Syyrian konflikti

Mitäs tästä seuraa, lisää painetta euroopan rajoille?
 
Ammusvarasto räjähtänyt Damaskuksessa sunnuntaina.

Large explosion in military zone of Damascus — Syrian state TV
Syrian state media gives no further details on cause; Hebrew-language media reports blast was at ammunition store

A picture taken from a government-controlled area on the outskirts of Harasta on the northeastern suburbs of Damascus on February 21, 2018, shows smoke rising from areas targeted by Syrian army shelling in the towns of Arbin and Harasta. (AFP PHOTO)
Illustrative: A picture taken from a government-controlled area on the outskirts of Harasta on the northeastern suburbs of Damascus on February 21, 2018, shows smoke rising from areas targeted by Syrian army shelling in the towns of Arbin and Harasta. (AFP PHOTO)

An explosion rocked a military area of Damascus early Saturday evening, Syrian state television reported, giving no further details on the blast.
“The blast heard in Damascus is a result of an explosion in a military zone in Mashrou Dummar”, a western suburb, state news agency SANA said.

The explosion was said to have been at an ammunition store in an area of the city housing military facilities, Hebrew-language media reported. It was not immediately known what caused the blasts.

The explosion wounded eight pro-government fighters, according to the Britain-based Syrian Observatory for Human Rights war monitor.

 
Haastateltavana Lähi-idän-tutkija Mikko Patokallio konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä.


”Valitse Assad tai täysi anarkia” – Syyria tekee siviilien arjesta helvettiä pommittaessaan sodan viimeistä näyttämöä maan tasalle

Idlib on pitkälti jihadistien hallussa, mutta Syyrian hallintoa kiinnostaa enemmän oppositioryhmien kukistaminen.


Koko maailma seurasi julman jihadistijärjestö Isisin sotilaallista luhistumista Syyrian itäosissa tänä keväänä.
Syyrian sodassa Isis oli kuitenkin vain sivujuonne, sanoo Lähi-idän-tutkija Mikko Patokallio konfliktinratkaisujärjestö CMI:stä.

Nyt Syyrian presidentti Bashar al-Assad pääsee keskittymään tärkeimpään tavoitteeseensa: viimeisen varsinaisen kapinallisalueen eli Idlibin maakunnan valtaamiseen.
Hän on vannonut palauttavansa joka ikisen sentin Syyriasta hallituksensa käsiin.

”Tilanne voi kehittyä nopeasti, mutta todennäköisempää on, että Syyrian hallinto asettaa enemmän painetta alueelle ja antaa opposition kärvistellä siellä.
Lopusta tulee luultavasti verinen”, Patokallio sanoo.


Syyrian armeija aloitti huhtikuussa Venäjän ilmavoimien tukemana hyökkäyksen Idlibin maakuntaan, joka sijaitsee Luoteis-Syyriassa lähellä Turkin rajaa.

Alueella on noin kolme miljoonaa ihmistä. Arviolta puolet heistä on maansisäisiä pakolaisia, joista suuri osa on tullut armeijan valtaamilta entisiltä oppositioalueilta.

Arviolta yli 1 500 ihmistä on kuollut ilmaiskuissa ja tykistön pommituksissa huhtikuusta lähtien.
Heistä noin puolet on siviilejä. Jos tilanne kärjistyy, uhreja voi tulla moninkertaisesti, YK varoittaa.

Yli 300 000 ihmistä on paennut Idlibin sisällä pommitusten takia, ja aluetta uhkaa humanitäärinen hätä.
Monet asuvat ylikansoitetuissa telttakylissä tai paljaan taivaan alla. Avun saaminen paikalle on vaikeaa.

Venäjän ja Syyrian pommitukset ovat kohdistuneet erityisesti siviilien hyvinvoinnin kannalta keskeisiin kohteisiin, kuten sairaaloihin, kouluihin ja leipomoihin.

Se on tietoinen strategia, jonka tarkoitus on tehdä alue vaikeasti hallittavaksi ja aiheuttaa siviileille mahdollisimman tukalat oltavat, Patokallio sanoo.
Kyse on räikeistä ihmisoikeusloukkauksista.

Al-Assad haluaa kaikkien syyrialaisten taipuvan hänen hallintonsa alle, vaikka raa’an väkivallan kautta.

”Valitse Assad tai täysi anarkia”, Patokallio tiivistää juonen.




YK:n turvallisuusneuvosto yritti tuomita Idlibin siviileihin kohdistuvat väkivaltaisuudet lausunnolla kaksi viikkoa sitten,
mutta Venäjä käytti veto-oikeuttaan ja torppasi yrityksen vetoamalla jihadistijärjestön läsnäoloon alueella.

Jihadistijärjestö Hayat Tahrir al-Sham (HTS), suomeksi Levantin vapautusjärjestö, sai haltuunsa suuren osan Idlibistä alkuvuodesta, kun maailman huomio oli Syyrian toisella laidalla Isisissä.

Alueella toimii lisäksi useita erilaisia opposition aseryhmiä, joille Idlib on ollut viimeinen mahdollinen vetäytymispaikka.

HTS tunnettiin aiemmin al-Nusrana tai Nusran rintamana.
Se oli kansainvälisen jihadistiverkoston al-Qaidan alahaara mutta erosi siitä vuonna 2016. HTS:n ja al-Qaidan nykyinen suhde on epäselvä.

HTS pyrkii luomaan samankaltaisen islamistisen diktatuurin kuin Isis, mutta nopean laajenemisen sijaan se on pyrkinyt lujittamaan jalansijaansa paikallisesti.
Isisistä poiketen se on valmis yhteistyöhön muiden al-Assadia vastustavien ryhmien kanssa.

Jihadistit eivät kuitenkaan ole al-Assadin suurin huolenaihe.
Suurempi uhka presidentille ovat muiden oppositioryhmien jäänteet, sillä ne voivat tarjota siviileille jihadistijärjestöä todellisemman vaihtoehdon al-Assadin hallinnolle, Patokallio sanoo.

Jihadistien läsnäolo voi jopa hyödyttää al-Assadia, Patokallio sanoo. Se antaa hänelle hyvän syyn pommittaa Idlibiä, vaikka hänen todellinen päämääränsä on muiden oppositioryhmien tuhoaminen.
Ne taistelevat nyt yhdessä jihadistijärjestön kanssa Syyrian hallintoa vastaan.



Viime syyskuussa Venäjä, Turkki ja Syyria sopivat demilitarisoidun vyöhykkeen perustamisesta Syyrian armeijan ja Idlibin kapinallisten hallitsemien alueiden väliin.
Sopimuksen piti suojella Idlibin asukkaita väkivaltaisuuksilta.

Nyt Venäjän hävittäjät moukaroivat Idlibin kyliä ja kaupunkeja auttaakseen Syyrian armeijaa etenemään alueelle.
Samalla jihadistit ja Turkin tukemat kapinalliset vastustavat hyökkäyksiä raivokkaasti.

Demilitarisoitua vyöhykettä valvovia turkkilaisia asemia on pommitettu viikon sisällä.
Turkki syyttää iskuista Syyrian hallituksen joukkoja, Venäjä taas sanoo iskujen takana olevan syyrialaisten kapinallisten.

Tilanne kuvaa Syyrian sodan ja siihen sotkeutuneiden ulkovaltojen mutkikasta suhdetta.



Turkki, Venäjä ja Iran muodostavat eräänlaisen kolmikannan, joka pyrkii rauhoittamaan Syyrian väkivaltaisuuksia, Patokallio kertoo.

Kolmikon intressit ovat kuitenkin usein ristiriidassa keskenään.
Venäjä ja Iran ovat Syyrian läheisiä liittolaisia, jotka kuitenkin ottavat joskus keskenään yhteen Syyrian maaperällä.
Turkki taas ajoi aiemmin al-Assadin syrjäyttämistä. Tämän takia sodan ratkaiseminen ulkopuolisten avulla huojuu, Patokallio sanoo.

”Osapuolilla on yhteisymmärryksen hetkiä ja joitakin yhteisiä intressejä, mutta kaikkineen se on hyvin epävakaa asetelma”, Patokallio sanoo.



Idlibissä Turkki tukee oppositioryhmiä ja aseistaa niitä Venäjän ja Syyrian hyökkäyksiä vastaan.

Tälle on kaksi syytä. Ensinnäkin Idlibin kapinalliset auttavat Turkkia taistelemaan Syyrian kurdeja vastaan.
Turkki pitää Syyrian kurdijoukkoja verivihollisensa, Kaakkois-Turkissa toimivan Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n jatkeena.

Turkki haluaa varmistaa, että kurdit eivät saa sodan jälkeen itsehallintoa Syyriassa.
Kurdien neuvotteluasema on vahvistunut, kun he ovat vallanneet alueita Isisiltä Yhdysvaltojen tukemana.

Toinen syy on siinä, että Idlibiin on kerääntynyt valtava määrä ihmisiä, jotka eivät voi tai halua palata al-Assadin hallinnon alle.
Jos armeija valtaa Idlibin, näiden ihmisten ainoa vetäytymissuunta on rajan yli Turkkiin, jonne sotaa on paennut jo kolme miljoonaa syyrialaista.



Sodan kulku on kääntynyt väistämättä al-Assadin hallinnon hyväksi.
Suuret kaupungit ovat sen hallussa, ja aluevaltaukset ovat lisänneet sen itsevarmuutta.
Se näkyy henkseleiden paukutteluna ja vähentyneenä halukkuutena kompromisseihin, Patokallio sanoo.

Ympäri Syyriaa on pystytetty patsaita, jotka kuvaavat al-Assadin hallitsijasuvun mahtimiehiä.
Se viestii, että valta pysyy suvulla, vaikka koko maa olisi pantava matalaksi.



Myös ulkovaltojen suhtautuminen Syyriaan on muuttunut.

Sodasta tuli sekava osittain siksi, että Persianlahden maat ja Turkki tukivat kukin eri oppositioryhmiä, kun Venäjä ja Iran tukivat al-Assadia.
Nyt oppositiota tukeneet maat rakentavat uudestaan keskusteluyhteyksiä Syyriaan.
Arabiemiraatit ja Bahrain ovat jopa avanneet uudelleen suurlähetystön Damaskoksessa.

”On huomattu, että oppositioryhmien on mahdoton voittaa, joten heiluri on siirtynyt toiseen suuntaan.
Ulkovallat ovat hyväksyneet, että Assadia pitää vain sietää, vaikka hänen hallintonsa on vastuussa merkittävistä ihmisoikeusrikkomuksista”, Patokallio sanoo.

Al-Assad ajattelee jo voittaneensa sodan, mutta Syyrialla on vielä matkaa diktatuurimaisesta poliisivaltiosta toimivaksi, rauhanomaiseksi valtioksi.

”Suuri osa maasta on raunioina, ja miljoonia ihmisiä on paennut rajojen ulkopuolelle.
Voi kysyä, onko tämä nyt sitten voittamista.”
 
Syyrian S-300PM on aktiivinen ja 'kuulema' Venäjän S-400-ohjusjärjestelmän suojaama:

 
Kapinallisille on toimitettu MANPADSeja?

 
Ilmatorjuntaohjus on melko epätodennäköinen tai sitten yksittäinen vanhempi kappale.
Mutta ATGM:ää kyllä piisaa päivästä toiseen, eli Turkki toimittaa niitä.
 
Ilmatorjuntaohjus on melko epätodennäköinen tai sitten yksittäinen vanhempi kappale.
Mutta ATGM:ää kyllä piisaa päivästä toiseen, eli Turkki toimittaa niitä.
Oikea ekoteko toimittaa islamisteille ohjuksia. Kyllä länsimaalaisetkin pääsevät noista vielä nauttimaan usko pois. Muutaman vuoden päästä vääräuskoisia taas tutustumassa siellä historiallisiin kohteisiin .
Saattaa turistibussin kyljessä helähtää Allaho akbar huudoin.
 
Rajuja taisteluita kesäkuussa. Haman maaseudulla kuukauden alkuviikoilla kapinalliset käynnisti vastahyökkäyksien sarjan.. Valtasivat useita kyliä kunnes Venäjä tuli ilmasta apuun raskaalla pommituksella. Turkki tai joku muu pitää näitä aseissa, koska uutisvirran mukaan kapinallisten aseistus laajeni huomattavasti ennen hyökkäyksiä. Tuli tykistö ja raketinheitintä. Olipa vielä ainakin kaksi Tow:n ampumista vaikka Usan aseapu lakkasi jo parivuotta sitten. Tulisiko niitäkin Turkista..
Vaikea uskoa kapinallisten taistelevan näin hyvin ja reippaasti ilman merkittävää ja jatkuvaa tukea jostain.

 
Tästä saadaan vielä kunnon hulina aikaseksi jos Syyria + Venäjä vs Turkki + ex-ISIS, AQ yms järjestöt. Mitä tekee Iran... Kurdit vaan hykertelee käsiänsä tässä tilanteessa. NATO ei varmasti auta Turkkia, mitäs läksitte kikkeliskokkelis niin.
 
Back
Top