Tieteen pikku-uutisia

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
En löytänyt sopivaa säiettä aiheelle, joten avasin uuden. Alkuun ”supermallien” hedelmällisyydestä, pitkäikäisyydestä, kivunsietokyvystä ja valekuolemattomuudesta.

1517465776326.png

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaljurotta

Kaljurottien tai kaljumyyräkoiden, kuten nisäkkäiden nimistötoimikunta ehdottaa, on kauan tiedetty elävän pitkään.

Koe-eläiminä kasvatetut hiiret saavuttavat enintään neljän vuoden iän. Niitä hieman isompien kaljurottien ei kokonsa perusteella pitäisi pysyä hengissä yli kuusivuotiaiksi. Mitä pienempi eläin, sitä lyhyempi elämä, kuuluu luonnon nyrkkisääntö. Niin sanottu Gompertzin kuolevuuden laki taas väittää, että kuolemanriski kasvaa kiihtyvästi, kun kuolevainen vanhenee. Ihmisellä se kaksinkertaistuu noin joka seitsemäs vuosi 15 ikävuoden jälkeen. Tämä pätee ainakin pääpiirteissään kaikilla täysikasvuisilla nisäkkäillä. Yli 30-vuotiaat kaljurotat rikkovat kumpaakin lainalaisuutta. Lisäksi ne ovat melkoisia puumia: naaraat säilyttävät hedelmällisyytensä loppuun asti. Buffensteinin kaljurotat tulivat sukukypsiksi kuuden kuukauden iässä. Sen jälkeen niiden päivittäinen riski kuolla oli vain vähän yli yksi 10 000:sta. Se pysyi vähintään yhtä alhaisena koko elämän ajan.

Kaljurotat ovat tieteelle arvokkaita eläimiä, eläinmallien joukossa todellisia supermalleja. Niillä on lukuisia ominaisuuksia, joista olisi ihmiselle paljon hyötyä.

Ne sairastuvat hyvin harvoin syöpään. Niiden elimistö estää kasvainten kasvua tuottamalla hyaluronihapon erikoista suurikokoista muotoahttps://www.hs.fi/tiede/art-2000002658039.html.

Kaljurotat voivat selvitä jopa 18 minuuttia ilman happea ja viisikin tuntia happivajeessa, joka tappaisi ihmisen minuuteissahttps://www.hs.fi/tiede/art-2000005178197.html. Nämä aitososiaaliset eläimet elävät satojen yksilöiden yhdyskuntina kilometrien mittaisissa luolastoissa. Jos niistä loppuu ilma, kaljurotat vaipuvat valekuolemaan.

Kaljurotat eivät tunne lainkaan tietynlaista kipuahttps://www.sciencedaily.com/releases/2016/10/161011133636.htm, osoitti professori Gary Lewin Max-Delbrückin molekyylilääketieteen keskuksesta Berliinistä työtovereineen. Silti ne ovat tarpeeksi herkkätuntoisia välttääkseen vahingoittamasta itseään. Niiltä puuttuu välittäjäaine, jota tarvitaan kivun aistimiseen iholta

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005547300.html
 
Hirmuliskojen hirmuinen kohtalo.

Jukatanin niemimaa Meksikossa on yksi harvoista paikoista, joissa asteroidi voi aiheuttaa valtavan joukkotuhon. Kun asteroidi törmäsi Jukatanin niemimaahan Meksikossa 66 miljoonaa vuotta sitten, isku sytytti maaperän hiilivedyt palamaan, kertoo Tieteen Kuvalehti. 180 kilometriä leveästä kraatterista nousseen savun noki pimensi auringon, mistä seurannut ilmastonmuutos tuhosi hirmuliskot.

Japanilaisen Tohokun yliopiston tutkijat ovat arvioineet, että Jukatanin niemimaa on yksi harvoista paikoista, joissa tällainen tuho voi syntyä. Vain 13 prosenttia Maan kuoresta on yhtä hiilivety- ja rikkipitoista kuin Jukatanissa. Asteroidi-iskun jäljiltä nousi nokea ja sulfaattihiukkasia ilmakehään jopa 10–50 kilometrin korkeuteen. Maapallon keskilämpötila laski 8–11 astetta. Valon pääsy Maan pinnalle väheni, ja sateiden määrä laski rajusti. Kun kasvit jäivät vaille auringonvaloa ja vettä, ne kuihtuivat ja ravintoketjut romahtivat.

https://www.verkkouutiset.fi/tk-hirmuliskot-tuhonnut-asteroidi-iski-pahaan-paikkaan/
 
Optisia illuusioita Guatemalassa.

Lasermittaukset paljastivat valtavan kaupunkien verkoston Guatemalan viidakoista
Tutkijat kartoittivat 2 100 neliökilometrin alueen lähellä tunnettuja Maya-asutuksia Guatemalan pohjoisosissa. Lasermittauksilla "nähtiin" viidakon kasvuston alle. Viidakosta löytyi taloja, palatseja, teitä, linnoituksia. Löytöä pidetään merkittävänä arkeologisena läpimurtona.

- Kun näin laserkuvat, minulle tuli kyyneleet silmiin, kertoo Brown-yliopiston arkeologian professori Stephen Houston BBC:lle.

Yhteensä aikaisemmin tuntemattomia rakennelmia on yli 60 000.

1517750955910.png

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201802032200717775_ul.shtml
 
Matopainia.

1517830720971.png

Kaksi maailman suurimpiin ja pelottavimpiin kuuluvaa käärmettä, kuningaskobra ja verkkopyton, ovat syleilleet toisensa kuoliaiksi. On helppo kuvitella, millaista sähinää viimeinen taistelu on ollut.

Tuntemattoman kuvaajan vaikuttavan otoksen julkaisi Imgurhttps://imgur.com/ ja sen sisältöä pohtii Live Sciencenhttps://www.livescience.com/61634-cobra-vs-python-photo.html?utm_source=notification kirjoitus. Tappelijoiden ruumiit ovat kuin takkuiseen solmuun vedetyt.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005553501.html
 
Aina kun kuvia noista jättimadoista näkee niin tekee mieli ladata haulikko karkeilla panoksilla....

Niin, mikähän muuten olisi se optimaalinen setuppi? Kovin kaukaa noita ei varmaan ammuttaisi, joten supistin voisi olla mahdollisimman avoin (joskin pitäisi vilkaista osumakuviota ensin ja varmistaa, että mitään ihmeellistä ei ole meneillään). Ja isointa haulikokoa ei varmaankaan kannattaisi käyttää, kun pienemmilläkin saisi tarpeeksi läpäisyä. Mutta haulien olisi oltava tarpeeksi isoja, että ne tehoavat tuon otuksen kalloon suuremmin kyselemättä (jos vaikka pääsee tähtäämään mokomaan).
 
Machetella en lähtisi noita kokeilemaan, en edes pienempiä. Haulikko...

Meillä aikanaan Malawissa yövartijat listivät kobran poikasia liki nelimetrisillä bambukepeillä. Aikuinen sylkevä mosambikiläinen kobra kun meinaan sylkee myrkkynsä tarvittaessa kolmeen metriin. Kobra on myös siitä ttumainen kärmes, että siinä missä vihreä mamba luikki sademetsässä karkuun niin kobra hyökkää.

Juu: en tykkää kärmeksistä.
 
Juu ei machetea! Toinen noistahan oli kuningaskobra! Sehän on hemmetin myrkyllinen...myrkky ei ole vahvaa, mutta sitä on paljon.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningaskobra

Eikä tuo pytonkaan ihan mukava ole...vaikka ei myrkyllinen olekkaan. Sekin on tappanut ja jopa syönyt ihmisiä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Verkkopyton

Kuningaskobra on erikoistunut syömään muita käärmeitä, mutta tässä tapauksessa oli haukannut hieman liian suuren suupalan. Sai tosin myrkytettyä pytonin siinä samalla kun joutui kuristetuksi...
 
https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...ilee-jopa-teraksen-ja-titaanin-kanssa-6701086
Tekniikka&Talous kirjoitti:
Miina Rautiainen
9.2. klo 15:39 Tutkijoiden kehittämä superpuu on 10 kertaa tavallista puuta vahvempaa - kilpailee jopa teräksen ja titaanin kanssa


Tutkijat kehittivät uudenlaisen superpuun, joka on jopa yli 10 kertaa vahvempaa ja kovempaa tavalliseen puuhun verrattuna, kertoo Science Alert.
Sen vahvuuden salaisuus on kemiallinen sekä kuumennus- ja kompressiokäsittely. Tuloksena syntyy kemiallisia sidoksia, jotka tekevät puusta riittävän vahvaa korvaamaan jopa terästä.
Se voisi jopa toimia uusissa panssarisuojissa. Tutkijat ampuivat luodinkaltaisia ammuksia puuhun ja havaitsivat sen juuttuvan materiaalin sen sijaan, että se olisi mennyt läpi kuten tavallisessa puussa.


”Tämä uusi käsittelytapa tekee puusta 12 kertaa vahvempaa ja 10 kertaa kovempaa kuin luonnonpuu”, sanoo vanhempi tutkija Liangbing Hu yhdysvaltalaisesta Marylandin yliopistosta.
”Se voi kilpailla teräksen ja jopa titaaniseosten kanssa. Se on myös verrattavissa hiilikuituun, mutta on paljon halvempaa.”
Käsittelyssä on kaksi vaihetta. Ensin luonnon puuta keitetään lipeässä ja natriumsulfaatissa, mikä on sama vaihe kuin sellun valmistuksessa.
Sen jälkeen kompression avulla yksittäisten solujen seinät rikotaan. Kuumennuksessa lisätään uusien kemiallisten sidosten syntyä säilyttäen samalla muut puun lujuuden kannalta tärkeät polymeerit.

Kun suuri määrä vetyatomeja sitoutuu selluloosan nanokuituihin, puun lujuus lisääntyy. Menetelmä toimii useilla eri puulajeilla.
Tutkimuksen julkaisi Nature.
 
Kilohinnat kohdallaan.

”Viime vuonna tuotanto oli runsaat 900 grammaa, tänä vuonna pääsemme jo yli kilon”, Medix Biochemican toimitusjohtaja Ismo Råman https://www.hs.fi/haku/?query=ismo+ramansanoo.

Medix Biochemica valmistaa lääketieteellisissä testeissä käytettäviä bioreagensseja ja niitä käyttäviä valmiita testauskittejä. Bioreagenssit ovat melko varmasti Suomen arvokkaimpia vientituotteita. Vain 900 gramman tuotanto riitti viime vuonna noin 20 miljoonan euron liikevaihtoon.

Yhtiön tuoteluettelon kallein aine, trypsinogen 2 -vasta-aine maksaa 3,95 miljoonaa euroa grammalta. Kilohinta on siis lähes neljä miljardia euroa. Sitä on yhtiön tuotannosta kuitenkin hyvin pieni osa ja suurin osa aineista on huomattavasti halvempia.

Trypsinogen 2 -vasta-aineesta valmistettu testi paljastaa haimatulehduksen virtsa- tai verinäytteestä.

Satakunta ihmistä työllistävä yhtiö on viime vuosina kasvanut vauhdikkaasti. Vuonna 2016 liikevaihto oli 16,8 miljoonaa euroa ja viime vuonna jo 20 miljoonaa euroa. Vuodelta 2016 liikevoittoa tuli noin neljä miljoonaa euroa eli kannattavuus on erinomainen.

Fakta
Arvokkaita vientituotteita
Toiselta bioreagensseja valmistavalta turkulaiselta Hytestiltä löytyy Medix Biochemicaakin kalliimpi tuote. DPAPP-A rekombinantti -antigeenin listahinnan mukainen kilohinta olisi peräti 30 miljardia euroa. Sitä käytetään lähinnä tutkimustarkoituksiin ja 0,05 mikrogramman erissä.

Orionin kalleimmatkin lääkkeet jäävät hyvin kauas bioreagenssien taakse. Orionin kalleimman lääkkeen, akuutin sydämen vajaatoiminnan hoidossa käytettävän levosimendaanin litrahinta on noin 177 000 euroa. Lääkettä myydään neljä viiden millilitran annosta sisältävässä pakkauksessa, joka maksaa 3 538,43 euroa.

Arvokkaita ovat myös erilaiset nanotuotteet. Esimerkiksi UPM:n, VTT:n ja Aalto-yliopiston valmistaman GrowDex-biofibrillin litrahinta on noin 29 000 euroa. Solujen kasvattamiseen käytettävää geeliä myydään muutaman millilitran erissä.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005565363.html
 
Häivehämähäkki.

Venäjä testaa Syyriassa uusia, tutkassa näkymättömiä häivehävittäjiään. Ihminen on harjoittanut tositarkoituksella itsensä ja sotavehkeiden naamiointia vasta satakunta vuotta. Vielä ensimmäisen maailmansodan alussa ranskalaiset joukot etenivät pelloilla pystypäin kirkkaanpunaisissa housuissa kohti konekivääritulta. Maastokuosin hyödyt ymmärrettiin pian. Toisessa maailmansodassa kokeiltiin myös jo hävittäjien vastavarjostamista haiden tapaan: lentokoneet maalattiin alapuolelta vaaleiksi ja yläpuolelta tummiksi.

Mutta luontopa on jo kauan sitten kehittänyt häivehämähäkin. Tai vieläpä kakkahäivehämähäkin. Eräät Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa elävät hämähäkit ovat kehittyneet naamioimaan itsensä linnun ulosteeksi. Valeasu on niin täydellinen, että hämähäkki jopa haisee pahalta.

1519630911026.png

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005580054.html
 
Pseudotieteen pikku-uutinen.

Jos olet niin fiksu, mikset ole rikas? Tai edes rikkaampi? Teoreettisen fysiikan professorin kehittämä malli tietää syyn
Tieteeseen sijoitetut rahat tuottaisivat eniten, jos ne jaettaisiin tasan kaikille tutkijoille, väittää Alessandro Pluchino.
Taloudellisesti menestyneimmät ihmiset eivät ole kyvykkäimpiä vaan onnekkaimpia, osoittaa varallisuuden muodostumista kuvaava tietokoneohjelma. Sen laativat teoreettisen fysiikan professori Alessandro Pluchinohttps://www.hs.fi/haku/?query=alessandro+pluchino ja hänen kollegansa Catanian yliopistosta Italiasta.

Rikkauksien jakautuminen noudattaa tunnettua kaavaa, jonka mukaan 20 prosenttia ihmisistä omistaa 80 prosenttia varallisuudesta.

Itse asiassa vain kahdeksan miestä omistaa yhtä paljon kuin 3,8 miljardia maailman köyhintä, osoitti hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin raporttihttps://policy-practice.oxfam.org.uk/publications/an-economy-for-the-99-its-time-to-build-a-human-economy-that-benefits-everyone-620170 viime vuonna.

Miksi niin harvojen pitää omistaa noin paljon?

Vuonna 2010 Pluchino sai yhdessä kahden kollegansa kanssa huuhaa-nobelin, mistä löytyy maininta hänen omilta nettisivuiltaanhttp://www2.dfa.unict.it/home/pluchino/. Palkinto myönnettiin tutkimuksesta, joka osoitti matemaattisesti, että organisaatioista tulisi tehokkaampia, jos ylennykset tehtäisiin sattumanvaraisesti.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005588897.html

IG-nobelin arvoinen hutkimus.
 
Vuonna 2010 Pluchino sai yhdessä kahden kollegansa kanssa huuhaa-nobelin, mistä löytyy maininta hänen omilta nettisivuiltaanhttp://www2.dfa.unict.it/home/pluchino/. Palkinto myönnettiin tutkimuksesta, joka osoitti matemaattisesti, että organisaatioista tulisi tehokkaampia, jos ylennykset tehtäisiin sattumanvaraisesti.

Matemaattisesti tuo saattaa toki pitää paikkaansakin, mutta tuossa on silti se vika, että mikäli ylennyksen saaminen olisi sattumasta kiinni, niin systeemistä puuttuisi kannusteet ja homma menee siihen, että kaikki keskittyy vain välttämään ongelmia ja pääsemään mahdollisimman vähällä.
 
Pallosalama eli solmumainen skyr-mioni.

Solmumainen skyrmioni voi auttaa tutkijoita pitämään plasmapalloa koossa tehokkaasti, mistä saattaa olla hyötyä tulevaisuuden fuusioreaktoreissa.

Aalto-yliopiston ja yhdysvaltalaisen Amherst Collegen tutkijat ovat ensi kertaa onnistuneet luomaan kvanttikaasussa kolmiulotteisen skyrmionin. Se ennustettiin teoreettisesti yli 40 vuotta sitten, ja nyt se on havaittu myös kokeellisesti.

”Olemme luoneet keinotekoisen sähkömagneettisen solmun, kvanttipallosalaman, vain kahden vastakkaiseen suuntaan pyörivän sähkövirran avulla. Pidän siksi mahdollisena, että luonnollinen pallosalama voisi syntyä tavanomaisessa salamaniskussa”, kertoo tutkimuksen teoreettisesta osuudesta vastannut tutkija Mikko Möttönen tiedotteessa.

Hän kertoo myös nähneensä itse talon sisään syöksyneen pallosalaman. Vastaavia havaintoja on tehty läpi historian, mutta fyysisiä todisteita on vähän.

https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/suomalaistutkija-osallistui-3-ulotteisen-skyrmioni-hiukkasen-luomiseen-40-vuotta-ennustuksen-jalkeen-voi-auttaa-pitamaan-plasmapallon-koossa-fuusioreaktorissa-6704641

1520169983285.png
 
Back
Top