Talvisodan rykmenttien tappiot

[Kelmi]

Aikani kuluksi tein tällaisen yhteenvedon talvisodan jalkaväkirykmenttien tappioista. Kuvittelisin, että foorumilaisia kiinnostaa tämä. Lähteenä olen käyttänyt käytännössä pelkästään Kansallisarkiston Suomen sodissa menehtyneiden tietokantaa sekä Wikipedian tietoja, joten joukossa on varmasti virheellistä tietoa. Joka tapauksessa uskon, että luvut ovat ainakin pääpiirteittäin oikean.

Toivottavasti kiinnostaa!

Saatteeksi:
1) Rykmentit on lajiteltu divisioonittain. Rykmenttien tappiot on tutkittu hakemalla Kansallisarkiston tietokannasta kunkin rykmentin menehtyneitä aikavälillä 30.11.1939-5.5.1940 (jotta mahdolliset myöhemmin sairaalassa haavoihinsa kuolleetkin olisivat mukana). Lisäksi löytyy divisioonien tappiot Wikipediasta, joka on ilmoittanut suhteellisen luotettavan oloisia kirjalähteitä tiedoilleen.
2) Divisioonien tappiot eivät vastaa rykmenttien yhteenlaskettua tappiomäärää, sillä luvussa on muitakin aselajijoukkoja, joiden tappioita en ole tähän eritellyt.
3) Jotkin rykmentit olivat alistettuina useammille divisioonille, mutta minun listassani ne näkyvät vain yhden yhtymän alla, sen jonka olen katsonut itse relevanteimmaksi.
4) Olen käyttänyt termiä "kaatunut", vaikka kyseiset kyseiset luvut koskevat kaikkia menehtyneitä (vaikkapa sydänkohtaus tai tapaturma).

EDIT: Lisätty puuttuneet 1.-3. prikaatien menetykset

JOUKKOYKSIKKÖJEN TAPPIOT TALVISODASSA

1.DIVISIOONA
Perustettu suojajoukoista ja varusmiesjoukoista

1.Prikaati: 429 kaatunutta
2.Prikaati: 437 kaatunutta
3.Prikaati: 264 kaatunutta
Jääkäripataljoona 2: 84 kaatunutta
Jääkäripataljoona 3: 132 kaatunutta
Erillinen Pataljoona 4: 83 kaatunutta
Erillinen Pataljoona 5: 40 kaatunutta

Divisioonan tappiot Wikipedian mukaan:
1 030 kaatunutta, noin 110 kadonnutta ja noin 2 790 haavoittunutta. Kokonaistappiot olivat siis noin 3 930 miestä

4. DIVISIOONA
Perustettu Uudenmaan sotilasläänin alueella

JR 10: 458 kaatunutta
JR 11: 384 kaatunutta (Kuuluisa helsinkiläinen Ässä-rykmentti)
JR 12: 256 kaatunutta
KTR 4: 94 kaatunutta

Divisioonan tappiot Wikipedian mukaan:
4. divisioona kärsi talvisodan aikana noin 1 065 kaatuneen, noin 285 kadonneen ja noin 2 755 haavoittuneen tappiot. Kokonaistappioiksi muodostui siten noin 4 105 miestä.

5. DIVISIOONA
Perustettu Turunmaan sotilasläänin alueella

JR 13: 443 kaatunutta
JR 14: 335 kaatunutta
JR 15: 421 kaatunutta
KTR 5: 53 kaatunutta

Divisioonan tappiot Wikipedian mukaan:
5. divisioona kärsi talvisodan aikana noin 980 kaatuneen, noin 330 kadonneen ja noin 2 760 haavoittuneen tappiot. Kokonaistappiot olivat siis noin 4 070 miestä.

6. DIVISIOONA (MYÖH. 3. DIVISIOONA)
Perustettu Satakunta-Hämeen sotilasläänin alueella

JR 17 (myöh. JR 7): 348 kaatunutta
JR 18 (myöh. JR 8): 335 kaatunutta
JR 22 (myöh. JR 9): 381 kaatunutta
KTR 6 (myöh. KTR 3): 66 kaatunutta

Divisioonan tappiot Wikipedian mukaan:
6. divisioona (uudelleen numeroituna 3. divisioona) kärsi talvisodan aikana noin 845 kaatuneen, noin 250 kadonneen ja 2 320 haavoittuneen tappiot. Kokonaistappioiksi muodostui siis noin 3 415 miestä.

8. DIVISIOONA
Perustettu Etelä-Pohjanmaan sotilasläänin alueella

JR 23: 541 kaatunutta (”Talvisota”-elokuvan rykmentti)
JR 24: 129 kaatunutta
JR 26: 117 kaatunutta
KTR 8: 13 kaatunutta

Divisioonan tappiot Wikipedian mukaan:
8. divisioona kärsi talvisodan aikana noin 680 kaatuneen, noin 180 kadonneen ja noin 2 160 haavoittuneen tappiot. Kokonaistappiot olivat siis noin 3 020 miestä

9. DIVISIOONA
Perustettu Perä-Pohjolan sotilasläänin alueella

JR 25: 169 kaatunutta
JR 27: 589 kaatunutta
JR 64: 349 kaatunutta (alistettiin myöh. 12. ja 13. divisioonalle)
JR 65: 525 kaatunutta
KTR 9: 39 kaatunutta

Divisioonan tappiot Wikipedian mukaan:
9. divisioona oli talvisodan suurimmat tappiot kärsinyt divisioona. Tappioiden syynä on pidettävä mm. hyökkäyksellisiä sotatoimia (Suomussalmi ja Raatteen tie) sekä erittäin ankaria luonnonolosuhteita (jotka johtivat mm. paleltumisiin). 9. divisioonan tappiot olivat noin 1 030 kaatunutta, noin 150 kadonnutta ja noin 3 360 haavoittunutta, joten kokonaistappioiksi muodostui noin 4 540 miestä.

10. DIVISIOONA (MYÖH. 7. DIVISIOONA)
Perustettu Keski-Suomen sotilasläänin alueella

JR 28 (myöh. JR 19): 619 kaatunutta
JR 29 (myöh. JR 20): 25 kaatunutta (Wikipedian mukaan 48)
JR 30 (myöh. JR 21): 369 kaatunutta
KTR 10 (myöh. KTR 7): 34 kaatunutta

Divisioonan tappiot Wikipedian mukaan:
10.(7.) divisioonan miehistötappiot olivat talvisodassa noin 1 040 kaatunutta, noin 200 kadonnutta ja noin 2 750 haavoittunutta. Kokonaistappiot olivat siis noin 3 990 miestä.

11. DIVISIOONA (MYÖH. 2. DIVISIOONA)
Perustettu Kymenlaakson sotilasläänin alueella

JR 31 (myöh. JR 4): 588 kaatunutta
JR 32 (myöh. JR 5): 383 kaatunutta
JR 33 (myöh. JR 6): 211 kaatunutta
KTR 11 (myöh. KTR 2): 38 kaatunutta

Divisioonan tappiot Wikipedian mukaan:
Talvisodan aikana 11.Divisioona (sodan päättyessä 2. divisioona uudelleen numeroituna) kärsi tappiot, jotka eriteltynä olivat noin 1 030 kaatunutta, noin 180 kadonnutta ja noin 2 700 haavoittunutta. Kokonaistappioiksi muodostui näin noin 3 910 miestä.

12. DIVISIOONA
Perustettu Karjalan sotilasläänin alueella

JR 34: 446 kaatunutta
JR 35: 505 kaatunutta
JR 36: 404 kaatunutta
KTR 12: 61 kaatunutta

Divisioonan tappiot Wikipedian mukaan:
12. divisioona kuului talvisodassa kolmen eniten tappioita kärsineen yhtymän joukkoon. 12. divisioonan tappiot johtuivat muun muassa Kollaanjoen materiaalitaisteluista, jossa mainittu yhtymä oli koko sodan ajan päävastuullisena yhtymänä sekä hyökkäyksellisistä sotatoimista divisioonaan vastuualueen eteläosassa liittyen IV armeijakunnan mottitaisteluihin.
12. divisioonan kokonaistappiot olivat noin 1 170 kaatunutta, noin 260 kadonnutta ja noin 3 100 haavoittunutta. Tappiot olivat siis yhteenlaskettuina noin 4 530 miestä.

13. DIVISIOONA
Perustettu Savon sotilasläänin alueella

JR 37: 436 kaatunutta
JR 38: 494 kaatunutta
JR 39: 398 kaatunutta
KTR 13: 63 kaatunutta

Divisioonan tappiot Wikipedian mukaan:
Talvisodan aikana 13. divisioonan joukot kuuluivat kolmen eniten tappiota kärsineen divisioonan joukkoon noin 1 170 kaatuneellaan, noin 160 kadonneellaan ja noin 3 160 haavoittuneellaan (kokonaistappiot siis hieman vajaa 4 490 miestä). Divisioonan korkeahkot tappioluvut johtuivat osaltaan Laatokan Karjalassa käytyjen sotatoimien ajoittaisesta hyökkäyksellisestä luonteesta.

21. DIVISIOONA
Perustettu pääosin Etelä-Suomen sotilaspiireissä

JR 61: 451 kaatunutta
JR 62: 418 kaatunutta
JR 63: 314 kaatunutta

23. DIVISIOONA
Perustettu pääosin Keski- ja Itä-Suomen sotilaspiireissä

JR 67: 244 kaatunutta
JR 68: 259 kaatunutta
JR 69: 274 kaatunutta

RYHMÄ TALVELA

JR 16: 518 kaatunutta
Er.P 9: 220 kaatunutta
Er.P 10: 116 kaatunutta
Er.P 11: 2 kaatunutta
Er.P 12: 15 kaatunutta

LAPIN RYHMÄ

JR 40: 275 kaatunutta
Er.P 15: 33 kaatunutta
Er.P 16: 19 kaatunutta
Er.P 17: 35 kaatunutta
Er.P 26: 5 kaatunutta

MUITA:

Jääkäripataljoona 1: 91 kaatunutta
Jääkäripataljoona 4: 177 kaatunutta

Eniten kaatuneita (rykmentit):
1. JR 28: 619 kaatunutta
2. JR 27: 589 kaatunutta
3. JR 31: 588 kaatunutta
4. JR 23: 541 kaatunutta
5. JR 65: 525 kaatunutta
6. JR 16: 518 kaatunutta
7. JR 35: 505 kaatunutta
8. JR 38: 494 kaatunutta
9. JR 10: 458 kaatunutta
10. JR 61: 451 kaatunutta

 

[StmSvejk]

Kyllähän nuo luvut hiljaiseksi pistävät. Lisäksi voi pohtia, että ehdoton valtaosa tappioista on varmasti tullut rykmentin pataljoonien jalkaväkiosille. 3x 845 = 2535. Toisin sanoen vaikkapa JR 28 kärsi noin neljänneksen tappiot jalkaväkivahvuudestaan kaatuneina.

 

[Kelmi]

Vertailun vuoksi esimerkkejä rapakontakaisista rykmenteistä:

Esimerkki 1

Amerikkalaisen 22. jalkaväkirykmentin tappiot ensimmäisen kolmen taistelukuukautensa aikana (kesä-, heinä- ja elokuut 1944). Ajanjakso vastaa suurin piirtein talvisodan mittaa. Kyseinen rykmentti tuona aikana taisteli D-päivästä (Utah-rannalta) Normandian kuluttavan pensasaitamaaston läpi Pohjois-Ranskaan. Kokonaistappiot tuolta ajalta ylittivät reilusti rykmentin noin 3100 miehen kirjavahvuuden, joten syksyyn mennessä suurin osa rykmentin miehistä oli täydennyksiä. Kyseinen rykmentti oli yksi eniten tappioita kärsineitä amerikkalaisia joukkoyksiköitä 2. maailmansodassa, muttei kuitenkaan eniten.

Kaatuneita 779
Haavoittuneita 3171

Esimerkki 2

Amerikkalainen 329. jalkaväkirykmentti liittyi Normandian taisteluihin kesäkuun lopulla 1944. Seuraava otanta tappioista on aikaväliltä 15.9.-31.12. eli palttiarallaa talvisodan mittaiselta ajalta. Rykmentti taisteli tuolloin Reininmaan ja Luxemburgin alueella. Kyseinen ajanjakso ei ollut rykmentin verisimpiä vaan esim. Normandiassa se menetti muutamassa viikossa moninkertaisen määrän miehiä.

Kaatuneita 155
Haavoittuneita 567

Esimerkki 3

Amerikkalainen 129. jalkaväkirykmentti taisteli Tyynellämerellä elo-joulukuussa 1944 Hollannin Uudessa-Guineassa ja helmi-elokuussa 1945 Luzonilla, Filippiineillä. Tappiot Tyynenmeren sotanäyttämöllä jenkkimaavoimien jalkaväkirykmenteille olivat huomattavasti pienempiä kuin vastaavat Euroopassa. Noin kymmenen rintamakuukautensa aikana rykmentti menetti 94 miestä kaatuneina. Alla olevat tappiot ovat Uudesta-Guineasta, missä rykmentti taisteli nelisen kuukautta, eli jälleen noin talvisodan pituuden verran:

Kaatuneita 17
Haavoittuneita 44

 

[salama-anteri]

Tuon yhden divisioonan prikaati-soinnin ajankohta kannattaa tarkistaa; lahdettiinko rykmentteina ja tultiin takaisin prikaateina?

 

[Kelmi]

Yhteenvetoa tehdessä itse kiinnitin huomiota ennen kaikkea myöhemmin perustettujen 23. ja varsinkin 21. divisioonan rykmenttien tappioihin. Kyseiset divisioonat perustettiin kenttätäydennysrykmenteistä sodan loppupuolella ja paiskattiin tuleen viimeisten viikkojen ajaksi Kannakselle. Esim. jalkaväkirykmentit 61 ja 62 kärsivät reilusti yli 400 miehen tappiot kaatuneina noin neljässä viikossa, enemmän kuin useimmat alusta asti mukana olleet rykmentit koko sodan aikana. Kyseiset joukkoyksiköt oli varustettu erittäin kehnosti, ne oli muodostettu heikommasta miehistöaineksesta ja luultavasti koulutettukin kehnommin. Tämän on täytynyt varmasti näkyä menetyksissä taisteluissa.

 

[salama-anteri]

Jos on mukana painopistetaisteluissa jarjestaan, niin voi menna koko divisioona (laskennallisesti), kuten esim. Guadalganalilta aloittanut1.D
Casualties are defined as killed in action, wounded,and missing in action.


19,284 1st MarDiv
11,482 2nd MarDiv
8,676 3rd MarDiv
17,722 4th MarDiv
8,563 5th MarDiv
8,226 6th MarDiv
Tuota taustaa vasten suomalaisten divisioonatasolla vertaillut tappiot olivat yllattavan tasaisesti jakautuneita
- eli ehka siksi, etta siella missa ei oltu vastapuolen painopisteessa, oltiinkin hyokkayksellisessa puolustuksessa?

 

[Kelmi]

Tuon yhden divisioonan prikaati-soinnin ajankohta kannattaa tarkistaa; lahdettiinko rykmentteina ja tultiin takaisin prikaateina?

Wikipedian artikkelin mukaan prikaatit olivat koko sodan ajan nimityksellä "prikaati". Kokoonpanoltaan ne olivat käytännössä rykmenttejä. Ne olivat aluksi korvamerkitty osaksi suojajoukkoja, mutta myöhemmin ennen sodan syttymistä koottiin yhteen 1. divisioonaksi. Koetan vähän jäljittää noita prikaatien tietoja.

 

[Kelmi]

Jos on mukana painopistetaisteluissa jarjestaan, niin voi menna koko divisioona (laskennallisesti), kuten esim. Guadalganalilta aloittanut1.D
Casualties are defined as killed in action, wounded,and missing in action.


19,284 1st MarDiv
11,482 2nd MarDiv
8,676 3rd MarDiv
17,722 4th MarDiv
8,563 5th MarDiv
8,226 6th MarDiv
Tuota taustaa vasten suomalaisten divisioonatasolla vertaillut tappiot olivat yllattavan tasaisesti jakautuneita
- eli ehka siksi, etta siella missa ei oltu vastapuolen painopisteessa, oltiinkin hyokkayksellisessa puolustuksessa?

Amerikkalaisten merijalkaväkidivisioonat kärsivätkin Tyynellämerellä pääosan tappioista, juuri tuosta syystä, eli ne keskitettiin sillä sotanäyttämöllä painopistetaisteluihin. Ylempänä puhuin nimen omaan amerikkalaisista maavoimien divisioonista. Maavoimien divisioonia lähetettiin Tyynellemerelle 22 kpl, mutta vain kahden niistä (7. ja 96. divisioona) tappiot ylittivät minkään merijalkaväkidivisioonan kärsimät tappiot (9 212 ja 8 812). Itse asiassa maavoimienkin divisioonat ottivat osaa kuuluisiin suurtaisteluihin (Guadalcanal, Okinawa, Guam jne.), mutta ilmeisesti niitä ei määrätty kyseisten kampanjoiden pahimpiin paikkoihin.

Sen sijaan Euroopassa (mihin ei merijalkaväen divisioonia määrätty), maavoimien divisioonien tappiot olivat järjestään suurempia kuin vastaavat Tyynellämerellä. Viisi eniten tappioita kärsinyttä divisioonaa olivat:

3. Jalkaväkidivisioona: 25,977 (kaatuneita 5,634); taisteli Pohjois-Afrikassa, Sisiliassa, Italiassa, E-Ranskassa ja Saksassa 1942-45
9. Jalkaväkidivisioona: 23,277 (kaatuneita 4,550); taisteli Pohjois-Afrikassa, Sisiliassa, Normandiassa, Reininmaalla, Ardenneilla ja Saksassa 1942-45
4. Jalkaväkidivisioona: 22,660 (kaatuneita 4 907): taisteli Normandiassa, Reininmaalla, Ardenneilla ja Saksassa 1944-45
45. Jalkaväkidivisioona: 20,993 (kaatuneita 4,160): taisteli Sisiliassa, Italiassa, E-Ranskassa ja Saksassa 1943-45
1. Jalkaväkidivisioona: 20,659 (kaatuneita 4,365): taisteli Pohjois-Afrikassa, Sisiliassa, Normandiassa, Reininmaalla, Ardenneilla ja Saksassa 1942-45

Viidestä eniten selkäänsä saaneista divisioonista kolme taisteli jo P-Afrikassa 1942, jolloin Yhdysvalloilla oli vain muutama divisioona lähettää rintamalle. Näille vanhoille sotaratsuille siis tuli myös taistelupäiviä suurin määrä, mikä selittää niiden valtavat kokonaistappiot. 45. divisioona tuli sotaan mukaan 1943, mutta se otti osaa raskaisiin taisteluihin Anziossa ja myöhemmin talvella 1944-45 Vosges-vuorilla (kannattaa lukea hyvä kirja nimeltä Dachaun vapauttaja noista päivistä). 4. divisioona liittyi sotaan verrattain myöhään (vaikka oli perustettu jo 1940) ja nousi maihin Normandiassa 6.6.1944 hiljaisella Utah-rannalla. Se kuitenkin otti osaa Normandian pensasaitataisteluihin ja myöhemmin Hürtgenin metsän ja Ardennien taisteluihin, joten se oli ikään kuin väärä divisioona väärässä paikassa ja siksi kärsi 11 kuukaudessa noin valtavat menetykset.

EDIT: Lähde amerikkalaistappioihin 2. maailmansodassa ww.ibiblio.org/hyperwar/USA/ref/Casualties/Casualties-1.html#organization

 

[Kelmi]

No niin... ratkesi yllä mainittu prikaatimysteerikin. Ongelma ei ollut hakukoneessa vaan käyttäjässä.

Prikaatien tappiot:

1.Prikaati: 429 kaatunutta
2.Prikaati: 437 kaatunutta
3.Prikaati: 264 kaatunutta

 

[Jarppi]

Aikani kuluksi tein tällaisen yhteenvedon talvisodan jalkaväkirykmenttien tappioista....

Toivottavasti kiinnostaa!

Kiitoksia vaan informaatiopläjäyksestä.
Suomen sotasurmat-projektin sivuilta kävin JR40:n läpi yksiköittäin ja päädyin lukuun 291, jotka olen luetteloinut omiin tiedostoihin. Josko jonain päivänä saisi oikeasti kirjoitettuakin jotain kyseisestä rykmentistä, jota pidän muutamastakin syystä varsin mielenkiintoisena. 1) muodostettiin täydennysjalkaväkirykmenttien pohjalta ja henkilöstö oli kotoisin useilta kymmeniltä paikkakunnilta. 2) Miehistö oli jo hivenen varttuneempaa (kuten sotamiehenä palvellut kirjailija Pentti Haanpää mainitsee oli väessäoloajoista kulunut yli 10 tai yli 15 vuotta.). Lähtökohtaisesti joukko-osastoa ei pidetty miehistöaineksen tai varustelutason puolesta kaikkien laadukkaimpana talvisodan joukkona. 3) Epätyypillisenä voidaan pitää, että majuri sai komentoonsa rykmentin (rykmentinkomentajana jääkärimajuri Armas Perksalo). 4) Rykmentin vanhin kaatunut oli ikäluokkaa 1887 ollut komppanianpäällikkö ja nuorin kaatunut ikäluokkaa 1923 ollut vapaaehtoinen taistelulähetti. 5) Huolimatta melko vaatimattomista odotusarvoista rykmentin voi katsoa onnistuneen vähintäänkin hyvin tehtävässään. Ensimmäisessä taistelussaan rykmentti torjui vihollisen Pelkosenniemellä ja ajoi sen pidemmälle Itä-Lappiin, josta vihollinen ei enää onnistunut syvemmälle Suomeen etenemään. Ruotsalaisten otettua rintamavastuun Lapissa, rykmentti siirrettiin Viipurinlahdelle, jossa se kovissa taisteluissa kykeni pitämään puolensa aina rauhantuloon asti.

 

[Wäiski57]

Olen kirjoittanut kaksi kirjaa talvisodasta Laatokan Karjalassa ja kolmas työn alla. Hatunnosto noista tilastoista. Niiden kokoaminen on äärimmäisen haastavaa. Ehkä 1 % kaatuneista on kirjattu täysin väärin. Sillä ei tilastoissa ole merkitystä. Ongelmallisempi asia on pataljoonien siirtely paikasta toiseen, muuttuvat alistukset, jopa rintamien vaihdot. En uskaltaisi enää miehen tarkkuudella sanoa mitään lukua. Aikanaan kansallisarkiston tietokannasta saattoi sama haku peräkkäin tehtynä tuottaa jonkun verran erilaisia lukuja. Mitä pienemmälle alueelle mennään, kuten kolmannessa kirjassani tarkastelussa on Ruhtinaanmäen-Syskyjärven taistelut 11.12.39-13.1.40, noihin tilastoihin ei voi enää luottaa. Joukossa on kaatuneita, joiden osalta kombinaatio "komppania - taistelupaikka - päivämäärä" eivät lähemmässä tarkastelussa kohtaa. Meillä on erinomaista dataa ja iso kiitos kansallisarkistolle. Sitä vaan joutuu tarkastelemaan varovaisuudella. On iso harmi, että kaatuneiden tiedoissa olevia virheitä ei ole mitenkään mahdollista korjata. Omissa tutkimuksissani näihin virheellisiin kirjauksiin törmää säännöllisen epäsäännöllisesti - vai kummin päin se menikään.

 

[EK]

Olen kirjoittanut kaksi kirjaa talvisodasta Laatokan Karjalassa ja kolmas työn alla. Hatunnosto noista tilastoista. Niiden kokoaminen on äärimmäisen haastavaa. Ehkä 1 % kaatuneista on kirjattu täysin väärin. Sillä ei tilastoissa ole merkitystä. Ongelmallisempi asia on pataljoonien siirtely paikasta toiseen, muuttuvat alistukset, jopa rintamien vaihdot. En uskaltaisi enää miehen tarkkuudella sanoa mitään lukua. Aikanaan kansallisarkiston tietokannasta saattoi sama haku peräkkäin tehtynä tuottaa jonkun verran erilaisia lukuja. Mitä pienemmälle alueelle mennään, kuten kolmannessa kirjassani tarkastelussa on Ruhtinaanmäen-Syskyjärven taistelut 11.12.39-13.1.40, noihin tilastoihin ei voi enää luottaa. Joukossa on kaatuneita, joiden osalta kombinaatio "komppania - taistelupaikka - päivämäärä" eivät lähemmässä tarkastelussa kohtaa. Meillä on erinomaista dataa ja iso kiitos kansallisarkistolle. Sitä vaan joutuu tarkastelemaan varovaisuudella. On iso harmi, että kaatuneiden tiedoissa olevia virheitä ei ole mitenkään mahdollista korjata. Omissa tutkimuksissani näihin virheellisiin kirjauksiin törmää säännöllisen epäsäännöllisesti - vai kummin päin se menikään.

Tämäpä se historiantutkimuksessa yhtenä ongelmana onkin. Arkistoaineisto ei ole 100% totuus. Arkistoja pitää osata lukea ja tulkita. Monesti äärimmäisen tarkat luvut herättävätkin lähinnä kysymyksen "Miten tähän on päädytty?". Tutkijan pitäisikin ymmärtää, että olennaista ei (lähtökohtaisesti) ole "tarkka" lukumäärä, vaan "mahdollisimman tarkka" arvio. Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että haetaan juurikin tuota tarkkaa lukumäärää.