Tampellan 20 mm konetykkikokeilut 30-luvulla

  • Viestiketjun aloittaja Deleted member 266
  • Aloitus PVM
D

Deleted member 266

Guest
Tässä vanha esitelmä aiheesta: http://maanpuolustus.net/muut/Tampellan_konetykkikokeilut_1930-luvulla_esitelma_07.pdf

"Aimo Johannes Lahti (s. 28.04.1896 - k. 19.04.1970) oli yksi vuosisatamme suurimpia asesuunnittelijoita ja ehdottomasti yksi tuotteliaimpia. 1930-luvun alusssa Lahti keskitti paljon tarmoaan 20 mm:n konetykin kehittämiseksi armeijallemme. Työn tulos oli 20 mm:n konetykki L-34, josta patruunan ballistiikkaa ja asetta kehittämällä syntyi "Konetykki L-34, 20mm, malli Mv". Valtion Kivääritehdas Jyväskylässä teki näitä 12 kpl:n sarjan Merivartiolaitoksen vartiomoottoriveneisiin (VMV). Armeijan kielenkäytössä ase kulki nimellä "20 Itk/34 L". Aimo Lahti itse totesi, että konetykki oli hänen aseistaan erikoislaatuisin ja arvokkain.

Kyseessä oli rekyylitoiminen 20x113 mm:n patruunaa käyttävä kerta- ja sarja-automaattiase, joka oli asennettu merikäyttöön soveltuvaan korkeaan kartiojalustaan. Aseen rakenteellisille yksityiskohdille oli myönnetty kaksikin eri patenttia: patentti 16513 "Automaattisen ampuma-aseen liipaisinlaite", myönnetty 03.05. 1935, sekä patentti 16971 "Rekyylisysteeminen, lukonkiihdyttäjällä varustettu automaattinen ampuma-ase", myönnetty 28.02.1936. Jo 29.12.1932 tehdyn sopimuksen mukaisesti Lahden tekemät keksinnöt kuuluivat Suomen valtiolle, joka niinmuodoin oli näittenkin patenttien hakija ja ylläpitäjä.

Vuoden 1934 marraskuussa Suomen valtio sekä Tampella, kävivät kauppaa aseen valmistusoikeudesta. Viimeisin vedos "Sopimus raskaan pikakiväärin käyttöoikeuden luovuttamisesta" on päivätty 09.11.1934. Sopimusluonnoksen mukaan Tampella saisi oikeudet aseteknikko Lahden keksimään pikakivääriin, väljyys 12-40 mm, mitä tarkoitusta varten valtio luovuttaisi hallussaan olevan aineiston ja antaisi Tampellalle oikeuden käyttää Lahden suunnitteluapua, mikäli hän muilta töiltään joutaisi, sekä sallisi Tampellan tutustua VKT:lla työn alla olevaan "20 mm pikakivääriin" s.o. konetykkiin L-34.

Kertakorvaus olisi 300.000,- ja loppukorvaus aina 3 Mmk:aan asti maksettaisiin 8 %:in sopimusroyalteina, minkä jälkeen royalti alenisi 5 %:iin. Valmistusoikeus koski niin koti- kuin ulkomaitakin, mutta ministeriö kuitenkin varasi yksinoikeuden aseen myyntiin Englantiin, Ranskaan, Saksaan, Venäjälle ja Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoihin, tuolloisiin suurvaltoihin. Allekirjoitettiinko sopimus ja koska, ei ole tiedossa, mutta myöhempien tapahtumien valossa näin on asianlaita.

Tampellassa aseelle suunniteltiin kolmihaarainen maalavetti, jota pyörillä varustettuna voitiin voitu hinata hevosella/autolla. Lavetti soveltui myös ilmatorjuntaan: tällainen lavetti myös valmistettiin, sillä siitä on säilynyt useampiakin valokuvia, mm. Tampellan esitteessä vuodelta -39. Myös laivoihin tms. kiinteisiin asennuksiin sopiva lavetti suunniteltiin ja ainakin yksi tällainen lavetti myös valmistettiin.

Skoha, Suojeluskuntain Kauppa Oy, oli keväällä 1935 tarjoamassa Tampellan 20 mm:n konetykkiä Kreikan meriministeriölle. Tällöin aseitten valmistus oli vielä kesken.

Aseitten valmistumisvaiheeseen liittyvä mielenkiintoinen tapaus oli Aimo Lahden vierailu Tampellassa. Aseosaston johtaja Aarne Tuomola ja Lahti ilmestyivät eräänä sunnuntaiaamuna tehtaan koeammunnoista vastanneen teknikko Vesa Metsolan ovelle ilmoittaen, että konetykki koeammutaan "nyt" ja että he halusivat Metsolan mukaansa luovuttamaan patruunoita. Näin myös tapahtui ja niinpä herrat ampuivat pikku "maistissa" konetykillä Tampellan rannasta Näsijärvelle, "tosin ei räjähtävillä ammuksilla"!

Tampellan esitteessä vuodelta 1939 puolestaan näkyy selvästi konetykki, joka on erilainen kuin VKT:n sarjamallit: esim. VKT:n pystysuora virityskahva on korvattu vaakasuorilla virityskahvoilla, laukaisukoneiston ulkomuotokin on erilainen ja lippaankiinnitys poikkeaa sekin VKT:laisesta. Kyseessä siis selvästikin on Tampellan oma tykkimalli.

Aseosaston vanhojen piirustusten joukossa on tältä ajalta myös (useitakin) kokoonpanopiirustuksia "20mm konetykistä L-34" samoin kuin osakuvia. Sen, että esim lukon kuvia ei löydy, selittänee lisenssisopimuksen lause: "...erikoisosien, kuten lukkoon kuuluvien laitteiden valmistus,..., tulee Tampellan järjestää Valtion Kivääritehtaalla suoritettavaksi...".

Sodanuhan kasvaessa Tampellankin ilmapuolustusta alettiin suunnitella ja Eino Ilmosen muistiossa 26.08.1939 esitetään ilmatorjuntaan käytettäväksi kahta konepajalla olevaa 20 mm:n konetykkiä kolmijalkalavetteineen, jotka lainataan Tampereen Suojeluskunnalle. Miehistöksi ajateltiin Tampellassa työskenteleviä suojeluskuntalaisia. Ongelmana oli aseitten "sisäänampumattomuus", vähäinen patruunamäärä (n. 1300 kpl), lippaitten puute (3 kpl) ja se, että aseisiin ei ollut minkäänlaisia it-tähtäimiä.

Puutteista huolimatta aseet olivat tyhjää parempia ja liikekannallepanon aluksi muodostettiinkin Tampereen SK:n 1.It.KKK:n konetykkijaos ja 17.10.1939 2.It-Patteri, jonka aseistuksena olivat juuri em. kaksi 20 mm:n Tampella-tykkiä Eino Ilmonen Aseosastolta laski ilma-ammuntaan soveltuvien tähtäinten valmistamiseen tarvittavat ennakkoarvot ja tykit saivat tähtäimetkin.

Sodan aikana aseet olivat Tampellan luolakallion päälle rakennetuissa tuliasemissa osallistumassa Tampereen puolustukseen, mutta ongelmana oli, että pienikaliiperinen ase ei ylettynyt korkealla lentäviin pommikoneisiin, vaan ammukset kaartuivat maata kohti jo kauan ennen koneita. Aseilla kuitenkin tulitettiin useaan otteeseen hyökkääjiä sadoilla laukauksilla.

Jatkosodan jälkeen aseet, lippaat, työkalut ja varusteet pakattiin huolellisesti öljyttyinä puulaatikkoihinsa, joissa ne ovat säilyneet lähes uudenveroisina nykypäiviin saakka. Lavetit ja it-tähtäimet sensijaan on jossain vaiheessa romutettu. Kummassakaan aseessa ei ole minkäänlaisia valmistajamerkintöjä lukuunottamatta aseen perään meistettyjä valmistenumeroita "1" ja "2"(!).

Aseitten runsaissa varaosissa on nähtävissä sekä Tampellan "T"-merkkejä että VKT:n tarkistusleimoja. Kummankin aseen mukana on myös aseen purkamisessa tarvittavat työkalut, rassi, virityskahvat ja kaksi 15 patruunan kaarilipas. Mukana olevan varalukon päätä on ilmeisen hylsyräjähdyksen jälkeen korjaushitsattu yläreunastaan, joten selvästikin aseita on myös käytetty."
 
Last edited by a moderator:
3 lipasta ja alkeelliset tähtäimet. Olisin hyvilläni jos tuosta harvinaisuudesta löytyisi video. Missä nuo protot nykyään luuraa? Toivottavasti joku ei pistänyt niitä stenan pataan.
 
Itselläkin on samanlainen, Tampellan SK:lle hankittu musta ylijäämä-Sohlberg, jossa vihreä Tampella-logoteksti. Ja ei, ei ole myynnissä.

upload_2017-1-12_21-56-51.pngupload_2017-1-12_21-58-14.png
 
3 lipasta ja alkeelliset tähtäimet. Olisin hyvilläni jos tuosta harvinaisuudesta löytyisi video. Missä nuo protot nykyään luuraa? Toivottavasti joku ei pistänyt niitä stenan pataan.

Ei ole videota, ei vuodelta 1940, eikä myöhemminkään. Protoista n:o 2:n Patria Land Systems Oy luovutti vuonna 2012 museosäilytykseen, n:o 1 on edelleen LSY:n omaisuutta.
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Vähän piti haeskella, mutta tässä ase n:o 1 (yksi!) vuonna 2007:
_PWS9644 muokattu.jpg

Tässä lukko & luisti:
_PWS9721 kevyt.jpg
Ja tässä liikkuvat osat:
_PWS9705 kevyt.jpg
 
Itselläkin on samanlainen, Tampellan SK:lle hankittu musta ylijäämä-Sohlberg, jossa vihreä Tampella-logoteksti. Ja ei, ei ole myynnissä.

Katso liite: 13098Katso liite: 13099

Lievästi OT, mutta ketjun aloittajana minulla lienee tähän oikeus: Tampellassa 60-luvun lopulla tehtaan omaa Niinisalon koeasemaa (nykyinen laakarata) varten "sarvimiinasta" tehty kirkkaansininen kypärä, jossa valkoisella Tampella-teksti. Kuulonsuojaimia varten kypärään on tehty kupit korvien kohdalle. Tunnettuja yksilöitä on muistaakseni 4 kpl.

upload_2017-1-17_7-14-32.png
 
Back
Top