäätös käsitellään, mutta jos niissä on jo ruuhka päällä, niin mitähän tästä sanoisi....empä taijja sannoo mittään.

Mulla on nyt tuossa jälkijata tiedossa, jonka sulanut lumi hävitti. Hoksasin mistä oivallinen trio käppäsee kaupuntialueen ja mehtäalueen väliä. Reilu viikko sitten tämä kolmikko oli seisoskellut kahden jalankulkijan plus yhden koiran edessä jalkakäytävällä. Mikäs siinä, kaupuntinvaloissa ja jalkakäytävällä, eipähän tarvi suossa ja soseessa tarpoa pimeässä mehtässä. Reilua tuntia myöhemmin tuossa alkoi pilttien koulumatkailu jalkaisin, ihanat Kånkenit selässä keikkuen.

Opetellaan nyt sitten rauhanomaista rinnakkaiseloa. Minä en viitsi enää rikkaa ristiin panna asian kanssa. Hoitakoot ne, jotka sitten ovat vastaavinaan asioista.

Luottamus nykymuodoin olevinaan toimivaan systeemiin vs. sudet on nyt tasan nolla. Paljon virtaviivaisemmaksi ja ketterämmäksi pitää näiden asioiden tulla. Joko terävässä päässä ollaan täysin kahjoja tai sitten asiaintila on tarkoin harkittua toimintaa. Valitkaa siitä mieleisenne vaihtoehto, muita ei nimittäin ole, olkaa hyvä ja silvuplee.
 
Antaa ryssän hoitaa susiongelma. Me voidaan keskittyä voivottelemaan.

Edit. Voitaisko me ruinata omia rahojamme takaisin EU:lta susiensuojelun varjolla? Ja tästä "tuesta" maksaa tapporahat venäläisille.

 
Viimeksi muokattu:
Onhan tää tätä. Tässä oli case päällä alkuviikosta ja pelkän karkotuspäätöksen saaminen on vieläkin vaiheessa. Selityksen mukaan niiden käsittely on ruuhkautunut. :ROFLMAO: Selitys on siis poliisin kertoma julkismetiassa.

En tod. tiedä miten karkotuspäätös käsitellään, mutta jos niissä on jo ruuhka päällä, niin mitähän tästä sanoisi....empä taijja sannoo mittään.

Mulla on nyt tuossa jälkijata tiedossa, jonka sulanut lumi hävitti. Hoksasin mistä oivallinen trio käppäsee kaupuntialueen ja mehtäalueen väliä. Reilu viikko sitten tämä kolmikko oli seisoskellut kahden jalankulkijan plus yhden koiran edessä jalkakäytävällä. Mikäs siinä, kaupuntinvaloissa ja jalkakäytävällä, eipähän tarvi suossa ja soseessa tarpoa pimeässä mehtässä. Reilua tuntia myöhemmin tuossa alkoi pilttien koulumatkailu jalkaisin, ihanat Kånkenit selässä keikkuen.

Opetellaan nyt sitten rauhanomaista rinnakkaiseloa. Minä en viitsi enää rikkaa ristiin panna asian kanssa. Hoitakoot ne, jotka sitten ovat vastaavinaan asioista.

Luottamus nykymuodoin olevinaan toimivaan systeemiin vs. sudet on nyt tasan nolla. Paljon virtaviivaisemmaksi ja ketterämmäksi pitää näiden asioiden tulla. Joko terävässä päässä ollaan täysin kahjoja tai sitten asiaintila on tarkoin harkittua toimintaa. Valitkaa siitä mieleisenne vaihtoehto, muita ei nimittäin ole, olkaa hyvä ja silvuplee.
Sen voinee tässä vaiheessa jo sanoa että sitten se vasta itku ja hammastenkiristys alkaa KUN ensimmäinen koulupiltti joutuu suden suuhun.. Siihen,että Susi-Iita 1800-luvulla on viimeinen hukalle mennyt lapsi Suomessa, on syynsä. Niiden onnettomien sattumusten jälkeen nimittäin Suomessa sudet metsästettiin todella vähiin, ja ne jotka selvisivät käsittääkseni tiesivät hyvin tarkkaan oman paikkansa omassa eko-lokerossaan. Ja osasivat siis ihmiset siksi kaukaa kiertää. Nyt on oltu jo pitkään tilanteessa että sudella ei ole mitään pelättävää ihmisistä ja ne ovat omaksuneet vähitellen uudet, jännittävät tavat ja käyvät aina röyhkeämmiksi.
Tästä huolimatta susi kuuluu mielestäni Suomen luontoon, mutta siten metsästettynä että kunnioitus(pelko) ihmisiin säilyy.
 
Onhan tämä erinomaisen hieno tilanne. Loistavata. Hiljaiseksi vetää. Pistettiin susialueiden ihmiset aivan polvelle.

Aamulla pitäisi lähteä hirvijahtiin. Alue on kahden pantalauman puristuksessa, nähtäväksi jää, ottaako koiramies riskiä vai meneekö jahti ns. munien puristeluksi ja makkaran paistoksi.

Miesajosta höperehtimisen voitte unohtaa. On sitä niin monesti kokeiltu, ei siitä vähillä ukoilla tule yhtään mitään.
 
Viime viikonloppuna kävin äitiä ja isää moikkaamassa periferiassa. Äiti kertoi suden tappaneen poron noin kilometrin päässä kotitalon kuistilta. Kotitalo on alle kilsan päässä torista. Taajamamerkistä poron jäännöksiin on n. 200m.

Olisi mullekkin kelvannu se poron liha.

Susihan on mulle pirunmoinen kilpailija koska minäkin syön melkein kilon lihaa päivässä.

Saalistaminen ja ravinto
Suden ruokavalio vaihtelee sen asuinalueen mukaan. Suden perusruokaa ovat suurikokoiset sorkka- ja kavioeläimet kuten hirvi, mutta sudet syövät myös pieniä eläimiä, karjaa, haaskoja ja jätteitä.[1] Susi syö vuorokaudessa keskimäärin 2,5–6 kilogrammaa ruokaa.[5]
 
Viimeksi muokattu:
Tervolassa oli eilen nähty susi. Tänään tuli lupa metsästyksen järjestämiseen. Huomenna jahti...

Melkoisen nopeaa touhua. Kaipa tämä varma tieto on, kun kaveri kertoi yrittävänsä mukaan jahtiin.
 
Susi hyökkäili naista ja koiraa kohden –Poliisin käsissä suteen kohdennettavat toimenpiteet
26.11.2019
Susi tietää, vaan ei kerro, oliko tänään kyseessä tämä yksilö joka hätyytteli Kerälänkylässä naista ja koiraa. Tietä ylittävä susi kuvattiin toissa sunnuntaina puoliltapäivin Jylhänrannatiellä.

Susi tietää, vaan ei kerro, oliko tänään kyseessä tämä yksilö joka hätyytteli Kerälänkylässä naista ja koiraa. Tietä ylittävä susi kuvattiin toissa sunnuntaina puoliltapäivin Jylhänrannatiellä.

Poliisipartio kävi tänään varmistamassa jälkien perusteella Kerälänkylästä, kymmenen aikoihin aggressiivisesta sudesta tehdyn ilmoituksen.
Tällä hetkellä poliisi miettii mahdollisia toimenpiteitä sutta kohtaan. Toimenpidelistalla on muun muassa suden karkottamismahdollisuus.
Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Antero Niva arvelee, että mahdotonta ei ole, että viime viikkoina toistuvasti Rantsilassa, kahta puolta Siikajokea näyttäytyneen ja pihapiireihin käynneistään jälkiä jättäneen suden poistamiseen saataisiin vahinkoperusteinen kaatolupa.

Virkavalta kutsuttiin tänään Rantsilassa apuun, kun koiraa pellolla, noin sadan metrin päässä pihasta ulkoiluttamassa ollut nainen oli havainnut suden.
Susi oli käyttäytynyt aggressiivisesti ja hyökkäillyt naista ja koiraa kohden, mutta kääntynyt pois naisen melutessa ja huitoessa sutta karkottaakseen.

Rantsilassa myös Savalojalla on tehty useamman yön jälkeen havaintoja pihapiirissä eläinsuojassa käyneen suden jäljistä.
– Ei tämä tämmönen peli vetele. Jos haluaa, ettei mitään ikävää tapahdu, jotain on tehtävä, toteaa Antero Niva.
Antero Niva vertaa susikannan kehittymistä joutsenten yleistymiseen.
– Suomessa oli vähän joutsenia, nyt niitä on paljon ja, jos menet lähelle joutsenta, käyvät ne päälle. Sama tilanne on ollut susien kanssa, vähäset sudet ovat olleet ihmisarkoja. Nyt niitä on paljon ja arkuus on poissa.

Tassu-järjestelmään päivittyneet susitiedot eivät Nivan huolta vähennä. Esimerkiksi Rantsilassa, Kärsämänkylän ja Nelostien välissä on viiden suden lauma, Haapaveden ja Nivalan perukalle on 11 suden lauma ja Piippolassa seitsemän suden lauma.
– Kyllä varovainen saa olla lasten kanssa tällä hetkellä asuipa melkein missä tahansa. Havaintokarttaa, kun on katsonut, joka puolella on susihavaintoja, huokaa Antero Niva.


Häjymmäksi käy nämä uutiset, eipä tämäkään yllätä. Tätä on herkkua tilattu ja täydellä mitalla tullaan myös saamaan.
 
1575006668989.png

Siikalatvan susille lähtöpassit – ”Pulkkilan lauma” karkotetaan heti kun se lähestyy asutusta

– Alueella liikkuu niin sanottu Pulkkilan lauma, johon kuuluu alfapari pentuineen. Oulun poliisilaitoksen eli vanhan Oulun läänin alueella liikkuu yhteensä 19 susilaumaa tai -paria, Niemelä arvioi.

Yläkuva Luken keväällinen kartta, entisen Oulun läänin alueella noin 7 laumaa, eikös?
Poliisin mukaan Pohjois-Pohjanmaalla liikkuu 19 susilaumaa tai -paria. Aivan ''hiuksenhieno'' ristiriita noissa tiedoissa, vaikkakin lisääntyyhän ne.
 
Jokin otus jahtasi yöllä peuraa sukulaiseni pihan läpi, ja tämän kuvan hän otti jäljistä aamulla. Enpä osannut aivan varmasti tuosta tunnistaa, vaikka sutta (koira?) epäilin. Oltaisiinko täällä viisampia? Katso liite: 35442
Oikein arvelit, susi. Askelväli kertoo myös jotakin, se on sudella pitkä. Ja jos se jotostellut kaikessa rauhassa, sen eteneminen on suoraviivaista, se ei tee sivulle poikkeamia, kuten koira.
 
KOLUMNI
Antti Savelan kolumni: Ihminen väistää sutta – Haapajärvellä ja Muurasjärvellä järjestetään "susikyytejä" pienille lapsille
Antti Savela
[email protected]
Kirjoittaja on Keskipohjanmaan Haapajärven aluetoimittaja.

Keskipohjanmaa
Pe 13.12.2019 klo 06:30 [päivitetty la 07:04]
Suomalainen suurpetopolitiikka on edennyt mielenkiintoiseen vaiheeseen. Susikanta lisääntyy ja voi hyvin ja ihminen väistää.
Esimerkkinä Haapajärvi. Haapajärvellä on kokeneen ja pätevän petoyhdyshenkilön mukaan yksi kuuden suden lauma, joka on vanhemmiten jakaantunut kahteen kolmen yksilön seurueeseen. Lisäksi samoilla kulmilla Haapaveden, Nivalan ja Haapajärven pohjoisosien alueella liikkuu susipari eli kaksi hukkaa.
Eikä tässä kaikki kuten sanonta kuuluu: Kalakankaalla Haapajärven ja Reisjärven välillä liikuskelee yksinäinen suurpeto.
Pihtiputaan puolella Muurasjärvellä ja Haapajärven Parkkilassa pienemmät lapset haetaan taksilla pihasta kyytiin, koska vanhemmat ovat huolissaan. Huolissaan siksi, että alueella on tehty useita pihahavaintoja eli susi on käynyt niin sanotusti lyhyeksi leikatulla nurmialueella. Pihalla on vieraillut myös Kalakankaan hukka.
Somen tietojen mukaan Muurasjärven ja Reisjärven rajamailla voi kuunnella iltaisin suden ulvontaa. Ja äänestä vastaa ihan oikea susi eikä Loiri ulvovana Myllärinä.
Mitä tästä kaikesta pitäisi päätellä. Miksi suomalaisella maaseudulla, alueella missä on kaksi Suomen merkittävintä keskipistettä, suden ja ihmisen elämä on näin kaavamaista. Miksi suden suojelu on ajamassa ihmisen ja ihmisen hallussa olevien eläinten turvallisuuden edelle.
En taaskaan väitä, etteikö susi kuulu Suomen luontoon. Kyllä kuuluu, mutta sudella pitää olla luontainen ihmispelko, jota se opettaa pennuilleen. Jos susi opettaa pennut pihalle, on jotain mennyt lähtökohtaisesti pieleen.
Suomessa suden pitää saada olla rauhassa. Sitä ei saa koskaan häiritä. Käsitykseni mukaan suden saa karkottaa kertaluontoisesti pihalta tai laitumelta, mutta tällöinkään petoa ei saa vahingoittaa. Jos hukka äityy hankalaksi ja ilmaantuu pihalle usein, sen hätistelyyn pitää pyytää poliisin valtuuttamaa suurriistavirka-apua.
Otetaanpa tähän ihan virallista perustetta jokahenkilön oikeuksiin: Euroopan unionin luontodirektiivin mukaan yksittäinen karkotus tai häirintä, joka ei sutta vahingoita, ei ole direktiivin 12 artiklan mukaista häirintää. Suomen suden kannanhoitosuunnitelman mukaan suden karkottaminen hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta vahingoittamatta sutta ei ole laissa kiellettyä. Mikäli kuitenkin sutta karkotetaan sutta vahingoittamalla tai sitä seurataan ja ajetaan hoidetun pihapiirin tai laitumen ulkopuolella, on toiminta silloin metsästyslain 37 pykälän vastaista.
Nyt eletään kuten laki ja ohjeet määräävät, se on tietysti selvä. Se mitä kansalainen nyt voi tehdä, on ilmoittaa joka ainoasta suurpetohavainnosta petoyhdyshenkilölle. He käyvät vahvistamassa havainnon. Tarkistetut tiedot menevät Luonnonvarakeskukselle, joka tekee virallisen kanta-arvion. Kun lauma-arvio ylittää 25, Suomi saattaa sallia jälleen asiallisen kannanhoidollisen metsästyksen.
Se tosin kummastuttaa, että Luke vaatii todisteeksi entistä enemmän DNA-näytteitä suden jätöksistä. Ongelma on tietysti siinä, että kuka kerää hukan tortut metsästä, kun puudelienkin tarpeet jäävät turhankin usein "sulostuttamaan" jalankulkijoita.
Jos susi opettaa pennut pihalle, on jotain mennyt lähtökohtaisesti pieleen.
 
KOLUMNI
Antti Savelan kolumni: Ihminen väistää sutta – Haapajärvellä ja Muurasjärvellä järjestetään "susikyytejä" pienille lapsille
Antti Savela
[email protected]
Kirjoittaja on Keskipohjanmaan Haapajärven aluetoimittaja.

Keskipohjanmaa
Pe 13.12.2019 klo 06:30 [päivitetty la 07:04]
Suomalainen suurpetopolitiikka on edennyt mielenkiintoiseen vaiheeseen. Susikanta lisääntyy ja voi hyvin ja ihminen väistää.
Esimerkkinä Haapajärvi. Haapajärvellä on kokeneen ja pätevän petoyhdyshenkilön mukaan yksi kuuden suden lauma, joka on vanhemmiten jakaantunut kahteen kolmen yksilön seurueeseen. Lisäksi samoilla kulmilla Haapaveden, Nivalan ja Haapajärven pohjoisosien alueella liikkuu susipari eli kaksi hukkaa.
Eikä tässä kaikki kuten sanonta kuuluu: Kalakankaalla Haapajärven ja Reisjärven välillä liikuskelee yksinäinen suurpeto.
Pihtiputaan puolella Muurasjärvellä ja Haapajärven Parkkilassa pienemmät lapset haetaan taksilla pihasta kyytiin, koska vanhemmat ovat huolissaan. Huolissaan siksi, että alueella on tehty useita pihahavaintoja eli susi on käynyt niin sanotusti lyhyeksi leikatulla nurmialueella. Pihalla on vieraillut myös Kalakankaan hukka.
Somen tietojen mukaan Muurasjärven ja Reisjärven rajamailla voi kuunnella iltaisin suden ulvontaa. Ja äänestä vastaa ihan oikea susi eikä Loiri ulvovana Myllärinä.
Mitä tästä kaikesta pitäisi päätellä. Miksi suomalaisella maaseudulla, alueella missä on kaksi Suomen merkittävintä keskipistettä, suden ja ihmisen elämä on näin kaavamaista. Miksi suden suojelu on ajamassa ihmisen ja ihmisen hallussa olevien eläinten turvallisuuden edelle.
En taaskaan väitä, etteikö susi kuulu Suomen luontoon. Kyllä kuuluu, mutta sudella pitää olla luontainen ihmispelko, jota se opettaa pennuilleen. Jos susi opettaa pennut pihalle, on jotain mennyt lähtökohtaisesti pieleen.
Suomessa suden pitää saada olla rauhassa. Sitä ei saa koskaan häiritä. Käsitykseni mukaan suden saa karkottaa kertaluontoisesti pihalta tai laitumelta, mutta tällöinkään petoa ei saa vahingoittaa. Jos hukka äityy hankalaksi ja ilmaantuu pihalle usein, sen hätistelyyn pitää pyytää poliisin valtuuttamaa suurriistavirka-apua.
Otetaanpa tähän ihan virallista perustetta jokahenkilön oikeuksiin: Euroopan unionin luontodirektiivin mukaan yksittäinen karkotus tai häirintä, joka ei sutta vahingoita, ei ole direktiivin 12 artiklan mukaista häirintää. Suomen suden kannanhoitosuunnitelman mukaan suden karkottaminen hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta vahingoittamatta sutta ei ole laissa kiellettyä. Mikäli kuitenkin sutta karkotetaan sutta vahingoittamalla tai sitä seurataan ja ajetaan hoidetun pihapiirin tai laitumen ulkopuolella, on toiminta silloin metsästyslain 37 pykälän vastaista.
Nyt eletään kuten laki ja ohjeet määräävät, se on tietysti selvä. Se mitä kansalainen nyt voi tehdä, on ilmoittaa joka ainoasta suurpetohavainnosta petoyhdyshenkilölle. He käyvät vahvistamassa havainnon. Tarkistetut tiedot menevät Luonnonvarakeskukselle, joka tekee virallisen kanta-arvion. Kun lauma-arvio ylittää 25, Suomi saattaa sallia jälleen asiallisen kannanhoidollisen metsästyksen.
Se tosin kummastuttaa, että Luke vaatii todisteeksi entistä enemmän DNA-näytteitä suden jätöksistä. Ongelma on tietysti siinä, että kuka kerää hukan tortut metsästä, kun puudelienkin tarpeet jäävät turhankin usein "sulostuttamaan" jalankulkijoita.
Jos susi opettaa pennut pihalle, on jotain mennyt lähtökohtaisesti pieleen.
Tuttuja seutuja "entisestä elämästä" n 15 vuoden takaa. Aika riesa se näistä hukista on alueen ihmisille tullut. Varmasti voi liipasinsormea syyhytä..
 
Tuttuja seutuja "entisestä elämästä" n 15 vuoden takaa. Aika riesa se näistä hukista on alueen ihmisille tullut. Varmasti voi liipasinsormea syyhytä..
Haapajärven ja Muurasjärven välimaastossa on kyllä susille tilaa asustella, ei siinä. Mutta pitäs hukkasten oppia pelkäämään ihmistä, nyt tämä harjoitus menee ihan väärinpäin.
 
Last edited by a moderator:
Haapajärven ja Muurasjärven välimaastossa on kyllä,susille tilaa asustella, ei siinä. Mutta pitäs hukkasten oppia pelkäämään ihmistä, nyt tämä harjoitus menee ihan väärinpäin.
Joo, kyllä sielä lääniä ja välimatkaa alkoi olla etelän kasvatille riittävästi.. Ja tuosta 110% samaa mieltä että sudellekin olisi parasta pelätä ihmistä riittävästi! Ja se ei tarkoita etteikö susi myös Suomeenkin kuulu, mutta sopivassa määrin.
 
Eipä tämäkään tule mihinkään johtamaan. Kommentit oli taas paljonpuhuvia, normi hesaria.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006345374.html
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hoskonen kanteli susista oikeusasiamiehelle: ”Susia on valtavasti”
Eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskosen mukaan sudet vaarantavat maaseudun asukkaiden hengen ja terveyden.

SUSIKESKUSTELU ryöpsähti taas valloilleen talven tultua. Kierroksia lisäsi viime viikolla kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk), jonka mukaan Luonnonvarakeskus (Luke) vääristelee virallisia susilukuja. Hän on tehnyt susista kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Hoskosen mukaan sudet vaarantavat maaseudun asukkaiden hengen ja terveyden. Hän vaatii, että oikeusasiamies tutkii viranomaistoiminnan laillisuuden.

”Oikeusasiamies valvoo viranomaisten toimintaa. Kansalaisille täytyy taata turvallinen elinympäristö”, Hoskonen sanoo.

”Pieni lapsi on koulutiellä välittömässä hengenvaarassa joka päivä, eikä kukaan välitä. Kaikki muu tuntuu olevan tärkeää paitsi pieni ihminen. Hän ei kiinnosta ketään, ei poliisiakaan.”



Hoskonen on eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja. Luken arviota susikannan koosta hän ei usko: ”Susilaskelmat ovat täysin paikkansa pitämättömiä. Susia on valtavasti. Joka kylältä on valtava määrä havaintoja riistakameroista. Myös jälkiä on valtavasti.”

Pohjoiskarjalalaiset ovat Hoskosen mukaan ovat turhautuneita ja läheltä piti -tilanteita on ollut.

”Suden luontainen ihmispelko on hävitetty kaikilla mahdollisilla tavoilla. Nyt ne pyörivät pihamailla jatkuvasti. Eiväthän ne pihoille kuulu eivätkä hiekkalaatikoille”, Hoskonen sanoo.

”Asiasta on puhuttu jo ihan tarpeeksi. Nyt tarvitaan tekoja”, Hoskonen jyrisee.

Tekoja on hänen mukaansa suden kannanhoidollisen metsästyksen jatkaminen. ”Ja susi pitää saada ampua heti, jos se tulee pihalle. Nyt poistolupia ei saa millään”, hän sanoo.

EU:n tiukasti suojelema susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Tähänkään Hoskonen ei usko: ”Ei susi ole mikään uhanalainen. Niitä on rajan takana kymmeniätuhansia.”



Kantelun toinen allekirjoittaja on kuhmolainen Tuomas Kettunen (kesk).

SUSIKANNAN koko on ikuisuusaihe, joka nousee esiin etenkin talven tultua, kun lumijäljet tekevät sudet ”näkyviksi”. Sudet liikkuvat laajalla alueella, ja samat sudet lasketaan herkästi eri yksilöiksi.

Pelkkien havaintojen perusteella susien yksilöinti on hankalaa. Niistä ei voi suoraan päätellä, onko kyse esimerkiksi kahdesta sudesta, jotka ovat eri paikoissa, vai neljästä erillisestä sudesta.

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola vakuuttaa, että Lukella on hyvä tieto susilaumojen määrästä. ”Suomi luokitellaan koko Euroopassa kärkipäähän kannanseurannan tarkkuudessa ja luotettavuudessa”, hän sanoo.

Kanta-arvion luotettavuus varmistetaan kattavalla aineistolla ja tutkimusmenetelmien yhdistelyllä. Kojola korostaa myös avoimuutta: ”Meillä on yksityiskohtaiset dokumentit kanta-arvioista. Työ tehdään läpinäkyvästi, ja tieto on kaikkien saatavilla internetissä.”

LUKE julkistaa vuosittain kesäkuussa kanta-arvion, joka perustuu edellisen talven havaintoihin, dna-analyyseihin ja pannoitettujen susien liikkeisiin. Ulostenäytteistä kerätty dna on tuonut paljon tietoa susien liikkeistä ja laumojen muodostumisesta. Dna tekee sudesta yksilön.

Kanta-arvio kuvaa maaliskuun tilannetta. Kattavin aineisto susikannan määrittelyyn saadaan talviaikaan, eikä nuorten susien levittäytymisvaellus synnyinseudultaan vielä vaikuta siihen. Susilaumoilla ja -pareilla puolestaan on kiinteät reviirit.

”Aineisto käydään läpi reviiri reviiriltä, minkä jälkeen tehdään ennuste susikannan runsaudesta ja kehityksestä. Ennusteessa on otettu huomioon lisääntyminen ja laumoistaan lähteneiden edellisen vuoden pentujen vaellus”, Kojola kertoo.


Ennustemalli on otettu käyttöön, koska susikanta vaihtelee merkittävästi vuoden mittaan. Loppusyksystä se voi olla jopa 50 prosenttia suurempi kuin maaliskuussa.
Perusaineistona ovat Tassu-havaintojärjestelmään kirjatut havainnot sekä dna-aineisto. Susikannan seurannassa keskeisessä roolissa ovat vapaaehtoiset suurpetoyhdyshenkilöt, jotka tekevät ja tarkistavat sekä kirjaavat susihavaintoja.

Havaintojen kirjaamisaktiivisuus kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri alueilla. ”Esimerkiksi paikoin Pohjois-Karjalasta tulee niukasti kirjauksia. Olisi todella iso apu, jos Tassu-havaintoja tulisi nykyistä paremmin. Toivoisimme aktiivista osallistumista myös dna:n keruuseen”, Kojola sanoo.

SUSI on vahvasti poliittinen eläin, ja siihen liittyvä keskustelu on arvoväritteistä.

Keskustelua pyöritetään Kojolan mukaan laajalti mantrojen pohjalta. ”Keskustelijat eivät useinkaan ole perehtyneet dokumentteihimme”, hän toteaa.

Myös erilaiset huhukampanjat ja suoranainen vihapuhe pääsevät herkästi liikkeelle. Syytösten kohteeksi on joutunut etenkin susitutkimusta tekevä Luke.

Tuntemukset kentällä vaihtelevat. ”Vähintäänkin ylimääräistä vaivaa erilaiset syytökset aiheuttavat. Totta kai ne vaikuttavat työhyvinvointiin. Mutta kun on usko siihen, että työ tehdään mahdollisimman hyvin, myös kanta-arvion tuottajat voivat luottaa, että se on mahdollisimman oikea”, Kojola sanoo.

Maaliskuuta 2019 koskevan tuoreimman arvion mukaan Suomessa on 185–205 sutta. Laumoja oli viime talvena rajalaumat mukaan lukien 24, ja puhtaasti Suomen puolella eläviä perhelaumoja oli 19.
MARRASKUUSSA päivitetty susikannan hoitosuunnitelmalinjaa tavoitteeksi pienimmän mahdollisen susikannan säilyttämisen. Sillä tarkoitetaan vähintään 25:tä lisääntyvää paria.
Hoitosuunnitelma listaa joukon toimia, joiden avulla susikonflikteja on tarkoitus lievittää. Tavoitteena on edistää susien sietämistä ja sitä kautta hyväksyttävyyttä.
Hoskonen arvostelee myös hoitosuunnitelmaa: ”Tämä on mennyt ihan hulluuksiin. Ihmisten pitäisi muka oppia sietämään susia. Eiväthän ne pihoille kuulu.”

Kantelussaan Hoskonen viittaa myös susikasvattamoihin, joita on hänen mukaansa eri puolilla Suomea ainakin 16. Mihin luku perustuu, sitä hän ei suostu yksilöimään.

”Kasvattamoita on paljon. Olen saanut tietoja eri puolilta Suomea. Ihmiset ovat soitelleet”, Hoskonen sanoo.


Poliisihallituksen poliisitarkastajan Vesa Pihajoen tietoon ei ole tullut koirasusikasvattamoita sen jälkeen, kun Lopella paljastui pentutehdas tammikuussa.

”En osaa sanoa, onko sellaisia ja kuinka paljon. Poliisihallitukseen saakka viestiä ei ainakaan ole tullut”, Pihajoki sanoo.

”Jos kasvattamoita on, niistä olisi hyvä saada tieto, sillä toiminta on yksiselitteisesti laitonta.”

Koirasusi on ollut Suomessa haitallinen vieraslaji, ja sen maahantuonti on ollut kiellettyä jo vuoden 2016 alusta. Vuoden 2019 toukokuussa asetuksella kiellettiin myös koirasusien kasvattaminen. Koirasusia ei saa myydä, ostaa tai muutenkaan pitää hallussa eikä päästää vapaaksi ympäristöön.
 
Susipari liikuskelee kulmilla. Luke uusilla Hiluxeilla kannoilla. Voimavaroja ja kustannuksia ei säästellä, viikonloppukaan ei näy hidastavan.

Tällä pariskunnalla ei pitäisi olla pantaa. Suurella varmuudella on, missä Luken Hiluxi, siinä lähistöllä sudet.

Tämä pariskunta tappaa rutasi naapurikylällä lampaan vai menikö niitä useampiakin.

Koirat on jemmattu pirtteihin ja lapsoset onneksi nyt joululomilla, eivät tienposkessa koulukyyteihin paarustamassa.

Keväällä ne tehdä mutasee pennut. Joten lystiä on luvassa eteenkin päin.
 
Back
Top