Hylkää huomautus
Liity mukaan keskusteluun!

Rekisteröityminen ei kestä kuin hetkosen ja pääset keskusteluun mukaan, tervetuloa!

>>> REKISTERÖIDY <<<

Tampella 130K90-60 kalustokirja

Viestiketju osiossa 'Aseet ja ampumatarvikkeet' , aloittaja veeteetee, 12.01.2017.

  1. veeteetee

    veeteetee Kapteeni

    Liittynyt:
    13.09.2010
    Viestejä:
    758
    Tykkäykset:
    1,975
    Pisteet:
    76
    Näitä päätyi muutama keräilijöille, tässä ohjeet käyttöön: http://maanpuolustus.net/muut/130K90-60_kalustokirja.pdf

    "122K/60:n käyttö Puolustusvoimissa jäi poikkeuksellisen vähäiseksi, ilmeisestikin tykin huomattava suuren painon, pienen kokanaismäärän, vähemmän tyydyttävän ampumatarvikkeen ja Neuvostoliitosta suurina määrinä ostettujen 122H63:n ja 130K54:n korvattua 122K/60:lle ajatellun tarpeen. Kaiken huipuksi kävi 1990-luvun alussa ilmi, että vähäiset ampumatarvikevarat olivat pilalla niin panosten kuin kranaattienkin osalta.

    Vuonna 1989 Puolustusvoimat tekikin Tampellan kanssa sopimuksen yhden 122K/60:n (n:o 003) muuttamiseksi neuvostoliittolaisen 130K54:n ampumatarvikkeelle eli tavoitteena oli ampumatarvikehuollon yksinkertaistaminen. Tykki 003 varustettiin uudella 130mm:n putkella ja siihen suoritettiin koko joukko muitakin pienmpiä muutoksia talvella 1990.

    Näin syntynyt uusi tykkimalli 130K90-60 täytti seuraavan vuoden kokeissa kaikki siihen asetetut toiveet ja keväällä 1992 Vammas Oy:n Aseyksikkö ja Puolustusvoimat tekivätkin sopimuksen kaikkien 14 muun sarjatykin muuttamiseksi 130K90-60:ksi vuoden 1993 kuluessa.

    Tällä sopimuksella päätettiin 122K/60:n ura ja olemassaolo: yhtään museoitua kappaletta ei ole enää olemassa; Vammakselle jääneet putket ja muut romut sekä prototykin 001 ballista palautettiin marraskuussa 1993 Lievestuoreen Asevarikolle romutettaviksi, mistä se tuntemattomalla tavalla ajautui yksityiselle keräilijälle Hyvinkäälle."
     
    Talvela, Stagideus ja Sarek1 tykkäsivät tästä.
  2. veeteetee

    veeteetee Kapteeni

    Liittynyt:
    13.09.2010
    Viestejä:
    758
    Tykkäykset:
    1,975
    Pisteet:
    76
    Ja löytyi vielä huoltokirjakin ja valokuva: 130K9060 sivulta 1.jpg
     

    Liitetyt tiedostot:

  3. Mainos



  4. veeteetee

    veeteetee Kapteeni

    Liittynyt:
    13.09.2010
    Viestejä:
    758
    Tykkäykset:
    1,975
    Pisteet:
    76
    Tästähän aloitettiin; uunituore 122K60 n:o 001, tykin pääsuunnittelija ins Heikki Collanus (13.05.1924-19.02.2007) ja PE:n edustaja kapt Eino Vuorimies Tampellan pihalla 24.06.1960:
    upload_2017-1-12_23-35-39.png
     
    ctg tykkäsi tästä.
  5. Old Boy

    Old Boy Eversti

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    2,267
    Pisteet:
    316
    Onkohan perimätietoa säilynyt miksi oikeastaan mallisarja jäi lyhyeksi eikä tullut laajempaan käyttöön? Suuri paino, joka johtui PV:n spekseissä turhan suuresta hinausnopeudesta? Pienehkö kaliberi vai epäonnistunut lopputulos? Vaiko ainoastaan poliitikko-
    jen halu löytää jotain ostettavaa Nliitosta. Ei sekään 130 K 54 ihan huono ratkaisu ollut; vieläkin käytössä. Tampellan silloinen kakkosmies Nils Björklund siitä kirjoitti muistelmissaan 1980 -luvulla, mutta nämä muistelmat nyt ei olleet välttämättä ihan objek-
    tiivista historiankirjoitusta.
     
  6. veeteetee

    veeteetee Kapteeni

    Liittynyt:
    13.09.2010
    Viestejä:
    758
    Tykkäykset:
    1,975
    Pisteet:
    76
    122K60:lla oli liikaa massaa juurikin hinausvaatimusten takia. Epäonnistunut Pv:ien speksaama ja itse myös täysin suunnittelema laukaus aiheutti ongelmia: hylsy liian suora ja kannat pehmeitä = jumeja, ballistisesti huono ammus.

    Tampella eli 150 kappaleen suursarjan toivossa, krapulaisina NL:stä palanneet poliitkot pudottivat todellisuuteen:( Viimeinen asioista tiennyt eli HC on jo kuollut, mutta ääninauhoja on muutama tunti, ehkä joskus vielä ehdin kuunnella...

    Rehellisesti tosin on sanottava, että 130 mm:seksi muutettaessa 122:ista löytyi konstruktiivisia kohtia, joilla suursarjan myötä olisi ollut "työllistävä vaikutus".
     
    Viimeksi muokattu: 13.01.2017
    baikal, Ikarus, Fremen ja 2 muuta jäsentä tykkää tästä.
  7. fulcrum

    fulcrum Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    20.05.2010
    Viestejä:
    5,056
    Tykkäykset:
    4,181
    Pisteet:
    1,286
    Onko nämäkin siis lopullisesti poistettu? Ajattelin joskus että 130-millisistä nämä juurikin säilyisivät pisimpään, koska arvelin niiden olevan nykyaikaisempia kuin 130K54.
     
  8. veeteetee

    veeteetee Kapteeni

    Liittynyt:
    13.09.2010
    Viestejä:
    758
    Tykkäykset:
    1,975
    Pisteet:
    76
    Poistettu jo vuosia sitten, ainakin yksi on Rysäkarin linnakkeella.
     
  9. peelo

    peelo Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    18.04.2010
    Viestejä:
    3,836
    Tykkäykset:
    2,031
    Pisteet:
    1,286
    Löytyy myös tykistömueosta (militaria) Hämeenlinnasta
     
    Rannari tykkäsi tästä.
  10. SJ

    SJ Ylipäällikkö Lahjoittaja

    Liittynyt:
    29.04.2010
    Viestejä:
    17,268
    Tykkäykset:
    6,452
    Pisteet:
    1,286
    Arvaisin että varaosat riittää paremmin tuolle K54:lle, mahdollisesti myös ovat voineet valkata niistä yksilöt joilla on parhaat putket.
     
  11. veeteetee

    veeteetee Kapteeni

    Liittynyt:
    13.09.2010
    Viestejä:
    758
    Tykkäykset:
    1,975
    Pisteet:
    76
    130K90-60:ia tehtiin vain 15 kpl Vaarallisen Patteriston s.o. liikkeuvan RT:n käyttöön ja juuri kun ne saatiin valmiiksi, lopetettiin koko aselaji. 122K60:t olivat lähes käyttämättömiä ennen muutostyötä, 130K90-60:illa ei kait ammuttu kuin vastaanottoammunnat. No, modifioinnilla oli työllistävä vaikutus Tyrväällä;)
     
  12. Old Boy

    Old Boy Eversti

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    2,267
    Pisteet:
    316
    Eiväthän seuraavat versiotkaan menestyksekkäitä olleet. Mutta 1980 -luvulta lähtien Tampellan perinnön sisältäviä tykkejä on valmistettu tuo 150 kpl. Vähemmän julkisuudessa on ollut, etteivät kotimaiset tykit ja kranaatinheittimet oikeasti täysin kotimaisia
    ole. 130 mm RT-tykkisarja taisi olla ensimmäinen, jonka avainkomponentti putkiaihio piti ostaa ulkomailta. Ranskan GIAT (nykyään Nexter) taisi olla toimittaja. Tässä vika ei tietysti ole Tampellan. Lokomon takomo Tampereella kai jäi ajastaan jälkeen. Ei
    kyllä koskaan selvinnyt mistä sen laatuongelmat johtuivat.
     
  13. Iso-Mursu

    Iso-Mursu Ylipäällikkö

    Liittynyt:
    22.07.2011
    Viestejä:
    4,673
    Tykkäykset:
    2,056
    Pisteet:
    1,286
    Voisin näin amatöörinä sanoa, että jotain tuossa on samaa näköä kuin 80-luvulla syntyneessä pojassaan.
     
  14. Mainos



  15. Laamanator

    Laamanator Eversti

    Liittynyt:
    21.04.2013
    Viestejä:
    1,811
    Tykkäykset:
    3,318
    Pisteet:
    316
    130 K54 oli 60-luvun alussa suorituskykynsä ja kantamansa puolesta yksi maailman parhaita kenttätykkejä, mikä soveltui erinomaisesti myös suomalaisten tarpeisiin. Vaikka järjestelmä onkin alunperin tuontitavaraa, niin sen tuliputkia on valettu ja ampumatarvikkeita valmistettu Suomessa, sisältäen panosten tekemisen ja kranaattien lataamisen.

    Nämä suomalaiset tykistöasejärjestelmien "huippukeksinnöt" eivät valitettavasti useinkaan ole olleet mitään kovin kauaskantoisia menestystarinoita tai "uusia nokioita", joten tykkikaluston hankinta tuontitavarana on varsinkin jälkikäteen ajateltuna ollut viisas ratkaisu. Siitäkin huolimatta, että kotimaistakin tuotekehitys- ja valmistuskapasiteettia olisi ollut käytettävissä.

    Esimerkiksi maahantuoduista 122 H63, 152 K89 ja 130 K54 tykkimalleista on aika hankala kotimaisin voimin laittaa enää paljon paremmaksi. Parempi on ottaa valmis ja maailman sotatantereillakin testattu järjestelmä käyttöön ja ryhtyä tekemään sille uusia tuliputkia ja ampumatarvikkeita kotimaassa, jolloin saavutetaan järjestelmälle huoltovarmuus myös poikkeusolojen aikana. Varsinainen kehitystyö kannattaa keskittää mieluummin ampumamenetelmien, taktiikan ja tulenkäytön kehittämiseen, koska niillä ulosmitataan järjestelmän lopullinen nettohyöty.

    Kaluston tekninen paremmuus ei ole lopulta ratkaisevin tekijä, vaan käyttäjien paremmuus suhteessa vastustajan kolleegoihin. Siinä suomalaiset ovat tähän mennessä olleet aina hyviä.
     
  16. veeteetee

    veeteetee Kapteeni

    Liittynyt:
    13.09.2010
    Viestejä:
    758
    Tykkäykset:
    1,975
    Pisteet:
    76
    Suomalaisen tykkihistorian jatkokurssi:

    Tampellan 122K60:stä syntyi 155KAN68, josta suku jakautui kahtia.

    Suomessa kehitettiin 155K74, siitä 155K83 (nyttemmin 155K83-97) ja edelleen 155K98, joita yhteensä on valmistettu 169 kpl.

    155KAN68:ia Tampella teki israelilaisen yhteistyökumppaninsa Soltam Ltd:n laskuun 24 kpl Singaporen armeijalle. Sittemmin Soltam on myynyt samanlaisia M-68:ja siitä edelleen kehitettyjä M-71 malleja ainakin kahdeksaan maahan (Israelin itsensä lisäksi), viimeksi Sloveniaan. Soltam myy samaa tykkikonstruktiota edelleenkin ATMOS-järjestelmänsä aseena. Kokonaisvalmistusmäärää on vaikea edes arvioida, mutta 500+ varmastikin.

    Oliko Tampellan tykki sitten aikansa "Nokia" tai ei, voi jokainen arvioida itse. Joka tapauksessa se jätti tykkikonstruktioihin jälkensä, joka näkyy vieläkin. Niin, yksi KAN68-putki-peräkappale täyd. päätyi Kekkoslovakiasta jopa Murheellisten Laulujen Maahan:mad:

    Krh-puolellahan arviontia ei edes tarvita: "Type Tampella - For longest ranges and best accuracy":)
     
    Rannari ja Laamanator tykkäsivät tästä.
  17. Old Boy

    Old Boy Eversti

    Liittynyt:
    31.03.2014
    Viestejä:
    1,600
    Tykkäykset:
    2,267
    Pisteet:
    316
    1
    130 K54:lle Suomessa tehdyistä uusista tuliputkista en ollutkaan kuullut aikaisemmin. Sen kranaattienkin ja panosten muistin myös olleen tuontitavaraa.

    Kotimaista aseteollisuutta ei voi olla, ellei oma PV osta sen tuotteita. Muuten eivät välmistussarjat ole riittävän pitkiä eikä tuote ole edes uskottava. Näin siitäkin huolimatta, että jostain saisi hyviä aseita edullisesti. Tampellan menestyksellinen krh -tuotanto
    jatkui malliin 120KRH92. Sen jälkeen ei ollut enää näköpiirissä kotimaisia kauppoja ja tuotanto lopetetiin. Mitä taas tulee tykkeihin ja vuosiin 1963-1980, jossa välillä ei PV Tampellalta tykkejä ostanut, niin syitä tähän ei kauheasti ole missään käsitelty. PV:n
    puolelta on tuotu esiin, etteivät tykit kaikilta osin täyttäneet vaatimuksia. Teollisuus taas syyttää PV:a. Mulla ei myös ole tietoa Soltamin tykeistä eli siitä oliko myyntimenestykseen maailmalla yltänyt M-71 kuinka lähellä Suomessa PV:lle tarjottuja malleja.
    Useinhan pienetkin parannukset tai muutokset saattavat paljonkin muuttaa tuotetta käytössä.

    Unohtuiko mun kysymys putkiaihioista, veli @veeteetee ?
     
  18. veeteetee

    veeteetee Kapteeni

    Liittynyt:
    13.09.2010
    Viestejä:
    758
    Tykkäykset:
    1,975
    Pisteet:
    76
    130K54:n putkia EI ole Suomessa valmistettu, 130/53TK:ssa kylläkin ajateltiin käytettävän sen panosjärjestelmää, mutta ilman hylsyä, huonolla menestyksellä: panoksesta jää jumalaton karsta ja möhnä, joka K54:ssä poistuu hylsyn mukana, hylsyttömässä TK:ssa karstoittaa panoskammion. 130K90-60:n putki on sisäballistisesti kuten K54:nkin, mutta ei se K54:ään sovi.

    Tosiaan, vielä 130/53TK:aan koetettiin ostaa Lokomon putkiaineita, huonolla menestyksellä. Yhdysvalloista ostetut "Ameriikan putket" päätyivät tiivistepesä/tiiviste/tiiviistevastemateriaaleiksi ("Broadwellin rengas"-mallinen tiivistys), aihioita kun oli valmistusprosessissa menty oikomaan kylmänä, vaikka se Tampellan speksissä onkin no-no, ja lopputulos oli, että putket vääntyilivät joka työstövaiheessa. Niinpä aihioita alettiin ostaa Euroopasta. Ainakin "minun aikani" eli 1990 jälkeisen ajan kaikki Tampellan/Vammaksen/Patrian krh-/tykinputkiaihiot on ostettu Saksasta, Ranskasta ja Belgiasta, ostoyritys Ruåtsista ei oikein sujunut:eek:.

    Tampellan ja Pv:ien välit ilmeisimmin menivät vähän solmuun 122K60-episodin takia: homma alkoi Pv:ien speksistä vuonna 1950, suurella työllä ja vaivalla saatiin 1959 mennessä aikaiseksi 122K60, joita piti tehdä 150 kpl ja sitten Pv ilmoitti, että vitsi-vitsi:mad:. Toisaalta, Tampellalla oli Soltamin kanssa menossa 155 mm tykin jatkokehittely, joka varmasti kiinnosti entistä enemmän.

    Soltam M-71 on niin lähellä 155K83:a kuin olla voi; suurin ero itse aseessa on, että M-71:ssä käytetään Tampellan 155KAN68:n matalaa peräkappaletta ja 122K60:n puoliautomaattikoneistoa, K83:ssa korkeaa peräkappaletta, jossa pa-koneisto on sen sisällä. Lavetin puolella suurimmat erot ovat telissä, tykkinosturissa ja kannuksissa, K83:n eduksi.

    En minä kysymyksiä unohda, kaikkiin en vaan jaksa vastata;), mökillä vaimon kanssa vaan on muutakin puuhaa:D ja näistä kejuista tulee helposti loputttomia, m.o.t.
     
    Old Boy tykkäsi tästä.
  19. Laamanator

    Laamanator Eversti

    Liittynyt:
    21.04.2013
    Viestejä:
    1,811
    Tykkäykset:
    3,318
    Pisteet:
    316
    Eli Tampellan tuliputki ei ole Suomessa valmistettu, vaan tehty alihankintatyönä ulkomailla?

    Suomalaisten raskaiden tykistö- ja kranaatinheitinasejärjestelmien kehityksestä on Vesa Toivonen kirjoittanut hyvän historiikin "Tampellasta Patriaan", missä kerrotaan myös näiden tässä ketjussa mainittujen aseiden tarina. Kirja on hyvää luettavaa.
     
    baikal tykkäsi tästä.
  20. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    18,653
    Tykkäykset:
    23,256
    Pisteet:
    1,286
    Wau. Tuohon aikaan valtiolla pyöri vähän joka linjalla iso luuta. Säästöjä syntyi hinnasta välittämättä. :eek:
     
    Rannari tykkäsi tästä.
  21. baikal

    baikal Ylipäällikkö Mod Lahjoittaja

    Liittynyt:
    11.04.2010
    Viestejä:
    18,653
    Tykkäykset:
    23,256
    Pisteet:
    1,286
    veeteeteelle kiitos hyvistä ketjuista. Mukava lukea kirjoituksia, joiden teksti mitä suurimmalla todennäköisyydellä kehittyy perskohtaisesta tuntumasta ja koetusta.
     
  22. veeteetee

    veeteetee Kapteeni

    Liittynyt:
    13.09.2010
    Viestejä:
    758
    Tykkäykset:
    1,975
    Pisteet:
    76
    Tampellan tuliputkien AIHIOT (= Tampellan oman speksin mukaan valettu & taottu & lämpökäsitelty & NDT-tarkastettu) ovat ulkomaista alkuperää, aihion koneistaminen valmiiksi putkeksi on kotimaista OSAAMISTA ja työtä, kaikki avainlippukriteerit täyttävissä määrin.

    Kiitos kehuista:), itse olen itseäni tässäkin ketjussa lainannut ja ihan omalla luvallani;)
     
    Patu, Rovaani, Laamanator ja 5 muuta jäsentä tykkää tästä.

Jaa tämä sivu