Syyrian konflikti

Oho! Kerro lisää!

Niin meinaatte että BBC:t ja muut on väärässä kun mainostavat Assadin s300sta?

No Buk2 kantaa 50km. Afrinin laatikko on 40x40km, joten puolet siitä puolustaa jo bukilla s200sesta puhumattamaan.

Ei tarvita venäläisiä, eikä Assadin niitä vehkeitä tarvitse Afriniin asti viedä jos halua löytyy.
 
Jos Israel haluaa edetä Syyriaan pidemmälle niin se tuskin on mikään ongelma, vastarinta tulisi olemaan olematonta.
Ongelma sen sijaan on mitä sen jälkeen tehdään...
Pidetäänkö valloitetut alueet? Väestönsiirtoja? Kuka uudeksi paikalliseksi johtajaksi Assadin jälkeen? Mitä tehdä kymmenille eri islamistiryhmille? Venäjän, Iranin, Turkin, Usan reaktiot?
Tuo on pahimmanlaatuinen käärmeenpesä josta kannattaa pysyä kaukana.
 
@Sardaukar onko noista hessujen ohjuksista tietoa; millaista tavaraa ja millä kantamalla ? Iipoilla tulee olemaan kiire ottaa Libanonin eteläisimmät alueet, Bekaan laakso ja mahdollisesti Golanin edusta haltuun. Karmeeta jälkeä siviileille molemmin puolin.

Mitä olen kuullut, niin https://en.wikipedia.org/wiki/Military_equipment_of_Hezbollah#Rockets,_Missiles_and_Launchers pitää aikalailla paikkaansa.

Suurin osahan on wanhaa kunnon Gradia tms. mutta pidemmän kantaman juttuja on myös nykyisin reippaasti. Kyllä siitä Israelin ilmavoimille ja tykistölle tulee kiirttä vastatoimissa. Noissa raskaammissa on se "hyvä puoli" että ne voidaan havaita nopeasti ja vastatoimet käynnistää. Huonona puolena on, että ne yltää miltei koko Israeliin.
 
Jos Israel haluaa edetä Syyriaan pidemmälle niin se tuskin on mikään ongelma, vastarinta tulisi olemaan olematonta.
Ongelma sen sijaan on mitä sen jälkeen tehdään...
Pidetäänkö valloitetut alueet? Väestönsiirtoja? Kuka uudeksi paikalliseksi johtajaksi Assadin jälkeen? Mitä tehdä kymmenille eri islamistiryhmille? Venäjän, Iranin, Turkin, Usan reaktiot?
Tuo on pahimmanlaatuinen käärmeenpesä josta kannattaa pysyä kaukana.

Israelilla ei ole mitään intressiä kumota Assadia vallasta. Päinvastoin Israel tarjosi jopa tukeaan islamisteja vastaan.

Se mikä on Israelin intresseissä (ja menee ristiin Assadin intressien kanssa) on Iran ja Hizbollah. Israel ei voi sallia hyökkäyksiä maaperälleen noiden toimesta. Ja kun nuo molemmat tukevat Assadin hallintoa sotilaallisesti.

Eli Israel kyllä sotilaallisesti kyykyttää iranilaisia ja Hizbollahia Syyriassa. Ja siinä touhussa joutuu sitten myös Syyrian ilmapuolustuksen kohteeksi, jota kohti sitten isketään. Reilu peli sinänsä.
 
Pantsir ja Buk ovat Assadin parhaat järjestelmät. Myös Tor-järjestelmää heillä tiettävästi on. S-300:aa oltiin myymässä kun sisällissota alkoi ja kauppa jäi kesken.
S-125 ja S-200 ovat päivitettyjä, mutta tietysti ne ovat silleenkin aika kömpelöitä ja vanhahtavia systeemejä. Noinkin Syyrian ilmapuolustus on kalustollisesti selvästi modernimpi kuin vaikkapa Serbian v. 1999.
Tuo Buk on tuhottu jo kohta kymmenen kertaa. Heti sodan alussa sitä oltiin siirtämässä hessuille ja Israel tuhosi saattueen. Uutisia ollut täälläkin. Saako ne joka kerta uuden järjestelmän vai miksi se ilmestyy aina uudelleen uutisiin. Israelilaisten propaganda on toki toinen mahdollisuus.
 
Jos Israel haluaa edetä Syyriaan pidemmälle niin se tuskin on mikään ongelma, vastarinta tulisi olemaan olematonta.
Ongelma sen sijaan on mitä sen jälkeen tehdään...
Pidetäänkö valloitetut alueet? Väestönsiirtoja? Kuka uudeksi paikalliseksi johtajaksi Assadin jälkeen? Mitä tehdä kymmenille eri islamistiryhmille? Venäjän, Iranin, Turkin, Usan reaktiot?
Tuo on pahimmanlaatuinen käärmeenpesä josta kannattaa pysyä kaukana.

Israel ei helposti valloita perinteistä muslimimaata tai Shia - Sunni kisailu laitetaan hetkeksi jäähylle läpi koko muslimimaailman.
 
Eipä ole meidän uutisissa kauheasti näkynyt israelin osuutta munchenin turvallisuuskonfrenssista. Siellä oli Netanjahu iranilaisen dronen kappaleen kanssa. Kertoi romunpala kädessään, että israel iskee yksinkin. Ei vain proxyporukoita vastan vaan Irania itseään.

1519048124072.png

Tehran wants to dominate Syria and move its bases and army into Israel’s back yard, acquire Mediterranean naval bases, and transfer tens of thousands of Shiite fighters to Syria. “I said we would not let this happen and have backed up words with deeds,” he said. “Israel will continue to prevent Iran from establishing a permanent military presence in Syria and would continue to prevent it from crossing red lines,” he continued.
DEBKAfile’s military sources add that Netanyahu had in mind the Iraqi Shiite army that Iran is preparing to send into Syria in two months’ time. The prime minister did not refer to Russia’s complicity in Iran’s plans.
After delivering his remarks, the prime minister was asked about the chances of a military escalation in light of the drone incident. “It’s up to Iran. Iran is changing the ground rules,” he replied before producing a map which he had marked in red and the black to symbolize ISIS and the Iranian influence respectively. “The unfortunate thing is that as ISIS compresses, Iran moves in.”

https://www.debka.com/netanyahu-israel-will-strike-iran-directly-need/
 
Israel ei helposti valloita perinteistä muslimimaata tai Shia - Sunni kisailu laitetaan hetkeksi jäähylle läpi koko muslimimaailman.
Kunhan Israel pitää pohjoisen rajansa tiukkana, niin heillä on oikein hyvä olla nyt uusien ystäviensä Saudien kanssa. Saudit haluavat repiä Iranin kappaleiksi, ja siinä auttaa jos Israel sitoo Iranin voimia ja huomiota.

E. Kyllä lämmittäisi mieltä katsella kun Saudit ja Iran tuhoaisivat toisensa. Helpottaisi Israelin eloa, ja jenkit saisivat siirrettyä lisää voimaa muualle, kuten Kimin anneliin.
 
Jos Israel haluaa edetä Syyriaan pidemmälle niin se tuskin on mikään ongelma, vastarinta tulisi olemaan olematonta.
Ongelma sen sijaan on mitä sen jälkeen tehdään...
Pidetäänkö valloitetut alueet? Väestönsiirtoja? Kuka uudeksi paikalliseksi johtajaksi Assadin jälkeen? Mitä tehdä kymmenille eri islamistiryhmille? Venäjän, Iranin, Turkin, Usan reaktiot?
Tuo on pahimmanlaatuinen käärmeenpesä josta kannattaa pysyä kaukana.

Joutuu miettimään aika useammankin siirron etukäteen. Tavoitteet pitää olla selvillä koko ajan. Pelkällä opportunismilla ei pääse kovin pitkälle.
 
Aika hiljaista tuntuu olleen rintamilla viime päivät ainakin uutisoinnin perusteella, onko siellä taas huono sää vai onko kulissien takana jotain de-eskalaatiota yritteillä? Vai vetääkö kaikki henkeä ja valmistautuu seuraavaan erään isommalla rytinällä?

Twitterissä on puhetta, että hyökkäys Ghoutaan (Itä-Damaskos) olisi alkanut tulivalmistelulla sunnuntai-iltana.


 
Kunhan Israel pitää pohjoisen rajansa tiukkana, niin heillä on oikein hyvä olla nyt uusien ystäviensä Saudien kanssa. Saudit haluavat repiä Iranin kappaleiksi, ja siinä auttaa jos Israel sitoo Iranin voimia ja huomiota.

E. Kyllä lämmittäisi mieltä katsella kun Saudit ja Iran tuhoaisivat toisensa. Helpottaisi Israelin eloa, ja jenkit saisivat siirrettyä lisää voimaa muualle, kuten Kimin anneliin.

Puhumattkaaan boostista vaihtoehtoisille energiamuodoille.
 
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005574084.html?ref=rss

Syyrian sota on kuin kolmas maailmansota yhdessä maassa – näin suurvallat luovivat ”kaikkien sodassa kaikkia vastaan”

Syyrian tilanne saattaa mutkistua entisestään, vaikka Isis onkin saatu pääosin kukistettua. HS kartoitti pian seitsemän vuotta jatkuneen sodan osapuolten asemia.

Syyrian sotaa ei ole turhaan kutsuttu kolmanneksi maailmansodaksi, jota käydään yhdessä maassa.

Sodasta tekee poikkeuksellisen sekin, että siinä nokikkain ovat Nato-liittolaiset Yhdysvallat ja Turkki.

Yhdysvaltojen lisäksi vahva tekijä sodassa on Venäjä, toinen maailman suurista ydinasevalloista. Sotaan osallistuu lisäksi pitkä lista muita maita ja aseellisia ryhmiä. Sekavuutensa vuoksi sotaa onkin kutsuttu myös kaikkien sodaksi kaikkia vastaan.

Syyrian konfliktin alkamisesta tulee maaliskuussa kuluneeksi seitsemän vuotta, eikä sodan inhimilliselle kärsimykselle näy loppua. Tilanne saattaa olla päinvastoin mutkistumassa entisestään, vaikka jihadistijärjestö Isis onkin pääosin kukistettu.

HS kokosi tilannekatsauksen joidenkin sotivien osapuolten suhteisiin.

Yhdysvallat–Turkki

Sotilasliitto Natoon kuuluvat liittolaiset ovat ajautuneet pahoihin ristiriitoihin.

Yhdysvallat on tukenut Syyriassa kurdijohtoisia joukkoja taistelussa Isisiä vastaan. Turkki puolestaan pitää amerikkalaisten tukemia kurdijoukkoja terroristeina ja on raivostunut Yhdysvaltojen suunnitelmasta luoda kurdiarmeija Syyrian ja Turkin rajalle.

”Maa, jota kutsumme liittolaiseksemme, on aikeissa perustaa terroriarmeijan rajoillemme”, Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan sanoi tammikuussa.

Turkki onkin aloittanut Syyriassa mittavan Oliivinoksa-sotilasoperaation, jonka tarkoitus on iskeä kurdeja vastaan. Operaation laajentuessa Turkkia ja sen tukemia joukkoja vastaan tulevat amerikkalaisten tukemat joukot. Tällöin Naton liittolaiset taistelisivat vähintäänkin välillisesti rintamalinjojen eri puolilla. Vastaavaa ei oltaisi aiemmin nähty.

Amerikkalaisten tukemat kurdijohtoiset joukot juhlivat voittoaan Isisistä Raqqassa lokakuussa.
Amerikkalaisten tukemat kurdijohtoiset joukot juhlivat voittoaan Isisistä Raqqassa lokakuussa.

Yhdysvallat on tukenut Syyrian kurdijoukkoja, koska ne ovat ajaneet Isisin tehokkaasti tukikohdistaan. Näyttävimpänä esimerkkinä kurdijohtoiset joukot kukistivat Isisin pääkaupunkinaan pitämän Raqqan kaupungin.

Turkille Syyrian kurdit ovat yhtä kuin terroristit ja Kurdistanin työväenpuolue PKK, jonka Turkki, samoin kuin EU ja Yhdysvallatkin, luokittelee terrorijärjestöksi.

Presidentti Erdoğanille kurdit ovat punainen vaate. Turkissa on mittava kurdivähemmistö, ja Erdoğan pelkää, että kurdien aseman vahvistuminen Syyriassa ja Irakissa on uhka myös Turkille.

Lännelle Turkki olisi tärkeä liittolainen räjähdysherkällä maantieteellisellä alueella idän ja lännen välissä, mutta presidentti Erdoğanin aikana suhteet länsimaihin ovat rapistuneet yhä heikommiksi. Turkilla on Naton toiseksi suurin armeija.

Yhdysvaltojen ja Turkin yhteenotto tulee väistämättä jatkumaan. Yhdysvallat luo Syyrian ja Turkin rajalle kurdijohtoista armeijaa, ja Turkki haluaa samalle alueelle 30 kilometrin turvavyöhykkeen, jolle kurdijoukoilla ei olisi asiaa.

Turkki–Venäjä

Tavoitteiltaan Turkki ja Venäjä ovat sodassa osin täysin vastakkaisilla puolilla.

Venäjä on tukenut vahvasti Syyrian presidentin Bashar al-Assadin hallintoa, kun Turkki haluaisi ehdottomasti syrjäyttää al-Assadin.

Käytännössä Turkki ja Venäjä ovat kuitenkin koordinoineet operaatioitaan Syyriassa ja lämmitelleet välejään. Venäjälle tärkeintä on ollut al-Assadin aseman puolustaminen, Turkille taas maiden raja-alueella olevien kurdien ja jihadistiterroristien kukistaminen.

Esimerkiksi maiden yhteistyöstä käy Turkin operaatio Oliivinoksa ja Turkin tukemien joukkojen hyökkäys kurdien hallitsemaan Afrinin kaupunkiin. Venäjä antoi hyökkäykselle hyväksyntänsä, mikä puolestaan raivostutti Venäjän kanssa aiemmin hyvissä väleissä olleet Syyrian kurdit.

Turkin tukemat FSA-joukkojen sotilaat ottivat selfie-kuvia Afrinin laitamilla tammikuussa.
Turkin tukemat FSA-joukkojen sotilaat ottivat selfie-kuvia Afrinin laitamilla tammikuussa. (KUVA: Khalil Ashawi / Reuters)

Turkki–Syyria

Turkille Syyria näyttäytyy monessakin mielessä uhkaavana: Syyrian sodan vuoksi Turkkiin on tullut miljoonia pakolaisia, kurdit ovat vahvistaneet asemaansa ja rajan ylitse Turkkiin on tullut terroristeja. Turkki haluaa luoda maiden rajalle turvavyöhykkeen, tuhota kurdijoukot ja nähdä al-Assadin kaatuvan.

Luonnollisestikaan al-Assad ei ole ihastunut Turkin suunnitelmiin ja turkkilaisten sotilasoperaatioon Syyriassa.

BBC:n mukaan al-Assad olisikin nyt tukemassa kurdeja heidän taistelussaan Turkin tukemia joukkoja vastaan Afrinissa. Jos vahvistamaton tieto pitää paikkansa, Turkki saattaa pian taistella Venäjän ja Iranin tukemia syyrialaisjoukkoja vastaan.

Maanantaina myös Syyrian televisio kertoi, että al-Assadia ja kurdeja tukevat joukot olisivat jo siirtymässä Afriniin.

Venäjä–Yhdysvallat

Samalla kun Venäjä on puolustanut Syyriassa al-Assadia, amerikkalaiset ovat sotineet Isisiä vastaan. Amerikkalaiset eivät katso myötämielisesti al-Assadia, jonka syytetään käyttäneen sodassa kemiallisia aseita.

Venäjän presidentti Vladimir Putin halasi Syyrian johtajaa Bashar al-Assadia marraskuussa Sotšissa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin halasi Syyrian johtajaa Bashar al-Assadia marraskuussa Sotšissa. (KUVA: Sputnik)

Venäjä ja Yhdysvallat ovat kuitenkin pyrkineet varmistamaan, etteivät niiden joukot ajaudu Syyriassa vastatusten. Venäjän ja Yhdysvaltojen – maailman suurimpien ydinasevaltojen – suora sota keskenään olisi yksi maailman pahimmista uhkakuvista.

Sen vuoksi aiemmin helmikuussa tapahtunut taistelu Pohjois-Syyriassa oli poikkeuksellinen.

Taistelu alkoi, kun al-Assadia tukevat joukot aloittivat hyökkäyksen amerikkalaisten tukemia kurdeja vastaan. Yhdysvallat puolusti kurdeja ilmaiskulla. Myöhemmin paljastui, että iskussa kuoli tai haavoittui noin 300 venäläistaistelijaa.

Venäjä on ollut vaitonainen tapahtumasta, ja iskussa kuolleiden venäläisten on otaksuttu työskennelleen sopimustaistelijoina. Yleisen käsityksen mukaan Venäjä käyttää sopimustaistelijoita, koska näin kaatuneiden määrä saadaan näyttämään pieneltä.

Venäläissotilaat partioivat Aleppossa helmikuussa 2017.

Iran–Syyria

Lähialueen valtioista merkittävä tekijä on myös Iran, joka on tukenut Syyrian al-Assadia sodan alusta alkaen.

Iran on antanut Syyrialle muun muassa aseellista tukea sekä tiedustelutietoja. Al-Assadia tukee vahvasti myös libanonilainen Hizbollah, jota Iran avokätisesti tukee. Yhdysvallat ja EU pitävät Hizbollahia terroristijärjestönä, toisin kuin Venäjä, joka on tukenut Irania.

Hizbollahin sotilaat taistelussa Qalamounissa Syyriassa elokuussa.
Hizbollahin sotilaat taistelussa Qalamounissa Syyriassa elokuussa.
Yhdysvallat ja Israel pelkäävät, että Iran yrittää laajentaa vaikutusvaltaansa alueella suoraan ja esimerkiksi Hizbollahin avulla. Presidentti Donald Trump on suhtautunut hyvin epäilevästi Iranin tarkoitusperiin ja uhannut vetäytyä Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta.

Presidentti al-Assad on Venäjälle, Iranille ja Hizbollahille ikuisessa kiitollisuudenvelassa siitä, ettei hänen hallintonsa ole tuhoutunut sodassa.
 
Sotaa pukkaa....ja lujasti... Kaitan tähän ketjuun, kun liittyy Syyrian tilanteeseen vahvasti.

Israelilaiset ovat realisteja (vahventamani kohdat lopussa). Eivät todellakaan karsasta tappioita jos ne nähdään tarpeellisiksi.

https://www.timesofisrael.com/top-general-says-idf-gearing-up-for-war-in-2018/

A senior IDF general on Monday warned that the chances of war were higher than ever for 2018 in light of the battlefield victories in the Syrian civil war by the country’s dictator, Bashar Assad, and his allies Iran and Hezbollah.

“The year 2018 has the potential for escalation [of military conflict], not necessarily because either side wants to initiate it, but because of a gradual deterioration. This has led us to raise the level of preparedness,” Maj. Gen. Nitzan Alon, head of IDF Operations, told Army Radio in a rare interview.

Assad is close to snuffing out the last pockets of rebel resistance in Idlib and, eventually, in the country’s southwest, along the Israeli and Jordanian borders, which Alon said will provide the Syrian regime’s allies an opportunity to turn their attention to Israel.

“In the northern arena, there is a change coming due to the strategic developments in the Syrian internal fighting. The Iranians and Hezbollah, who are backing [Assad], are getting freed up to start building their power,” he said.

“We are not allowing these things to happen without our involvement. We are acting and will continue to act,” he continued, apparently referring to reported Israeli airstrikes in Syria against Hezbollah and Iranian targets.

Though it has long opposed Iranian entrenchment in the country, Israel has taken an increasingly bellicose tone over the Islamic Republic’s actions there and across the Middle East in recent weeks, especially following a round of aerial clashes earlier this month.

On the morning of February 10, an Iranian drone penetrated Israeli airspace only to be shot down by an Israeli Air Force attack helicopter. Israeli jets conducted a series of airstrikes in Syria, including one against the mobile command center from which an Iranian operator was piloting the drone, according to the Israel Defense Forces.

During the reprisal raid, an IAF F-16 was shot down over northern Israel, prompting the military to launch a second round of strikes, taking out between a third and a half of Syria’s air defenses, the military said.

Prime Minister Benjamin Netanyahu waves part of an Iranian drone downed in Israeli airspace, during a speech on the third day of the 54th Munich Security Conference (MSC) held at the Bayerischer Hof hotel, in Munich, southern Germany, on February 18, 2018. (Screen capture)
On Sunday, Prime Minister Benjamin Netanyahu displayed a piece of the Iranian drone during a speech at the Munich Security Conference, in which he called for the world to recognize and take action against Iranian aggression in the region.


Alon warned that if war were to break out, Iran would likely encourage its proxies to fight Israel from Lebanon, Syria and, potentially, the Gaza Strip.

“War with Hezbollah could bring in other actors, whom we’d need to fight,” he said.

According to Israel, Iran now provides funding to the two largest terrorist groups in the Gaza Strip: Hamas and the Palestinian Islamic Jihad.

The Israeli military estimates that each Gaza-based group possesses thousands of fighters, significant stockpiles of rockets and mortar shells, and attack tunnels, some of which enter Israeli territory and others that are designed for warfare inside the coastal enclave.

Alon said that the Palestinian groups may also be called upon by Tehran to take part in the fighting of a future war.

“Iran won’t hold itself back in Gaza. It wants to pay for its interests on the northern border in Palestinian blood,” he said.

Israel’s first two F-35 stealth fighter jets on their maiden flight as part of the Israeli Air Force on December 13, 2016. (IDF Spokesperson’s Unit)
He said that in the case of war, the IDF would look to fight back with “maximum force in the minimum amount of time.


“We have to use the advantages the IDF has over its enemies as forcefully as possible and as quickly as possible,” Alon said.

Military officials and defense analysts have assessed that a future conflict with Hezbollah — whether it is treated as a third Lebanon war or a first Israeli-Iranian war — would be devastating for both Israel and Lebanon.

Hezbollah has a stockpile of some 150,000 missiles, which it could rain down on Israel at a rate of over 1,000 missiles a day, and has been preparing fighters to infiltrate into Israeli territory and attack a community near the Lebanese border, slaughtering the residents or taking them hostage.

Israel, for its part, has prepared a massive list of Hezbollah targets that it can strike with aircraft and artillery, and IDF ground forces have trained for fighting in Lebanese terrain.

“If the next war indeed breaks out, it will be rough. But, first and foremost, it will be rough for the other side,” Alon warned. “I don’t think any Israeli citizen would want to switch places with a Lebanese citizen during the next war.”

Näin näyttää olevan. Iran ja kumppanit ovat jo niin pitkälle kaivautuneet suunnitelmiensa toteuttamisessa ja uhranneet sotavoimaa, että vaikea nähdä niiden enää perääntyvän. Tuulettimet on pystytetty ja käynnistetty. Paskakin on jo valmiiksi lapion nokassa, viimeistä liikettä enää puuttuu.
 
Kun Assad ei ole enää välittömässä uhassa, kuten vielä ennen Venäjän väliintuloa. Iran alkaa siirtää painopistettä Israelia vastaan.

Israel joutuu aikanaan päättämään, salliiko se rajallaan olevien kapinallisten hävitä Assadille, joka toisi Iranilais-upseerit kiikari-etäisyydelle Golanilla. Tuen kiihdyttäminen kapinallisille toisi hetkellistä apua, mutta ei varmaankaan lopullista, koska kapinallisten operatiivinen suorituskyky ei riitä Israelin tarpeisiin. Jos Israelin pitää hyökätä omilla joukoilla, loppupelissä se on parempi tehdä heti alusta lähtien ja jättää kapinallisten tehtäväksi puskurivyöhykkeen seriffi-toimet, Israelin pitäessä etulinjan ja huoltoreitit itse hallussa.

Oletan että tällä hetkellä Israel uudelleen maalittaa kohteita Syyriassa ja muuttaa ilmaiskujen toteutustapaa, nyt ei jahdata vain Hizbollahin asekuljetuksia, vaan pyritään vaurioittamaan Iranin läsnäoloa Syyriassa.

Voi myös olla, että kloorikaasun käyttäminen Golanin alueen kapinallisia vastaan on Israelille punainen viiva, joka johtaisi toimiin.
 
///
Afrinin tilanne yhä odottava, Sulttaani kertoo estäneensä Assadin joukkojen pääsyn alueelle, sen jälkeen kun asiasta oli neuvoteltu puhelimitse Putinin kanssa. Käytännössä siis Assad ei voi marssia alueelle, ilman että Venäjä takaa Assadin joukkojen turvallisuuden, joten Putinilla on tässä viimeinen sana.
 
Enpä ihmettelisi jos tämän kevään aikana Syyriaan ilmaantuu uusi shiamilitanttien proxy- Juuret Irakissa, komento Iranissa.
 
The Syrian civil war may have entered its endgame, but its final stages will be messy and protracted as key stakeholders attempt to shape Syria’s end state in their interests. The winding down of the U.S.-led campaign against ISIS has re-exposed all of the latent fault lines in Syria, provoking new conflicts. Recent hostilities between Israel and Syria and Iran are only the latest and most dangerous manifestation of this perilous phase, while U.S. relations with Turkey over Syria’s fracture future are now at a “crisis point,” according to Secretary of State Rex Tillerson this week.

What can the Trump administration do? The options amidst this chaos are limited, but continued U.S. engagement will be essential.
http://www.defenseone.com/ideas/201...ias-erupting-fault-lines/146079/?oref=d-river
 
Back
Top