Mitä sitten? Pappi on kirkossa töissä, ja sitoutunut noudattamaan talon sääntöjä, jotka määrittelee kirkolliskokous. Joo, nykyään puolet papeista hyväksyisi homoliitot, mutta vain murto-osa heistä kuitenkaan vihkii niitä, koska voimassa olevan kirkkolain ja -järjestyksen mukaan se ei ole mahdollista. Eli jos arkkipiispa olisi johdonmukainen, hänen pitäisi vaatia potkuja näille vihkijöille, samalla lailla kuin naispappeuden vastustajille. Vai meneekö se niin, että liberaali saa rikkoa sääntöjä, mutta konservatiivi ei? Naispappeuteen tämäkin liittyy sikäli, että se oli edellinen suuri askel tätä kirkon rappeutumisilmiötä ja on edesauttanut tämän seuraavan syntymistä sikäli, että valtaosa naispapeista ajaa homoliittoja, kun taas niiden vastustajat ovat pääosin miehiä.
Perustuslaki sallii uskonnollisille yhteisöille toimia näin. Onhan näitä oikeudellisestikin käsitelty. Jokainen voi sitten vapaasti valita sellaisen yhteisön, joka vastaa hänen tarpeisiinsa. Iso kirja ei ole tämän suhteen lainkaan tulkinnanvarainen, vaan sen kaikki maininnat asiasta ovat pelkästään kielteisiä. Kysymys onkin se, onko Raamattu edelleen kirkon korkein auktoriteetti, vai onko ainakin osa siitä hylättävä vanhentuneena.