"Tallinnan sotilaslentokenttä parantaa Suomenkin turvallisuutta"

Tvälups

Ylipäällikkö
#1
yle uutiset Ulkomaat 19.11.2012 klo 22:16
"Tallinnan sotilaslentokenttä parantaa Suomenkin turvallisuutta"

Viron pääministeri Andrus Ansip sanoo yhteisharjoituksille kyllä, mutta yhteisvalvonnalle ei

Mistä on kyse?

Tallinnan Ämariin valmistuu 2015 hyvin varusteltu sotilaslentokenttä
Viron pääministeri Andrus Ansip uskoo uuden sotilaskentän parantavan Suomenkin turvallisuutta
Viron näkökulmasta harjoitusyhteistyön tiivistäminen on suotavaa, mutta ilmavalvonnan toivotaan pysyvän nykyisellään Naton vastuulla

Tallinnan kupeeseen Ämariin valmistuu vuonna 2015 hyvin varusteltu Naton sotilaslentokenttä, jossa on ympärivuorokautinen operaatiovalmius. Viron pääministeri Andrus Ansip arvioi sen lisäävän välillisesti myös Suomen turvallisuutta.

- Uskon, että mitä varmempi Viron puolustus on, sitä turvallisempaa on myös Suomessa. Vaikutus on myönteinen, totesi Ansip A-studion haastattelussa maanantaina.

Ansip uskoo myös, että Ämarin valmistuttua Suomen ja muiden Pohjoismaiden harjoitusyhteistyö syvenee. Tämä vuonna suomalaiset hävittäjät ovat jo osallistuneet kahteenkin eri harjoitukseen Baltiassa.

Nato hoitaa kaikkien Baltian maiden ilmapuolustuksen.
Yhteisharjoituksille kyllä yhteisvalvonnalle ei

Sen sijaan Viron pääministeri torjuu mahdollisuuden, että yhteistyö syvenisi yhteiseksi ilmavalvonnaksi – vaikka Suomi ottaisikin askeleen siihen suuntaan Islannin kanssa. Viro haluaa turvatakuut nimenomaan Natolta, ja muut Pohjoismaat eivät voi sitä tarjota.

- Puolustusalan yhteistyö ja erilaiset harjoitukset, joihin osallistuvat sekä Viron että Suomen puolustusvoimat, ovat tarpeellisia ja toivottavia, rajaa Ansip

Yhdysvaltain ja Ison-Britannian sotilasiantuntijat ovat tehneet aloitteita ns. mini-Natosta, eli Pohjoismaiden ja Baltian puolustusyhteistyöstä. Ansip ei näe sitä realistisena vaihtoehtona. Se heikentäisi Natoa ja sen tuomaa turvallisuutta Baltiassa.
Viron pääministeri Andrus Ansip. Viron pääministeri Andrus Ansip. Kuva: Yle

Nato aktivoitunut Baltiassa

Nato on aktivoitunut selvästi Baltiassa vuoden 2008 Georgian sodan jälkeen. Sotilasharjoituksia on ollut runsaasti, uutta sotilaslentokenttää rakennetaan myös Latviaan.

Nykyinen Baltian ilmapuolustusoperaation päätukikohta on Liettuassa. Virossa on spekuloitu sen siirtymisestä Liettuasta Viroon. Tämä on johtanut kiivaasen vastareaktioon Liettuassa.

Ansip näe, että päätukikohta sinänsä muuttaisi mihinkään, vaan kyseessä olisi normaali rotaatio kaikkien Baltian maiden välillä sitten kun kolme kenttää on valmiina.
 
#2
Milloinkahan ne baltit hankkivat edes jonkunlaisia lentokoneita? Torjuntahävittäjistä puhumattakaan.
 

Tvälups

Ylipäällikkö
#3
Pah, mitä älyä on sijoittaa sotavoimiin kun homman voi ulkoistaa? Harmi vain että valtio joka mieluiten ottaisi Suomen puolustuksen hoitaakseen sijaitsee idässä...

Kotimaan puolustusta supistetaan mutta siitä johtuen kv-toiminta vain kasvaa. Oma veikkaukseni on, että Islannin lisäksi Suomi ottaa (Ruotsin kanssa) vetovastuuta myös Baltian ilmatilassa. Perusteluiksi keksitään vaikka mitä ja kansan tahto muutetaan toiminnalle myönteiseksi ajan kanssa. Toisaalta ns kansan tahto on toissijaista, päätökset runnotaan läpi eduskunnassa määräenemmistön voimin. Aivan kuten on opittu toimimaan jo viimeisten 15 vuoden ajan kaikissa merkittävissä asioissa.
 
#4
Tvälups kirjoitti:
Toisaalta ns kansan tahto on toissijaista, päätökset runnotaan läpi eduskunnassa määräenemmistön voimin. Aivan kuten on opittu toimimaan jo viimeisten 15 vuoden ajan kaikissa merkittävissä asioissa.
Kansan tahto on niin hauskan populistinen ilmaisu. Iltalehtihän käyttää tätä otsikoinnissaan tyylikkäästi: "Pepe putosi BB:stä, kansa raivostui"

Käsittääkseni Suomessa on edustuksellinen demokratia: minä annan ääneni vaaleissa ja valitut edustajat sitten toimivat. Mielestäni järjestelmänä hyvä, ainakin parempi kuin Gallup-demokratia.

Eikös kaikki päätökset ole aina tehty enemmistön voimin. Ei niitä sen enempää runnoa tarvitse. Onhan meillä vaikka mitä protestipuolueita (pieniä ja vähän isompia), joita voi tarvittaessa äänestää. Eivät vaan näytä saavan riittävästi ääniä. Johtuukohan siitä, että enemmistö äänestäjistä vaaleissa äänestää "väärin"