Tarkka-ampuja koulutus
- Viestiketjun aloittaja TemeLau
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- tarkka-ampuja
KymJP1/96
Kapteeni
Kait niitä tarkka-ampujia koulutetaan jokaisessa jääkärikomppaniassa ja sissi/tiedustelijakomppaniassa. Ja sitten noissa erikoismiesten paikoissa. Mitä siihen vaaditaan? No allekirjoittaneelta vaadittiin 90-luvulla haluamista kyseiseen rooliin ja maalitauluun kait pitäisi osua rynkylläkin sen verran hyvin, että joku noteeraa.
Kuinkahan monta noita nykyään kuuluu kokoonpanoon? Mun aikana olisi pitänyt olla 2/komppania, mutta minä olin ainoa joka sai koulutuksen. Tarkka-ampujakoulutuksessa Kontiorannassa oli samaan aikaan toistakymmentä kaveria ympäri Suomen.
Kuinkahan monta noita nykyään kuuluu kokoonpanoon? Mun aikana olisi pitänyt olla 2/komppania, mutta minä olin ainoa joka sai koulutuksen. Tarkka-ampujakoulutuksessa Kontiorannassa oli samaan aikaan toistakymmentä kaveria ympäri Suomen.
Viimeksi muokattu:
Rauhantekijä
Greatest Leader
Tietäjät puhuvat niin, että kannattaa opetella perusampuminen rautatähtäimillä ja tähtäimien säätäminen niin hyvin, että rynkkytulosten perusteella ampuja huomataan. Siihen mukaan oma tahdon ilmaisu tarkka-ampujakoulutukseen halukkuudesta niin homman pitäisi onnistua.
Perusammuntaa voi harjoitella ihan vaikka ilmakiväärillä niin, että ampuja harjoittaa/kehittää omaa ampuma-asentoaan, hengityksen hallintaa ja liipaisimen käyttöä.
Noista ampuja huomataan.
.
Perusammuntaa voi harjoitella ihan vaikka ilmakiväärillä niin, että ampuja harjoittaa/kehittää omaa ampuma-asentoaan, hengityksen hallintaa ja liipaisimen käyttöä.
Noista ampuja huomataan.
.
Kustaanmiekka
Kenraali
Itse kävin armeijan 1990-luvulla. Ei meille kukaan kertonut tarkka-ampuja koulutuksesta taikka mahdollisuudesta.
Alokasaikana eräs alokas järjestäen ampui hyvin. Sai koko ajan parempia tuloksia perusammunnoista kuin muut.
Tämä kaveri passitettiin sitten erikseen tarkka-ampuja koulutukseen ja sitä en sen koommin varuskunnassa sitten nähnytkään.
Ammuntojen taukojen välissä juttelin kaverin kanssa. Itsekkin ihmetteli omia hyviä tuloksia ja kertoi, että ei aikaisemmin ollut ikinä ampunut millään aseella. Ei edes ilmakiväärillä.
En tiedä miten nykyään tarkka-ampuja koulutukseen pääsee. Mutta luulisin, että jos alokasaikana ampuu perusammunnoista hyviä tuloksia ja haastatteluissa joka kerta minitsee, että tarkka-ampujakoulutus kiinnostaisi, niin uskoisin, että hyvät mahdollisuudet on.
Lisäksi tietysti hyvä terveys, hyvä fyysinen kunto sekä alokasaikana tehdyistä persoonallisuus- /älykkyystesteistä riittävän hyvät tulokset.
Alokasaikana eräs alokas järjestäen ampui hyvin. Sai koko ajan parempia tuloksia perusammunnoista kuin muut.
Tämä kaveri passitettiin sitten erikseen tarkka-ampuja koulutukseen ja sitä en sen koommin varuskunnassa sitten nähnytkään.
Ammuntojen taukojen välissä juttelin kaverin kanssa. Itsekkin ihmetteli omia hyviä tuloksia ja kertoi, että ei aikaisemmin ollut ikinä ampunut millään aseella. Ei edes ilmakiväärillä.
En tiedä miten nykyään tarkka-ampuja koulutukseen pääsee. Mutta luulisin, että jos alokasaikana ampuu perusammunnoista hyviä tuloksia ja haastatteluissa joka kerta minitsee, että tarkka-ampujakoulutus kiinnostaisi, niin uskoisin, että hyvät mahdollisuudet on.
Lisäksi tietysti hyvä terveys, hyvä fyysinen kunto sekä alokasaikana tehdyistä persoonallisuus- /älykkyystesteistä riittävän hyvät tulokset.
Kalvosinappi
Kersantti
Tarkka-ampujalta edellytetään hyvän perusampumataidon lisäksi ainakin todella pitkää pinnaa ja matemaattisia kykyjä. Pitkälle osuminen on hyvin pitkälti matematiikkaa kun lasketaan etäisyyden, tuulen, lämpötilan yms vaikutusta luodin lentorataan, ja tarkka-ampuja saattaa pahimmillaan joutua odottamaan kohdettaan päiväkausia. Näin ollen kovin tulisieluisen ja kiivasluontoisen kaverin jolla ei matikka suju ei kannata tarkka-ampujaksi hakeutua, vaikka osaisikin rynkyllä ampua.
- Millaista se on ihmistä ampua?
- Mie en tiiä. Mie en oo ampunt ko vihollissii.
Tulipahan vaan mieleen...
KymJP1/96
Kapteeni
Tuo pitää varmaan paikkansa jos etsittäisiin elokuvien super snaipperia. Suomessa tarkka-ampuja lienee lähempänä "designated marksman" käsitettä. Mieluummim tulitukitoimintaa komppanian mukana kuin maastoutuneena monta päivää sammaleesta kosteutta imien. Tai no en tiedä mitä se nykyään on. Silloin joskus se oli ensin mainittua.
Tärkeintä lienee, että osuu tauluun jo ampumaradalla ja haluaa tehtävään. Itse en ollut koskaan ampunut, mutta jotenkin tuo ampuminen multa luonnistui. Eli jos ei tule luonnostaan säkällä, niin ilmakiväärillä treenaamaan.
Leaderdog
Kaukopartio
Ammut ammunnat erittäin hyvin, niin sinua kysytään t-a koulutukseen. Näin omalla kohdalla kysyttiin.
Kurkataanpas mitä TA:n käsikirja asiasta sanoo:
Tarkka-ampujan käsikirja 2003 kirjoitti:
Tarkka-ampujaksi, kuten kaikkiin muihinkin "erityisiin" tehtäviin pääsevät ne, jotka suorituvat P-kaudesta parhaiten. Eli yritä olla mahdollisimman särmä alokas.
Hyvä ampumataito ei tosiaan ole pahitteeksi.
Hyvät ammuntatulokset rk:lla ei mielestäni juuri korreloi tarkka-ampujakyvyn kanssa, mutta koska intissä valinnat tekevät ei tätä ymmärrä, niin sillä pääsee pitkälle. Ta-toiminta on n. 98% muuta kuin ampumista. Toki pitää osata ampuakin. Metsästäminen, suunnistaminen sekä matematiikan/fysiikan ymmärryksen harjaannuttaminen on todella hyvää treeniä tarkka-ammuntaan. Sanoisin, että jos et suoriudu 18 vuotiaana säännöllisesti 6 km iltarastiradasta alle tuntiin, niin unohda haaveet tulla hyväksi tarkka-ampujaksi inttiaikana.
Hei! Sinulle ei ole vielä tullut suoria vastauksia kysymyksiisi. Eikä niitä ole minullakaan. Suosittelen kysymään samaa tarkka-ampujafoorumilta ja puolustusvoimien aluetoimistosta tai suoraan varuskunnasta.
Minkälaista tarkka-ampujaksi kasvamista tukevaa taustaa sinulla on?
Ja mitä pystyt hankkimaan/tekemään ennen inttiä?
Metsästyskortti ja oma kivääri tai edes rinnakkaislupa isän kivääriin. Ja heti, kun lumet sulaa niin iltarasteille. Sitä ennen hiihtoa, juoksua, kartanluvun ja maaston ymmärtämisen opettelua ja tarkka-ampujafoorumin lukemista.
Rakennetulla alueella toimimiseen auttaa muuten raksa-alan opinnot tai työkokemus. Maastossa taas todellakin henkilöt, jotka muissa harrastuksissa tai työelämässä ovat paljon metsässä. He/me erotetaan silmillä, korvilla ja nenälläkin mikä on maastossa normaalia ja mikä ei. Ja tunnistetaan jo kaukaa kasvillisuudesta, tuoksusta tai kartasta mistä kannattaa kulkea ja mistä ei. Ja missä vihollinen liikkuisi ja missä ei.
Victor Charlie
Kapteeni
Kyllä ne intissä ymmärtävät ihan hyvin. Jos varusmiehellä on valmiiksi hyvä ampumataito, sen voi ruksata pois opetettavien asioiden listalta tarkka-ampujia valittaessa. Se on myös helposti todennettavissa jo p-kauden ammuntojen aikana. Näitä muita ominaisuuksia on paljon hankalampi todentaa lyhyessä ajassa. Ei intissä ole mitään kristallipalloa näiden muiden ominaisuuksien ja taitojen todentamiseen. Lisäksi moni metsästäjäkin on ampujana korkeintaan keskinkertainen tai jopa huono. Jos henkilö siis vm-palvelukseen tullessaan ilmoittaa harrastavansa metsästystä ja haluavansa ta-koulutukseen, se on joka tapauksessa pantava ensin ampumaradalle ja katsottava tulokset. Pahimmillaan huonoille tavoille oppineen ampujan uudelleenkouluttaminen on paljon työläämpää, kuin kokemattoman kouluttaminen hyväksi ampujaksi.
Tämä menee nyt vänkäämiseksi, mutta korostan. METSÄSTYSHARRASTUKSESTA SAATAVA HYÖTY TARKKA-AMPUJAKSI KEHITTYMISEEN ON N. 95% MUUTA KUIN AMPUMATAITOA. Ampumataidolla tarkoitan tässä yhteydessä laukaisuhetkeä ja sitä edeltävää kolmea sekuntia.
Se metsästysharrastuksesta saatavan hyödyn n. 95% on:
*kykyä havainnoida maastoa
*kykyä havainnoida ja tulkita metsässä kuuluvia ääniä, hajuja ja liikettä
*kykyä lukea jälkiä ja sitä jos niitä ei ole
*kykyä liikkua äänettömästi
*kykyä pukeutua olosuhteisiin nähden oikein
*kykyä varusteiden kuljettamiseen
*kykyä kuljettaa mukana vain tarpeelliset varusteet
*kykyä käydä mettäpaskalla
*kykyä olla hiljaa paikallaan passissa tuntikausia
*kykyä ymmärtää karttaa
*kykyä suunnistaa ja kulkea suunnassa
*kykyä liikkua pimeässä maastossa
*kykyä arvioida ajankäyttöä siirtymisessä
*kykyä syödä ja juoda maastossa
*kykyä ymmärtää eri asemallien ja kaliberien ominaisuuksia
*kykyä arvioida etäisyyksiä
*kykyä säätää tähtäimet
*kykyä huoltaa ja korjata aseita
*kykyä suojata ase ja ampumatarvikkeet
*kykyä tappaa
*kykyä maastouttaa itsensä
*kykyä ymmärtää omat rajansa
*ja vaikka mitä vielä
Fremen
Greatest Leader
Tässäpä on tukku asioita jotka ovat erittäin tärkeitä, ja jotka voi oppia kantapään kautta joko ennen asepalvelusta, tai palvelustehokkuuden huomattavalla kustannuksella yrittää rakentaa jonkinlaiseen kuntoon armeijassa.
Näissä tuli jo AUK:ssa selkeät erot erittäin helpoissa tilanteissa, myöhemmin RUK:n karttaharjoituksissa ja leireillä huomattavasti haastavammissa tehtävänannoissa näistä repesivät ne suurimmat suorituserot (jonkin verran etukäteen harjaantuneella varusmiesjohtajalla tehtävä oli toteutettavissa, harjaantumattomalla lähtökohtaisesti ei ollenkaan - yötehtävässä yleisenä eksyminen ja tuntikausien viipyminen parin käännöksen 4-7km siirtymällä, yleisesti kohtuuvalossakin esim. komppanian maastotehtävän epäonnistuminen, koska kaksi joukkuetta saapuu jatkuvasti kaikkialle 30-300 minuuttia myöhässä. Pimeällä meni sitten etsintätehtäväksi...)
Itse olin siis Kaartissa, kokelaita oli viisi JK:ssa ja metsätaustaa ei ehkä ollut muilla. Mutta yllättävän hyvin korreloi hyödyttömyys metsän lukemisessa ja siinä suunnistamisessa noiden tunnelimarssien ja -tehtävien yms. hankalampien harjoitusten kanssa, käytännössä yksi-yhteen menivät päin persettä samoilla yksilöillä, ja pontevalla odotusarvolla 99%+...
Omana aikana aseissakin oli eroa, valitettavasti. Kuluneella louskulla tuli leveämpi kasa kuin uudemmalla.
Fremen
Greatest Leader
Noh, ainakin tuli kasa... muistan ensimmäisen rk-ammuntani, tauluilla vääpeli vaati saada tietää "alokas Fremen, onko aseenne haulikko vai kivääri?"...
Eipä kutsuttu tarkk'ampujaksi. Koskaan.
Mutta suunnistushommat osasin, kiitos PitVan eli Espoon Pitkäjärven Vaeltajien (Our Lord Baden-Powell!) tekemän pohjatyön, ja oman asepalvelusta edeltäneen VO2-max -kuntourheiluprojektini.
Sillä, sekä oma-aloitteisella varsikenkien kiillotus-Odysseijalla pääsin sentään Parolasta Haminaan.
Ei sekään aina ihmeitä vaadi. Mutta jos oikeasti osaat noita reserviläisveli KIM:n mainitsemia asioita, varsinkin metsässä liikkumisen eri vuodenaikoina ja erityisesti pimeällä, niin uskon että sinusta on enemmän hyötyä maanpuolustukselle ryhmä-/ joukkuetason johtajana kuin snaipperina.
Lisäksi, jos koskaan harkitset esim. oman yrityksen perustamista tjms, niin se että olet parikymppisenä materiaali- ja aikatauluvastuussa noin 40-päisestä sekalaisesta porukasta haastavimmissakin maasto- ja keliolosuhteissa, on kokemusta jota et mistään muualla maailmassa saa rahallakaan.
Rahalla saa meinaan patruunoita sitten myöhemminkin.
Sorry jos olen vähän counter-topic, mutta alkaa noi maaston näkijät olemaan harvemmassa nykyään, pitää priorisoida harvoja pystyviä, valitettavasti.
Victor Charlie
Kapteeni
En minä väittänyt, etteikö metsästysharrastuksesta olisi hyötyä ta-toiminnassa.
Vaan että keskimääräistä parempi ampumataito on tarkka-ampujaksi koulutettavalle ehdoton pääsyvaatimus.
Korkeintaan keskinkertaisesta ampujasta ei kannata kouluttaa tarkka-ampujaa, oli tämä sitten millainen eräjorma hyvänsä. (Mutta siitä saa hyvän tiedustelijan.) Kun se maaliin osuminen on siinä ta-toiminnassa koko homman tarkoitus.
Keskimääräistä paremmasta ampujasta taas voi kouluttaa tarkka-ampujan, vaikkei metsästystaustaa olekaan.
Molempi tietysti parempi.
Vaan että keskimääräistä parempi ampumataito on tarkka-ampujaksi koulutettavalle ehdoton pääsyvaatimus.
Korkeintaan keskinkertaisesta ampujasta ei kannata kouluttaa tarkka-ampujaa, oli tämä sitten millainen eräjorma hyvänsä. (Mutta siitä saa hyvän tiedustelijan.) Kun se maaliin osuminen on siinä ta-toiminnassa koko homman tarkoitus.
Keskimääräistä paremmasta ampujasta taas voi kouluttaa tarkka-ampujan, vaikkei metsästystaustaa olekaan.
Molempi tietysti parempi.
Zero The Hero
Luutnantti
TA-koulutukseen pääsyn kriteereitä:
-Halukkuus
-Osoitettu ampumataito
-Hyvä fyysinen kunto
-P1 ja P2-arvot joiden pitäisi riittää aliupseerikoulutukseen
-hyvä selviytyminen taistelijan peruskokeesta
Eduksi ovat:
-Metsästys- ja ampumaharrastus
-Retkeilyharrastus
-Hyvä näkö ilman silmälaseja
-Tupakoimattomuus
Muita asioita ei juuri A-jakson aikana kyetä mittaamaan, joten noiden pohjalta valinnat tapahtuvat. Jääkärikomppaniaan kuuluu lähtökohtaisesti 7 tarkka-ampujaa ja 1 TA-AU. Halukkaita on usein enemmän kuin paikkoja. Jos kuitenkin tulee valituksi Aukkiin, voi seuraavan saapumiserän kanssa suorittaa kurssin ja päästä alalle.
TA-koulutus tulee lähivuosina kokemaan melkoisen kasvojen kohotuksen sillä alan varustus nousee maailmanluokkaan ja se puolestaan edellyttää melkoista tiivistettyä korkeakoulua.
-Halukkuus
-Osoitettu ampumataito
-Hyvä fyysinen kunto
-P1 ja P2-arvot joiden pitäisi riittää aliupseerikoulutukseen
-hyvä selviytyminen taistelijan peruskokeesta
Eduksi ovat:
-Metsästys- ja ampumaharrastus
-Retkeilyharrastus
-Hyvä näkö ilman silmälaseja
-Tupakoimattomuus
Muita asioita ei juuri A-jakson aikana kyetä mittaamaan, joten noiden pohjalta valinnat tapahtuvat. Jääkärikomppaniaan kuuluu lähtökohtaisesti 7 tarkka-ampujaa ja 1 TA-AU. Halukkaita on usein enemmän kuin paikkoja. Jos kuitenkin tulee valituksi Aukkiin, voi seuraavan saapumiserän kanssa suorittaa kurssin ja päästä alalle.
TA-koulutus tulee lähivuosina kokemaan melkoisen kasvojen kohotuksen sillä alan varustus nousee maailmanluokkaan ja se puolestaan edellyttää melkoista tiivistettyä korkeakoulua.