Taudit taistelukentällä

[Torni]

Aikoinaan armeijassa kahden viikon jv leirillä Sarriolla iski joku pahempi flunssa pöpö. Ensin meni leirisairaala täyteen, sitten Rovaniemen ja Sodankylän varuskuntasairaalat. Lopuksi Sodankylään piti perustaa vielä varasairaala. Porukalla nousi kuin seinästä neljänkymmenen hujakoille kuume. Esimerkiksi meidän komppanian vahvuus oli pienimmillään 5-6hlö, elikkä poikkeuksellisen ärhäkkä virus. Ainostaan muutama ei sairastunut ollenkaan ja olin yksi näistä. Ilmeisesti olin sairastanut viruksen joskus aikaisemmin lievänä, näin ainakin yksi lääkäri minua valisti.
Tapahtuma aika joulukuussa ja jatkuvasti vähintään -20c pakkasta, ajattelisi ettei raikkaassa pakkas säässä pöpöt leviä. Osa komppanian harjoituksista oli kohtuu koomisia, kun komppanian vahvuus vajaa ryhmä.

 

[kimmo.j]

Vaikka komppaniassa ei olisi nimenomaan lääkäriä, niin itse pitäisin tärkeänä jonkinlaista lääkintäpuolen siviiliosaamista. Koulutus sinänsä ei tee autuaaksi, mutta kokemus on sitäkin arvokkaampaa. Vaikka harva olisikin ollut osallisena suuronnettomuustilanteessa, niin aikaisempi kokemus kuolevista ihmisistä auttanee silti pitämään pään kylmänä kaoottisissakin tilanteissa.

Eli jos komppanian lääkintähuoltoa ei johdakaan lääkäri, niin näkisin siellä mielelläni sopivasti suuntautuneen sairaanhoitajan (ensihoito, tehohoito). Näin ainakin tärkeimpien joukkojen osalta, ja ei kai niitä lääkäreitä nykyiselläänkään riitä kaikkien joukkojen osalta komppaniatasolle...

Olet ehdottomasti oikeassa kokemuksen tärkeydestä.
Koulutuksesta riippumatta lääkäri, tai hoitaja on enemmän tai vähemmän käsi kun hän aloittaa työt. Kokemus sitten kruunaa kouluksen ja syntyy ammattilainen.
Tätä eivät koulusta tulleet tunnusta, enkä minäkään olisi tunnustanut, mutta totta se on silti. Me kaikki olemme olleet käsiä

 

[arix]

Tuon käsien suojauksen voi hoitaa myös käänteisesti, lateksihanskat käsiin ennen ruokailua ja roskiin sen jälkeen. Sitten pitäisi olla yli-inhimillinen kuri käsien kanssa ettei muulloin mene sormi nenuun...

 

[proileri]

Aikoinaan armeijassa kahden viikon jv leirillä Sarriolla iski joku pahempi flunssa pöpö. Ensin meni leirisairaala täyteen, sitten Rovaniemen ja Sodankylän varuskuntasairaalat. Lopuksi Sodankylään piti perustaa vielä varasairaala. Porukalla nousi kuin seinästä neljänkymmenen hujakoille kuume. Esimerkiksi meidän komppanian vahvuus oli pienimmillään 5-6hlö, elikkä poikkeuksellisen ärhäkkä virus. Ainostaan muutama ei sairastunut ollenkaan ja olin yksi näistä. Ilmeisesti olin sairastanut viruksen joskus aikaisemmin lievänä, näin ainakin yksi lääkäri minua valisti.
Tapahtuma aika joulukuussa ja jatkuvasti vähintään -20c pakkasta, ajattelisi ettei raikkaassa pakkas säässä pöpöt leviä. Osa komppanian harjoituksista oli kohtuu koomisia, kun komppanian vahvuus vajaa ryhmä.

Viruksia nyt ei pieni pakkanen hidasta, eikä muitakaan pöpöjä varsinaisesti, vaikka osa bakteereista kuoleekin. Mutta kylmällä kelillä tartunta tapahtuu kanssa pisaratartuntana aivastellessa tai yskiessä, jolloin pöpö ei kauheana ehdi pakkaselle altistua. Paljon puhuttu 'kylmettyminen' taas vaikuttaa siten että kun kurkun ja nenän lämpötila laskee hengitysilman vuoksi, niin pöpöllä on hieman helpompi sinne pinnoille pesiytyä ja aiheuttaa infektio. Siinä mielessä kylmän kelin leirit ja telttamajoitus ovat hyvä paikka saada hengitystieinfektio.

No, hyönteiset tai alkueläimet eivät tykkää pakkasesta, eli täiepidemian sillä voi välttää. Tai satiaiset

 

[baikal]

Kokemus sitten kruunaa kouluksen ja syntyy ammattilainen.

Kullan arvoinen on tilanne, jossa keltanokka pääsee ekassa duunissaan hyvään ohjaukseen ja joutuu hieman ylittämään itseään pysyen turvallisissa rajoissa, koska Mestari on mukana.

Pitäjämme kunnanlääkäri silloin ammoin ennen terveyskeskuksia oli armoitettu kirurrrgi. Ihan oikeesti. Työkokemus oli saatu Rukajärveltä -41-44. Äitimuorin sappikivetkin ottivat kyytiä eräänä Jouluna ja niin vaan mamma parani, vaikka operaatio ei suinkaan valmistunut nykyisissä yo-sairaalaoloissa. Mutta sitä leikkurinkokemusta taisi olla jonkin verran.

 

[baikal]

Paljon puhuttu 'kylmettyminen' taas vaikuttaa siten että kun kurkun ja nenän lämpötila laskee hengitysilman vuoksi, niin pöpöllä on hieman helpompi sinne pinnoille pesiytyä ja aiheuttaa infektio. Siinä mielessä kylmän kelin leirit ja telttamajoitus ovat hyvä paikka saada hengitystieinfektio.

Yritän muistaa kirjoittaa tästä aiheesta, jahka ehdin. Luonnollisesti minulla on hieman -poikkitieteellistä- sanottavaa. Minulle on ensin rvl-ssa opetettu aiheesta ja toisen kerran ihan oikeesti Nato-upseerien evp. käsityksiä aiheesta. Olen noudattanut ja väitän, että kylmettymissairauksia on ollut vähemmän kuin yleisössä keskimäärin.

 

[baikal]

Noniin, räkätaudit, nuhat, poskiontelot, kurkkukivut, korvat jne.

Älkää käyttäkö kaulaa suojaavia kapineita muuta kuin vasta silloin, kun iho on pakko suojata suoralta paleltumiselta. Hautova lämpö kaulan alueella -lamaa- tuon alueen valkosolupitoisuudet ja siitä seuraa......kun taas altistatte alueen kylmälle ja vilulle, niin sinne kasaantuu aktiivisia valkosoluja aivan hitokseen ja siitä seuraa....hollantilainen evp totesi: hikinen kaula edeltää kuumemittaria arsessa. Rvl:ssa tämä opetettiin visusti silloin ammoin.

Kaula, niska, korvat jne. antakaa niiden ihan huoletta jäähtyä. Olen noudattanut oppimaani ja edelleen väitän, että ko. vilustumistauteja minulla on vähemmän kuin keskim. yleisössä. Imperiumini perilliset olen neuvonut samaan ja näköjään en turhaan.

Noh. Mikä altistaa vilustumissairauksille? Jo ammoiset kansat tunsivat märkien jalkojen ja vilustumisten yhteyden, saattaapi pitää kutinsa.

Jos olisin kenraali terveysvastaava, niin en antaisi jätkien käydä leiripesulla vielä viikon paskoilla. Rasittunut huonosti nukkunut ihminen ei nähtävästi oikein -kestä- sitä, että kylminä vuodenaikoina kylmettää itsensä saunan jälkihikoiluissa. Basillia ja virusta on aina kiehumassa limakalvoilla....joku altistus sitten potkaisee vyöryn liikkeelle.

Käsihygienian kunnollisella ylläpidolla päästään pitkälle.

 

[proileri]

Noniin, räkätaudit, nuhat, poskiontelot, kurkkukivut, korvat jne.

Älkää käyttäkö kaulaa suojaavia kapineita muuta kuin vasta silloin, kun iho on pakko suojata suoralta paleltumiselta. Hautova lämpö kaulan alueella -lamaa- tuon alueen valkosolupitoisuudet ja siitä seuraa......kun taas altistatte alueen kylmälle ja vilulle, niin sinne kasaantuu aktiivisia valkosoluja aivan hitokseen ja siitä seuraa....hollantilainen evp totesi: hikinen kaula edeltää kuumemittaria arsessa. Rvl:ssa tämä opetettiin visusti silloin ammoin.

Kaula, niska, korvat jne. antakaa niiden ihan huoletta jäähtyä. Olen noudattanut oppimaani ja edelleen väitän, että ko. vilustumistauteja minulla on vähemmän kuin keskim. yleisössä. Imperiumini perilliset olen neuvonut samaan ja näköjään en turhaan.

Noh. Mikä altistaa vilustumissairauksille? Jo ammoiset kansat tunsivat märkien jalkojen ja vilustumisten yhteyden, saattaapi pitää kutinsa.

Jos olisin kenraali terveysvastaava, niin en antaisi jätkien käydä leiripesulla vielä viikon paskoilla. Rasittunut huonosti nukkunut ihminen ei nähtävästi oikein -kestä- sitä, että kylminä vuodenaikoina kylmettää itsensä saunan jälkihikoiluissa. Basillia ja virusta on aina kiehumassa limakalvoilla....joku altistus sitten potkaisee vyöryn liikkeelle.

Käsihygienian kunnollisella ylläpidolla päästään pitkälle.

Tässä on taas Virallisen Tahon näkemys asiasta Yleensä myös on nähty että lämpötilan kanssa menee päinvastoin: kylmä hidastaa immuunijärjestelmän toimintaa, ja lämpö piristää sitä.

Se taas olisi mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuisi jos nuhaiset varusmiehet pistettäisiin käyttämään kirurginmaskeja, etteivät pöpöt niin herkästi leviäisi yskimällä

Influenssa iskee tehokkaimmin kun ilman lämpötila laskee +5 ja -5 asteen välille ja ilma samalla kuivuu. Oulun yliopiston tutkijan Tiina Ikäheimon mukaan kylmyys ja ilmankosteuden aleneminen lisäävät infektioalttiutta ilmeisesti hengitysteiden jäähtymisen ja kuivumisen kautta.

– Ilman kuivuminen ja lämpötilan lasku jäähdyttää ja kuivattaa hengitysteitä, mikä voi muuttaa niiden toimintaa ja lisätä sairastumisherkkyyttä. Olosuhteet hengitysteissä muuttuvat viruksille otollisiksi kun hengitysteiden verisuonet supistuvat, niiden pinnan värekarvojen toiminta hidastuu tai limakalvot vauriotuvat. Nämä vaikutukset voivat voimistua raskaassa liikunnassa kylmässä, jossa hengitetään suun kautta. Yksilölliset tekijät, kuten fyysinen kunto, vaikuttavat myös infektioalttiuteen, mutta mitä enemmän jäähdyt, sitä merkittävämpiä ovat vaikutukset, Ikäheimo sanoo.

Varusmiehillä tehdyn tutkimuksen mukaan yhden asteen lasku kolmena sairastumista edeltävänä päivänä lisäsi influenssaan sairastumisen riskiä 11 prosenttia. Veden määrän väheneminen 0,5 grammalla ilmakuutiometrissä puolestaan lisäsi riskiä jopa 58 prosenttia.

Fysiologisten syiden lisäksi vaikuttaa myös se, että hengitystieinfektiot leviävät usein pisaratartuntana ja kylmässä pisarat ovat pienempikokoisempia ja pysyvät kauemmin ilmassa. Talvella ihmiset myös pakkautuvat sisätiloihin.

Pärskijöiden karttamisen ja käsienpesun lisäksi tutkija nostaa vanhan pöpöntorjuntakonstin uudelleen arvoonsa: pipo päähän pikkupakkasellakin.

– Kylmettymiseltä voi suojautua suojaamalla talvella ääreisosat, varsinkin pään. Hengityssairaalla ihmisellä, kuten astmaatikolla, hengityssuojain voi pitää hengitysteiden lämpötilan ja kosteuden terveellisemmällä tasolla, Ikäheimo neuvoo.

 

[ctg]

Olen samaa mieltä tuosta vatsapöpöjen ongelmallisuudesta. Voimakas vatsatauti oikeasti kaataa kovemmankin ukon puolessa vuorokaudessa vaakatasoon, ja vieläpä leviää herkästi koko telttaan. Ei mitenkään mieltäylentävä tilanne jos on joukkueen verran ukkoja puolikuntoisina tai petipotilaina yhtäkkiä.

Ben Alibakin bioprepratin toiminnasta kertovan kirjan alussa on hyytävä tarina siitä miten naapuri teki temput vastapöpöllä stalingradissa. Mutta bakteeri on bakteeri ja virusta vastaan on nykyään lääkkeitä. Ripulivatsaan voi myös heittää yliannostuksen lääkkeitä ja kärsiä sitten ulostulon kanssa jonkin aikaa jos on pakko. Joten jos on pakko niin voidaan myös toimia. Olen katsonut vierestä kun vaimo on vetänyt paketti tolkulla ripulilääkeitä ja silti on ollut löysät, koska vamma. Vatsakramppeja ja pahoinvoitia vastaan on kemistit kanssa kunnostautunut, mutta jotkin noista on suhteellisen kalliita ja mahdollisesti harvinaisia kenttäolosuhteissa. Silti uskon että meillä on ykköslaadun hoito, joten jos kentältä pääsee pois niin elossa säilymisen mahdollisuudet on todella hyvät. Myös äkkisissä kriisitilanteissa.

Suomessa on hyvä tilanne eristäytymisen suhteen kun se on vahvasti kulttuurissa ja kehäkolmosen ulkopuolella vuodenajasta riippuen pakostakin. Se voi olla onni onnettumuudessa kun tiedetään naapurin valmiuden kemikaalien suhteen. Biologinen tuon jälkeen ei ole kaukana.

 

[Torni]

Vähän kyllä tuntuu suoraan sanottuna oudolta tuo Baikkalin neuvo. Itsellä täysin päin vastainen käsitys/kokemukset. En paljoa laittaisi painoarvoa Belgian miehen tietämykselle, vähä kuin neekeri opettaisi eskimoille iglujen tekoa. Oikeanlainen pukeutuminen varsinkin, jos joutuu kylmällä ponnistelemaan on kaiken a ja o. Ei saa tulla hiki eikä kylmä. Hiestonut kampe vaihdetaan heti kuivaan , kun mahdollista. Onko armeijassa vielä käytössä Helly-Hansenin lämpökerrasto nallepuku. Erinomainen kampe. Korkea kaulus, pitkät hihat peukalohangalla ja takaa tulee helma rehdisti perseen päälle.
Kävin armeijan Sodankylässä ja siellä oli erinomaiset kamppeet, meille jaettiin vielä ainoana varuskuntana sarkapuku silloin. Sarkapuku+nallepuku lumipuvun alla erinomainen yhdistelmä. Paikoillaan ollessa vielä pakkaspuku päälle, ei takuulla tullut kylmä. Lumipuku esti lumen tarrautumisen sarkapukuun ja sarka märkänäkin lämmin. Vaikea keksiä parempaa yhdistelmää minun mielestä. Sääliksi kävi Oululaisia varusmiehiä talvileireillä, kun niillä ei ollut sarkapukua ja nallepukua ollenkaan. Ainut mikä yritti olla ongelma ja vieläkin ihmettelen miksi siihen ei panostettu oli käsineet. Senkin asian kanssa pärjäsi hyvin, kun toi vähän omia sisähanskoja kintaisiin.
Aina vain näkee tutkimuksia, että kylmettymisellä ja flunssalla ei ole mitään yhteyttä, olen vahvasti eri mieltä. Itse ainakin useamman flunssan saanut, kun roikootellut tai kastunut pahoin maastossa, kurkkukipu ainakin tulee herkästi. Minulla on kerran ollut angiina ja sen laukaisi, kun putosin nevalla hanhijahdissa kainaloja myöden lettoon. Ei ehtinyt ajoissa vaihtaa kuivaa päälle, kun oli niin kuuma tilanne päällä.

Yksi vanha pro vinkki mitä monet ei nykyään tiedä. Suolaveden kurlaus kurkkukipuun. Puhdistaa kurkkua ja lievittää kipua tehokkaasti. Suolaa lähes aina saatavilla. Toimii maastossa kuin toimistollakin erittäin hyvin, halpa ja hyvä niin kuin perunavoi.

 

[proileri]

Yksi vanha pro vinkki mitä monet ei nykyään tiedä. Suolaveden kurlaus kurkkukipuun. Puhdistaa kurkkua ja lievittää kipua tehokkaasti. Suolaa lähes aina saatavilla. Toimii maastossa kuin toimistollakin erittäin hyvin, halpa ja hyvä niin kuin perunavoi.

Oikein, ja suolavedellä voi myös huuhdella nokkaa räkätaudissa. Herkille limakalvoille parempi kuin pelkkä vesi on kevyesti suolattu vesi: 1 gramma (joditonta) suolaa / 1 dl eli 1%, suunnilleen ns. fysiologinen suolaliuos. Jos haluaa räkää irroittavan vaikutuksen niin sitten on suositeltu 2-3 g / desi. Kurkku on tietenkin vähemmän herkkä, voi käyttää mikä sopivalta tuntuu. Ja niin, 1 teelusikka on 5 ml joka on n. 5 grammaa kuivaa suolaa - 5 ml mitta löytyy kaikista keittiömittasarjoista. Sarvikuonokannu nokan huuhteluun on hyvä investointi, kovassa käytössä aina kun nokka on ärtynyt

 

[baikal]

Ehkäpä ihmiset ovat yksilöitä ja mikä on jees toiselle on toiselle kauhistus. Yksi varma konsti saada flunssa oli aikoinaan, siis siihen maailmaan aikaan, kun tein vielä oikeasti töitä, oli jäädä lomalle viikoksi. Se oli ihan saletti, että joku halvatun kuumeilu iski päälle. Stressin laukeaminen tai ylirasitustilan purkautumisalkuko sen laukaisi vai luulosairaus, en tiedä.

yksityisyrittäjälle 8 h päivässä ei ole mikään työpäivä ja lauantai on normiduunipäivä, palkollisena on siihen nähden löysää löysempää. Jos ei usko, niin eikun vaan yrittäjäksi.

Intän tapani mukaan: kaulan peittäminen tarkoittaa lähes aina sitä, että kaulan ja niskan alue hikoaa ja otappa siihen kuumaan kaulaan minuutti kylmää viimaa.....takin kaulukset pystyyn, jos siltä tuntuu ja se riittää suojaksi. Kovilla pakkasilla on pakko suojata iho, se on selvää.

 

[Deleted member 2762]

Ehkäpä ihmiset ovat yksilöitä ja mikä on jees toiselle on toiselle kauhistus. Yksi varma konsti saada flunssa oli aikoinaan, siis siihen maailmaan aikaan, kun tein vielä oikeasti töitä, oli jäädä lomalle viikoksi. Se oli ihan saletti, että joku halvatun kuumeilu iski päälle. Stressin laukeaminen tai ylirasitustilan purkautumisalkuko sen laukaisi vai luulosairaus, en tiedä.

yksityisyrittäjälle 8 h päivässä ei ole mikään työpäivä ja lauantai on normiduunipäivä, palkollisena on siihen nähden löysää löysempää. Jos ei usko, niin eikun vaan yrittäjäksi.

Intän tapani mukaan: kaulan peittäminen tarkoittaa lähes aina sitä, että kaulan ja niskan alue hikoaa ja otappa siihen kuumaan kaulaan minuutti kylmää viimaa.....takin kaulukset pystyyn, jos siltä tuntuu ja se riittää suojaksi. Kovilla pakkasilla on pakko suojata iho, se on selvää.

Sama tuo itsellä. Ei tarvi kuin sen viikon loman, niin on lentsu heti päällä. Oon naureskellut, että oon firman mies kun sairastan lentsutkin lomalla. Kai se stressin laukeaminen tms mikä tuon aiheuttaa. Kumma kun en sitten sitä stressiä olevinaan koskaan huomaa, niin paatunut luonne

 

[Torni]

Oikein, ja suolavedellä voi myös huuhdella nokkaa räkätaudissa. Herkille limakalvoille parempi kuin pelkkä vesi on kevyesti suolattu vesi: 1 gramma (joditonta) suolaa / 1 dl eli 1%, suunnilleen ns. fysiologinen suolaliuos. Jos haluaa räkää irroittavan vaikutuksen niin sitten on suositeltu 2-3 g / desi. Kurkku on tietenkin vähemmän herkkä, voi käyttää mikä sopivalta tuntuu. Ja niin, 1 teelusikka on 5 ml joka on n. 5 grammaa kuivaa suolaa - 5 ml mitta löytyy kaikista keittiömittasarjoista. Sarvikuonokannu nokan huuhteluun on hyvä investointi, kovassa käytössä aina kun nokka on ärtynyt

Tuo nokkakannu on kans huippu hyvä ja halpa konsti, harvoin kuulee sitäkään kenekään käyttävän. Nokkakannussa ei saa olla vesi liian suolaista, kurlatessa niin vahvaa, kun vain pystyy kurlaamaan.

 

[Ingsoc]

Yksi vanha pro vinkki mitä monet ei nykyään tiedä. Suolaveden kurlaus kurkkukipuun. Puhdistaa kurkkua ja lievittää kipua tehokkaasti. Suolaa lähes aina saatavilla. Toimii maastossa kuin toimistollakin erittäin hyvin, halpa ja hyvä niin kuin perunavoi.

Suolavesikin toimii, mutta itse kurlaan viinalla.

Kenttäolosuhteisiin suosittelen viskiä. Viskiä kun nauttii sellaiset kuusi senttilitraa aamuisin tyhjään vatsaan, niin vatsatautikin pysyy loitolla.

Lisäksi alkoholi sopii erinomaisesti erilaisten pienien haavojen, hiertymien ja nirhaumien hoitoon.

Ikävä kyllä puolustusvoimien säännöt kieltävät sellaisen 0,7 litran lekan mukaanottamisen viikon harjoituksiin.