Tampella 300 Krh/42

  • Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM
D

Deleted member 266

Guest
Yhdessä ketjussa tämäkin mainittiin, joten tässä vähän taustadataa:

TAMPELLA 300 KRH - "KÖYHÄN KANSAN STUKA"

Idea 300 mm:sestä tosijäreästä kranaatinheittimestä syntyi Tampellan Aseosaston johtajan Aarne Tuomolan, DI Hans Otto Donnerin ja insinööri Leo Jyväkorven välisissä neuvotteluissa Tampellan menestyksekkään 120 Krh/40:n pohjalta.

Idea esiteltiin 1940 itse tykistökenraali V.P. Nenoselle, joka esitti eräitä omia näkökohtiaan. Tavoitteena oli luoda halpa linnoitettujen puolustusasemien murskaamiseen sopiva kaarituliase, josta Nenonen käytti nimitystä "köyhän kansan Stuka".

Tampella aloitti suunnittelutyön talvisodan jälkeen ja esittelyyn tarvittavat piirustukset valmistuivat syyskuussa 1940. Puolustusministeriö tilasikin 09.06.1941 yhden 300 mm:n kranaatinheittimen peräkappaleineen ja laukaisulaitteineen sekä aseelle vastalevyn, mutta ei tukea tai ammuksia!

Tampella tilasi 14.06.1941 putkiaihion Boforsilta Ruotsista, mutta Boforsin vesipainekoelaitteitten särkyminen lykkäsi toimituksen huhtikuun loppuun -42. Putken valmistuttua sillä aloitettiin koeammunnat Niinisalossa Tykistön Koeasemalla alkukesästä 1942. Koska varsinaista etutukea ei vielä ollut käytettävissä, oli vastalevyä varten kaivettu maahan iso kuoppa ja putki oli ripustettu etupäästään taljojen varaan hirsistä kuopan päälle rakennettuun A-pukkiin; lopputulos oli enemmän kuin lievästi epämääräisen näköinen.

01.07.1942 järjestettiin Niinisalossa putken esittelyammunta, johon osallistuivat mm. Suomen Marsalkka C.G.E. Mannerheim sekä kenraalit Nenonen ja Walden. Käytetyt kranaatit olivat hiekkatäytteisiä, joten vieraat, syystäkin, hieman ihmettelivät ihmeaseen vaatimatonta maalivaikutusta. Koeammunnapöytäkirjassa aseesta käytetään nimitystä "300 Krh/42", ensimmäisen ja ainoan kerran.

Alkuvuodesta 1943 Hans Otto Donner sai kenraali Nenoselta tiedon, että Valtion Tykkitehdas oli Taisteluvälineosaston tilauksesta alkanut suunnitella lavettia 300 Krh:lle, mikä tietenkin herätti suurta närkästystä Tampellassa, joka piti asetta omana keksintönään. Tampellan konepajan johtaja af Hällström reklamoikin asian ja esitti lavetin tilaamista Tampellalta. Näin myös tapahtui PE:n tilatessa Tampellalta 6 kpl täydellisiä heittimiä 16.03.1943.

VTT:n valmistama, ns. Salorannan mallia oleva lavetti kuitenkin tehtiin valmiiksi ja keväällä -43 päästiin koeampumaan täydellistä asetta tältä lavetilta. Kaikenkaikkiaan VTT:n ratkaisu oli toimiva, mutta ei erityisemmin kenttäkelpoinen: tuen jalat kulkivat aseen edessä olevilla poikittaisilla kiskoilla ja koro saatiin vetämällä vaunuja yhteen, lataus tapahtui aseen putken alla olevalla latausvarrella, jonka etupäähän ammus laitettiin ja sitten varsin vedettiin vintturilla ylös ammuksen valuessa lopulta putkeen. Aseen sivusuuntausmahdollisuus oli kiskotuksen takia erittäin pieni.

Tampella suunnittelikin uuden, huomattavasti kenttäkelpoisemman lavetin, joka oli ns. pyöriltä ampuvaa mallia eli ampuma-asennossa ajopyörät olivat lukittuina asentoon, jossa voitiin pyörittää vastalevynsä suhteen täydet 360 astetta. Tässä muodossaan ase valmistui ampumakuntoon talvella 1943-44.

Jostain väärinkäsityksestä johtuen Tampella kuitenkin lopetti sekä kuuden aseen sarjan (tilaus 96/Tväl/43) että koeaseen valmistuksen ja kehittämisen joskus keväällä 1944.

Sodan loppuminen Suomen Ja NL:n välillä syksyllä 1944 johti siihen, että kaikki asetyöt pyrittiin perumaan, niin myös 300 Krh:n tilaus. 31.10.1944 Tampellassa pidetyssä neuvottelussa ev.ltn. Torpo yksioikoisesti kirjasi pöytäkirjaan, että koska prototyyppikään ei ole valmis ja hankinta on myöhästynyt tilaus perutaan ja asetta tarjotaan Ruotsiin. Tampella julkitoi eriävän mielipiteensä asiasta ja ilmoitti katsovansa, ettei tilausta voida perua. Riita oli siis valmis.

Sodanaikaisia tilausepäselvyyksiä selvitelleessä neuvottelussa alkuvuodesta 1946 Tampella esitti 300 Krh:n osalta 5,1 Mmk:n korvausvaatimuksen, josta kuitenkin ilmoitettiin luovuttavan, mikäli 105 H/37:ien aiheuttamat tappiot korvattaisiin yhtiölle. Mikä nahistelun lopputulos oli, ei ole tiedossa.

Sotien jälkeen 300 Krh jäi enemmän tai vähemmän unohduksiin, lojuen muutamia esittelyjä lukuunottamatta Niinisalon koeaseman yhdessä varastossa, kunnes -50-luvun alussa H.O. Donner jälleen otatti järeän krh:n työn alle alle. Insinööri Heikki Collanus sai tehtäväkseen suunnitella 300 Krh:n pohjalta uuden 160 mm:n kranaatinheittimen. Collanuksen keskittyessä kenttätykin kehitystyöhön heittimen jatkokehittely jäi lähinnä teknikko Niilo Asikaisen harteille. Työn tuloksena syntyi vieläkin suomalaisen krh-suunnittelun yhtä huippua edustava Tampella 160Krh/58C.

"Ruotsalaisesta yhteydestä" todettakoon, että asetta oli esitelty jo syksyllä -43 Boforsin edustajille12. Myöhemmin Bofors oli Yhdysvaltain puolustusministeriön kanssa kaupoilla "12 tuuman heittimestä tyyppiä Tampella" (12" = 304,8mm), mutta tämäkin kauppa näyttää kaatuneen.

300 Krh:lle on suuremmin hakematta löydettävissä yhtymäkohtia Tampellan toiseen sodaikaiseen projektiin, 75 K/44-tykkiin: sodan kannalta 300 Krh oli pelkkää voimavarojen tuhlausta, mutta sodanjälkeisen asesuunnittelun kannalta sekin oli erittäin tarpeellinen ja teknisenä saavutuksena hatunnoston arvoinen."
 
Last edited by a moderator:
0107.gif
Hans Otto Donner (02.05.1903 - 23.10.1982), suomalaisen krh-tuotannon isä
upload_2017-1-23_9-24-41.png
VTT:n versio 300 krh:sta
upload_2017-1-23_9-28-49.png
Tampellan 300 Krh/42 koeammunnoissa Tykistön Koeasemalla Niinisalossa talvella 1944
upload_2017-1-23_18-57-41.png
300 krh:n muhkeaa iskemäkuoppaa ihmetellään Niinisalossa kesällä 1943: kuopassa A.E. Saloranta (se L-S 26 -mies) ja Tampellan insinööri Leo Jyvärkorpi, kuopan reunalla 1. vasemmalla ev Huuri, 5. vasemmalta Tampellan Aseosaston 1. johtaja Aarne Tuomola

Kuopasta tuli mieleen: tarinan mukaan 300 krh:lla pehmitettiin (ainoa käyttökerta) venäläistä mottia, jolloin 1. laukaus aiheutti räjähtäessään hämminkin, toinen suutariksi jäänyt aiheutti pakokauhun;)
 
Last edited by a moderator:
Ja pari piirustusta:
 

Liitteet

  • As16b12.jpg
    3 MB · Luettu: 32
  • As16b13.jpg
    1.8 MB · Luettu: 28
Miehekäs peli.

Mihin jäätyi tuon 160-millisen tie, osaatko sanoa? Eikös tuota asetta lämmitelty joskus myöhemminkin?
 
Naapuri ja jenkit kehittivät bunkkerin murskaajaa toisen maailmanpalon jälkeen ainakin mekaanisena alustana aatun sturmtigerin perillisenä ainakin jonkin aikaa.
 
Mikähän noiden vehkeidän kantama oli?

Jaa tuolta taitaa selvitä. En ehtinyt vielä lukea:
https://www.google.fi/url?sa=t&sour...3-UUz7dK6rIVn70Fw&sig2=W1Z28d5z1aazWQFir4jDkw
Tuosta ymmärtäisin että 160mm kantama olisi parhaimmillaan ~15km lähtönopeudella 530 m/s. Mutta 300mm tietoja on vähän ja kolmella eri lähtönopeustestillä otettu korkein arvo on ollut 283 m/s ja kantama vastaavasti 7,1km. Tekstissä mainitaan että arvossa saattaa olla pieni (5-9%) virhe.
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta ymmärtäisin että 160mm kantama olisi parhaimmillaan ~15km lähtönopeudella 530 m/s. Mutta 300mm tietoja on vähän ja kolmella eri lähtönopeustestillä otettu korkein arvo on ollut 283 m/s ja kantama vastaavasti 7,1km. Tekstissä mainitaan että arvossa saattaa olla pieni (5-9%) virhe.
Vähäiseksi jäi 300mm kantama. Mutta tuollainen 160mm 15km kantamalla ja nykyisillä kranaateilla perävirtauksineen enemmänkin olisi messevä putki Nemo-versiona AMV:ssä. 160mm:n mahtuisi rypäleammuksenakin melkoinen terttu.
 
Eikös Soltamilla ollut 160mm?

Taisi sekin jäädä kuriositeetiksi pitkälti.
 
On melko hämmentävää tämä nettimaailma, edes tämän saman sivun edellisiä viestejä ei lueta, joten vielä kerran: 160 mm:sestä löytyy kuvia ja tarinaa http://maanpuolustus.net/threads/kranaatinheittimistö.3673/page-49#post-393760 ja KVG "Soltam 160 mm mortar" puree sekin aika hyvin.

Tuolle ei tainnut kuitenkaan sitten olla sitä ekologista lokeroa tst-kentällä? Ravistelen vielä hieman aihetta: Suomessako ei tähän 160:een palattu enää esim. -80-90-vaihteessa? Minun flanelliseen aluspaitaani on tarttunut muistuma jostain, että olisi? Ja asiaa tutkailtiin nimenomaan siitä näkökulmasta, että siihen loihdittaisiin verevä kuorma-ammus? Ja mukana olisi ollut ruotsalaisyhteistyö.
 
Tuollaisesta en ainakaan minä ole kuullut, mikä ei vielä paljoa takaa. 160 krh:n viimeinen henkäys Suomessa taisi olla Tampellan 80-luvun lopulla ideoima tuplaputkinen krh, jossa kaksi 120 mm putkea (vrt.AMOS!) oli asennettu 160 krh:n lavettiin.

0397.jpg

0398.jpg
 
Kuopasta tuli mieleen: tarinan mukaan 300 krh:lla pehmitettiin (ainoa käyttökerta) venäläistä mottia, jolloin 1. laukaus aiheutti räjähtäessään hämminkin, toinen suutariksi jäänyt aiheutti pakokauhun;)

Taktinen suutari. Kerrotaan viholliselle, että nyt on tulossa 300mm:n kranaatteja.
 
On melko hämmentävää tämä nettimaailma, edes tämän saman sivun edellisiä viestejä ei lueta, joten vielä kerran: 160 mm:sestä löytyy kuvia ja tarinaa

Ihmiset eivät aina ehdi lukea ja 160mmstä pureskeltiin vain hyvin lyhyen aikaa. Täällä se tulee esille taas kertaalleen. Sama asia toistuu foorumille useassa topiikissa koska jengillä ei ole aikaa. Joko keskityt vääntämään yleisessä topiikissa ja unohdat teknologian, taikka sitten käytät päivästä ja mielenkiinnostasi kaiken pelkkään lukemiseen.
 
aloitettiin koeammunnat Niinisalossa Tykistön Koeasemalla alkukesästä 1942. Koska varsinaista etutukea ei vielä ollut käytettävissä, oli vastalevyä varten kaivettu maahan iso kuoppa

Amerikkalaisten raskaassa... 914 mm...
kuopan kaivaminen oli vakiokaytanto. Sivusuuntauksen rajoitteneisuus nakyy selvasti videopatkassa.
 
Amerikkalaisten raskaassa... 914 mm... kuopan kaivaminen oli vakiokaytanto. Sivusuuntauksen rajoitteneisuus nakyy selvasti videopatkassa.

Olen sellaisessa käsityksessä, että tuossa käytettiin lentopommia ammuksena ja saattoi olla, että tuo alkujaan kehitettiinkin lentopommien testaamiseen. Aiottu käyttökohde oli Japani, jos maihinnousu olisi tapahtunut.
 
Amerikkalainen 914 mm ei ollut koskaan tarkoitettu taistelukäyttöön eikä sitä koskaan käytettykään taistelussa. Suunniteltiin ottaa käyttöön Japanissa mutta jäi suunnitteluasteelle.
 
Toki tuo on vahan kuin sakemannien Maus-tankki... historiallinen erikoisuus.

Mutta kun maavoimien komentaja, kenr. Milley sanoi (linkattu sotataito-lankaan), etta tykistomme - ei liene rajattu putkitykistokasitteeseen - tulee olemaan kantavampaa ja tarkempaa kuin kenenkaan muun, voimme olettaa etta kohta alkaa tapahtumaan.

Han lyhyesti myos mainitsi, etta "squad weapon" tullaan tekemaan paremmaksi kuin muilla. Han ei sanonut Squad Support Weapon (SAW) ja kun Interim Rifle pantiin juuri mappiin Ö, niin voisi odottaa jonkin uuden ajatuksen tulevan nyt aiottua nopeammin kayttoon.
 
Back
Top