ISTORIA: VIETNAMIN SOTA
Tiistaisin klo 21.00, Yle Teema Fem - Yle Areena 90 pv
Vietnamin sota oli ensimmäinen televisio-sota, joka toi sodan julmuudet amerikkalaisten olohuoneisiin ja jakoi kansakunnan syvästi kahtia. Tässä ainutlaatuisessa sarjassa käydään läpi sodan tapahtumia hyödyntäen runsasta arkistomateriaalia, lukuisia haastatteluja ja tunnettujen sotavalokuvaajien otoksia. Sodan kaikki osapuolet saavat äänensä kuuluville ja sarjaa rytmittää aikakauden ikoninen musiikki.
Teemalla nähdään Ken Burnsin ja Lynn Novickin kymmenosainen suursarja Vietnamin sota. Se on ennennäkemättömän kattava dokumentti sodasta, josta Amerikassa on puhuttu ja samalla vaiettu.
Teemalla nähdään myös Vietnamin sotaan liittyviä arkisto-ohjelmia ja elokuvia.
Tiistaisin 9.1.2017 alkaen klo 21.00. Areenassa 90 päivää
Sarjan omat sivut (PBS)
Nuori vietnamilainen aktivisti nimeltä
Nguyễn Tất Thành matkusti tovereineen ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen Versailles'n rauhankonferenssiin puhuakseen maansa vapauden puolesta, mutta heitä ei otettu vastaan. Ranska oli edellisellä vuosisadalla valloittanut itselleen Kaakkois-Aasiasta siirtomaan, joka käsitti nykyiset Vietnamin, Laosin ja Kambodžan, eikä alusmaista luopuminen sopinut suurvaltojen agendalle, vaikka puhuttiin kansojen vapauttamisesta. Puheet koskivat vain Eurooppaa ja eurooppalaisia (eivätkä heitäkään tasapuolisesti).
Aikanaan syttyi uusi maailmansota, ja sen aikana sama Thành – joka nyt tunnettiin nimellä
Ho Tši Minh – oli perustamassa vietnamilaisten vapautusliikettä taistelemaan japanilaista miehittäjää vastaan. Kun sota päättyi amerikkalaisten voittoon, Vietnamissa uskottiin, että USA kunnioittaisi presidentti
Rooseveltin puheita ja vasta perustetun YK:n arvoja eikä luovuttaisi kansakuntia takaisin siirtomaaisäntien alaisuuteen. Toisin kävi.
Ken Burnsin ja
Lynn Novickin uusi kymmenosainen suursarja Vietnamin sota lähtee tästä historiasta. Sen ensimmäisessä osassa amerikkalainen tiedustelukonkari sanoo suoraan: viimeistään Dien Bien Phun taistelu ja ranskalaisten tappio Vietnamissa olisi pitänyt osata nähdä siirtomaavallan loppuna, mitä se oikeasti oli, ei vain kommunistien erävoittona kylmässä sodassa. Perspektiivin puute tuli amerikkalaisille kalliiksi.
Vietnamin sota jakoi amerikkalaisia enemmän kuin mikään sitten sisällissodan. Niinpä yhtenäisen esityksen antaminen sodan historiasta, "niin kuin se todella tapahtui", on vaikeaa tai mahdotonta. Luonnollisesti Burnsin ja Novickin dokumentti on saanut osakseen moitteita. Vasemmalta on sanottu sen esittävän Yhdysvaltain valtapyrkimykset kaunistelevasti erehdyksinä, joihin sinänsä hyväntahtoiset amerikkalaiset muka sortuivat ymmärtämättömyyttään. Oikealta dokumenttia on moitittu puolueelliseksi, siis lähtökohtaisesti sodanvastaiseksi, ja sen on väitetty antavan liian kielteisen kuvan Yhdysvaltain ja Etelä-Vietnamin sotilaallisista ja poliittisista mahdollisuuksista.
Mutta tekijöiden pyrkimyksenä ei suinkaan ole ollut historiallisten tapahtumien kuvaaminen kaikkitietävän kertojan näkökulmasta. Kymmenosainen sarja sisältää totta kai perusteelliset tiedot tärkeimmistä sotilaallisista ja poliittisista tapahtumista. Ensisijaisia ovat silti ne 79 kokijaa, jotka kertovat kameralle oman versionsa sodasta. Heissä on amerikkalaisia ja vietnamilaisia pohjoisesta ja etelästä, sotilaita ja siviileitä. Voittajia ja häviäjiä.
Amerikassa sodasta on paradoksaalisesti puhuttu paljon ja samalla vaiettu. Kuten yksi amerikkalainen veteraani kertoo, hänen perheessään sota oli vuosien ajan kuin "isän alkoholismi": asia josta yksinkertaisesti ei puhuttu. Burns ja Novick eivät hae haastateltaviltaan vastauksia tiettyihin kysymyksiin vaan kuuntelevat heidän tarinoitaan. Mielenkiintoisella tavalla amerikkalainen dokumentti antaa myös vietnamilaisille mahdollisuuden kertoa kokemuksistaan tavalla, jota heidän kotimaassaan ei ehkä ole totuttu kuulemaan. Vietnamissa sota on suuri isänmaallinen sankaritarina, jossa ei juuri ole inhimillistä mittakaavaa, kuuluisaa sammakkoperspektiiviä. Myös voittajat ovat joskus epävarmoja ja saattavat pohtia, olivatko raskaat uhraukset sittenkään sen arvoisia.
Mukana on toki paljon autenttista aikakauden aineistoa, joka korostaa sodan kaksijakoista luonnetta: sitä, miten erilaisia poliitikkojen yksityiset ajatukset olivat verrattuina heidän julkisiin lausuntoihinsa. Ääninauhoilla presidentit
Johnson ja
Nixon tuskailevat yrittäessään keksiä ulospääsyä tilanteesta, jossa he eivät näe amerikkalaisilla olevan mitään voitettavaa. Julkisuudessa sen sijaan näkyy "valoa tunnelin päässä". Teknokraattisen ministeri
McNamaran liikemaailmasta politiikkaan tuoma tilastollinen ja mekanistinen tapa tarkastella sotaa näyttäytyy erityisen makaaberina surullisenkuuluisine "body counteineen".
Dokumentti tuo myös jälleen eläväksi sen huikean kuilun, joka oli sodan kokeneiden amerikkalaisten ja kotirintaman elämän välillä. Vietnamissa taistelleet sotilaat todella olivat toisella puolella maapalloa hengenvaarassa samaan aikaan, kun USA:ssa elettiin keskellä ennennäkemätöntä kulutusjuhlaa ja samalla kulttuurisia mullistuksia. Näiden ristiriitojen poliittisista aspekteista voi olla mitä mieltä tahtoo, mutta vastapuolten välinen inhimillinen etäisyys on valtava. Juuri sitä etäisyyttä sarja yrittää kaventaa.
Vietnamin sodan perintö Amerikassa oli kyyninen suhtautuminen politiikkaan ja kahtia jakautunut maa. Ken Burns sanoo, että dokumentin tavoitteena on vuosikymmeniä kestäneen jaon liennyttäminen – hän näkee Vietnamin sodassa maan nykyisen tilan juuret. Eräs haastateltavista, taistelulentäjä (sittemmin kenraali)
Merrill McPeak sanoo toisaalla ykskantaan: "Ei tule onnistumaan."
Mutta hänkin myöntää, että dokumentin arvostelijat yleensä eivät olleet nähneet sitä. Burns ja Novick kertovat, kuinka vaikuttavaa on ollut kohdata ihmisiä, sodassa olleita ja sitä kotirintamalla vastustaneita, tämän uudenlaisen kertomuksen kanssa. Kertomuksen, jonka pääosassa ovat nyt jo korkeaan ikään ehtineet, ehkä muutaman liikakilon keränneet ihmiset, jotka lopulta eivät ole niin kovin erilaisia keskenään.
Ken Burns ja Lynn Novick haastattelussa
Osa 1: Déjà vu (1858–1961)
Ohjelma on tulossa katsottavaksi tänään klo 21.00
Toisen maailmansodan jälkeen Vietnamissa uskotaan, että japanilaisten lähdettyä maa saisi viimein itsenäisyyden. Edessä on kuitenkin verinen taistelu ranskalaisia siirtomaaisäntiä vastaan. Ranskalaiset joutuvat jättämään Vietnamin, mutta itsenäinen Vietnam jaetaan kahteen osaan: kommunistiseen pohjoiseen ja länsimieliseen etelään. Uuden sodan siemenet on kylvetty.
Osa 2: Tiikerin selässä (1961–1963)
Video katsottavissa 16.1.2018 21:00
Etelä-Vietnamissa valtaan nousseen Ngo Dinh Diemin otteet käyvät yhä kovemmiksi, kun häntä painostavat yhdeltä puolen kommunistiset kapinalliset ja toiselta puolen buddhalainen oppositio. Maa on poliittisessa ja miltei sotilaallisessa kriisissä. Kuinka paljon USA:n on viisasta sekaantua tilanteeseen? Presidentti Kennedy neuvonantajineen yrittää keksiä ratkaisua, joka vakuuttaisi maailman USA:n voimasta ja päättäväisyydestä ilman varsinaista osallistumista sotaan..
Osa 3: Helvetti maan päällä (tammikuu 1964 – joulukuu 1965)
Video katsottavissa 23.1.2018 21:00
Etelä-Vietnamin ajauduttua kaaokseen pohjoinen lähettää sotilaitaan rajan eteläpuolelle tukemaan kommunistien kapinaa. Presidentti Lyndon Johnson pelkää Saigonin kukistuvan nopeasti ja päättää lisätä USA:n asevoimien vastuuta Etelä-Vietnamin puolustuksesta. Johnsonin toimeksiannosta USA alkaa pommittaa Pohjois-Vietnamia ja maavoimien joukkoja lähetetään taistelutehtäviin.
Osa 4: Epävarmuuden aika (tammikuu 1966 – kesäkuu 1967)
Video katsottavissa 30.1.2018 21:00
USA:n ilmavoimien mahtia uhmaten Pohjois-Vietnam lähettää etelään sotilaita ja kalustoa pitkin Ho Tši Minhin reitiksi kutsuttua huoltoverkostoa. Saigonin hallitus yrittää amerikkalaisten tuella "rauhoittaa" etelän maaseutua. USA:n kotirintamalla sodanvastainen liike kasvaa, ja sadattuhannet Vietnamiin lähetetyt amerikkalaiset saavat huomata, että konflikti, johon heidät on lähetetty, on jotain aivan muuta kuin heidän isiensä sota.
Osa 5: "Tätä me teemme" (heinäkuu 1967 – joulukuu 1967)
Video katsottavissa 6.2.2018 21:00
Amerikkalaiset pitävät Vietnamissa kirjaa surmatuista vihollisista – "body count" vain kasvaa, ja niin myös amerikkalaisten tappiot. Merijalkaväen miehiä kaatuu väijytyksissä ja tykkitulessa pohjoisen rajan tuntumassa, ja armeijan jalkaväki etsii ylängöillä piileskeleviä sissejä. Hanoissa suunnitellaan suurta yllätyshyökkäystä samalla, kun presidentti Johnson vakuuttelee kansalle sodan olevan hyvää vauhtia kääntymässä Amerikan voitoksi.
Osa 6: Kaikki hajoaa (tammikuu 1968 – kesäkuu 1968)
Tet-juhlan eli vietnamilaisten uudenvuoden aattona Pohjois-Vietnamin armeija ja FNL hyökkäävät yllättäen kaupunkeihin ja sotilastukikohtiin eri puolilla etelää. Hyökkääjät kärsivät hirmuisia tappioita, mutta operaatio nolaa presidentti Johnsonin hallinnon, joka oli väittänyt vihollisen olevan jo lyöty. Johnson päättää jättää politiikan, ja Amerikkaa järkyttävät samaan aikaan mellakat sekä Martin Luther Kingin ja Robert Kennedyn murhat.
Osa 7: Kummitusjahdissa (kesäkuu 1968 – toukokuu 1969)
Vietnamin sodan suosio amerikkalaisten keskuudessa laskee, ja asevelvolliset nuoret miehet joutuvat vaikeiden valintojen ja omantunnonkysymysten eteen. Presidentiksi valitaan Richard Nixon, joka on luvannut palauttaa kotimaahan kurin ja järjestyksen ja lopettaa Vietnamin sodan. Sota jatkuu silti päivästä toiseen.
Osa 8: Tulimeri (huhtikuu 1969 – toukokuu 1970)
Amerikkalaissotilaiden taistelutahdon romahtaessa presidentti Nixon aloittaa joukkojen vetämisen Vietnamista. Kun amerikkalaiset saavat kuulla uutisen sotilaidensa tekemästä järkyttävästä joukkomurhasta, alkaa kiivas julkinen keskustelu koko sodan oikeutuksesta. USA laajentaa sotaa Kambodžan puolelle, ja sodanvastaiset mielenosoitukset roihahtavat murheellisin seurauksin.
Osa 9: Omien tulessa (toukokuu 1970 – maaliskuu 1973)
Laosissa taistelevat Etelä-Vietnamin joukot kärsivät murskatappion. Vain USA:n ilmavoimien massiivinen pommituskampanja pysäyttää Pohjois-Vietnamin suurhyökkäyksen. Nixon valitaan äänivyöryllä toiselle kaudelle, ja hän ilmoittaa Hanoin suostuneen rauhansopimukseen. Amerikkalaiset sotavangit palaavat Vietnamista kahtia jakautuneeseen kotimaahan.
Osa 10: Muistin taakka (maaliskuu 1973 – )
Watergate-skandaali ja presidentti Nixonin ero vievät amerikkalaisten huomion samalla, kun vietnamilaiset jatkavat veristä sisällissotaansa. Kun satojen tuhansien miesten vahvuinen pohjoisen armeija tunkeutuu etelään, Saigon joutuu sekasorron valtaan ja kukistuu. Seuraavien neljänkymmenen vuoden aikana niin amerikkalaiset kuin vietnamilaiset yrittävät ymmärtää, mitä oikeastaan tapahtui.