Toisinajattelija Saamelaiskäräjillä: Kari Kyrö

[Statisti]

Kari Kyröllä on isoja ajatuksia. Hän oli saamelaiskäräjien ääniharava, mutta jätettiin ilman minkäänlaista tehtävää.
”
Kun pieni porukka päättää asioista, saamelaiskäräjien esitykset vastaavat Kyrön mielestä suppeasti alueen kulttuuria ja ajavat lähinnä porotalouden etuja.

– Vanhaa kulttuuriporonhoitoa käytetään keppihevosena ja sillä yritetään rajata muita elinkeinoja.
Kyrön mielestä vanhaa poronhoitoa ei enää ole olemassa.

– On liiketalouspohjainen porotalous, joka on täysin koneellistunutta ja keinorehuruokittua.

Yhden kulttuurin suosiminen köyhdyttää Kyrön mielestä saamelaisten kulttuuria ja elinkeinoja, kuten metsästystä, kalastusta, matkailua.
– Lapin voima on aina ollut se, että on sovittu alueiden yhteiskäytöstä. Kymmenen viime vuoden aikana se on tukahdutettu.
”’……
”
Tilanne ei Kyrön mielestä korjaannu, jos uudet esitykset tulevat voimaan.
– Saamelaisilta aiotaan ottaa pois yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Voi olla saamelainen ilman äänioikeutta ja osallistumatta itseään koskevaan päätöksentekoon.
”

Saamelaisten ääniharava vetosi ministereihin: Tämä on hätähuuto

Saamelaisten sisäinen syrjintä pahenee, Kari Kyrö varoittaa.

www.is.fi

 

[TeVu]

Ollut jo pitkään ongelma että pieni sisäpiiri ja vasempaan kallistunut Saamelaiskäräjät päättää kaikkien saamelaisten eduista ja saavat tukea Citysaamelaisilta. Tämä Nuorgamin tyttötrio on onnistunut aiheuttamaan paljon harmia omalla tänttäröinnillään Helsingin suunnalla, mutta koska he kuuluvat siihen pieneen sisäpiiriin jolla on kontakteja Yleen ja Saamelaiskäräjiin, he saavat eniten mediassa tilaa mielipiteilleen, joihin ei todellakaan iso osa saamelaisista yhdy.

Tämä siis omana havaintona ja rutinoita kuunnelleena sivustaseuraajana...

 

[Myrskyhiiri]

Ollut jo pitkään ongelma että pieni sisäpiiri ja vasempaan kallistunut Saamelaiskäräjät päättää kaikkien saamelaisten eduista ja saavat tukea Citysaamelaisilta. Tämä Nuorgamin tyttötrio on onnistunut aiheuttamaan paljon harmia omalla tänttäröinnillään Helsingin suunnalla, mutta koska he kuuluvat siihen pieneen sisäpiiriin jolla on kontakteja Yleen ja Saamelaiskäräjiin, he saavat eniten mediassa tilaa mielipiteilleen, joihin ei todellakaan iso osa saamelaisista yhdy.

Tämä siis omana havaintona ja rutinoita kuunnelleena sivustaseuraajana...

Ketkä muuten on Nuorgamin tyttötrio? Kuuluuko Anne siihen yhtenä?

 

[TeVu]

Ketkä muuten on Nuorgamin tyttötrio? Kuuluuko Anne siihen yhtenä?

Kyllä, Emmi, Miisa ja Anne. Näistä ainakin Miisa on ollut mediassa aika paljon luomassa negatiivista kuvaa saamelaisuudesta oman rikkonaisen maailmankuvansa perusteella.

edit: Itselle tuli uutena kun hieman googlailin että ilmeisesti Anne ei olekkaan noiden sisko, vaan pelkästään samanniminen. Oletin näin, kun häneen on viitattu monesti sukunimen perusteella kuuluvan samaan "Some"Saamelaisporukkaan. Kuuluu kuitenkin Saamelaiskäräjiin.

edit: lisätty linkkejä

Emmi Nuorgamin kolumni: Hei suomalaiset! Saamelaiset eivät ole teidän oma alkuperäiskansanne

Suomalaisten turistien lomakuvat Lapin luonnosta jouduttavat luonnon tuhoamista, kirjoittaa Emmi Nuorgam.

yle.fi

Turistit eivät enää uskalla ostaa saamelaiskäsitöitä – näin tähän on tultu

Vanhanaikaiset stereotypiat ja saamelaisen käsityön kopioiminen ovat aiheuttaneet saamelaiskulttuurille negatiivisia vaikutuksia.

www.iltalehti.fi

Tässä aika selvä mielipide asiasta nimiä mainitsematta...
"Harmillisen usein voimakkaimmin äänensä saavat kuuluville tahot joiden elanto ei ole riippuvainen kummastakaan elinkeinosta, eivätkä he välttämättä edes asu saamelaisalueella."

"Jokainen meistä saamelaisista ei voi maksaa ruokaostoksiaan, lasten hoitomaksuja tai sähkölaskuaan julkishallinnon maksamasta kuukausipalkasta."

 

[SatSotHist]

– On liiketalouspohjainen porotalous, joka on täysin koneellistunutta ja keinorehuruokittua.

Yleisesti saamelaisten asioista en tiedä, mutta kuluttajana uskon tämän väitteen.

Kaupasta ostettava poronliha on erilaista kuin 20v sitten. Porojen pääravinto on vaihtunut rehuksi ja liha on menettänyt paljon siitä eksoottisesta maustaan. Jos teen käristystä niin nykyään ei ole eroa ostaako kotimaista poroa tai uusiseelantilaista saksanhirveä.

 

[aab]

Yleisesti saamelaisten asioista en tiedä, mutta kuluttajana uskon tämän väitteen.

Kaupasta ostettava poronliha on erilaista kuin 20v sitten. Porojen pääravinto on vaihtunut rehuksi ja liha on menettänyt paljon siitä eksoottisesta maustaan. Jos teen käristystä niin nykyään ei ole eroa ostaako kotimaista poroa tai uusiseelantilaista saksanhirveä.

Syötetäänkö poroille rehua?

 

[EK]

Syötetäänkö poroille rehua?

Sekä heinästä tehtyä tuorerehua, että myllyltä ostettavia "nappuloita". Tuo jälkimmäinen alkaa pikkuhiljaa syrjäyttää tuorerehua, koska ei tarvita isoja koneita käsittelyyn ja ostettuna hinta alkaa olla aika sama.

 

[Ikarus]

Sekä heinästä tehtyä tuorerehua, että myllyltä ostettavia "nappuloita". Tuo jälkimmäinen alkaa pikkuhiljaa syrjäyttää tuorerehua, koska ei tarvita isoja koneita käsittelyyn ja ostettuna hinta alkaa olla aika sama.

Kuitenkin porokin on märehtijä ja tarvitsee myös karkearehua, olipa se sitten heinää tai jäkälää. Pelkällä nappulalla eivät ole pitkäikäisiä poroja.

Tosin jos luonnonravintoa on edes joku määrä sen ravinnon tarpeesta, kustannustehokkaampaa on rahdata kairaan nappuloita kuin heinää.

 

[Statisti]

Yleisesti saamelaisten asioista en tiedä, mutta kuluttajana uskon tämän väitteen.

Kaupasta ostettava poronliha on erilaista kuin 20v sitten. Porojen pääravinto on vaihtunut rehuksi ja liha on menettänyt paljon siitä eksoottisesta maustaan. Jos teen käristystä niin nykyään ei ole eroa ostaako kotimaista poroa tai uusiseelantilaista saksanhirveä.

Sekä heinästä tehtyä tuorerehua, että myllyltä ostettavia "nappuloita". Tuo jälkimmäinen alkaa pikkuhiljaa syrjäyttää tuorerehua, koska ei tarvita isoja koneita käsittelyyn ja ostettuna hinta alkaa olla aika sama.

Ei voisi tuhlailevampaa rehunkäyttöä. Tuodaan Lannasta kaukaa etelästä rehu. Kuinkahan paljon on saatu kuljetustukea?
Luonnossa kulkeville eläimille joilla suurin osa rehusta kuluu luonnosta kulkeemiseen eikä lihan tuottamiseen on aika tuhlausta antaa keinorehua.
Mitähän nämä nappula oikein on?

Poron luontaisessa ravinnossa on vähän valkuaista. Jo etelästä tuodussa heinässä on valkuaista niin paljon että liikaa syötetteny se ei ole porolle hyväksi.
Toivottavasti nappuloissa olisi vähemmän valkuaista. Tämä ongelma on ollut jo kymmeniä vuosia.

Norjassa jopa helikoptereilla viedään niitä nappuloita poroille ”hätäruokintana”. Kuka senkin maksaa?
Tuossa ei sanottu missä tuo tapahtui mutta sukunimestä ”Utsi” voisi päätellä Tenon kuntaa.
Utsi toimi täysin lain mukaisesti eikä tappanut karhuja Siitä hatunnosto!

Bjørnefamilie kapret krisefôr til rein – tvang flokken til å flytte på seg

Midt under tidenes fôrkrise på Finnmarksvidda våknet bjørnebinna fra vinterdvalen, og overtok 800 kilo helikopterfraktet nødfôr fra reinsdyrene.

www.nrk.no

Tässä tapauksessa 800 kg:n rehu menikin karhujen ravinnoksi.
Klipissä näette kuinka rehutoimitusten herättämä karhuemo ja kolme poikasta kömpivät pesästään ulos.

Sekä Norjan että Suomen puolella ongelma on ylilaiduntaminen jota porojen ruokinta pahentaa entisestäänkin.
Porotaloutta tuetaan Suomen valtion budjetista. Ei tämä touhu muuten olisi mahdollistakaan.

Tunturissa kulkeena olen nähnyt ristiin rastiin risteileviä mönkijäuria. Porotalous on luontoa tuhoavaa.
Mönkijöiden jäljet säilyvät siellä satoja vuosia, jopa tuhansia. Näyttää siltä että mönkijöillä ajelussa ei ole mitään rajoitetta.
Katsokaa vaikka google mapsistä niin näette kaikki ne urat siellä, missä vaan on kulkukelpoista maata.

Se on aivan selvää ettei keinorehu voi olla vaikuttamatta poron lihan makuun.
Kannattaisi sitten jalostaa pororotu joka on tarhauksissa ja jolle syötettäisiin ainoastaan rehua.

Lapissa on saamelaisia joiden historiassa ei ole poronhoitoa. Inarissa on ollut ns kalastajasaamelaisia. Sitten on ns kolttia jotka joutuivat lähtemään pakoon Petsamosta.
Heidänkin poronhoitonsa taitaa olla heikoissa kantimissa.
On suuri vahinko että poronhoidosta on tehty saamelaisuuden identiteetti.
Ennen saamelaiset tekivät porosta kaikenlaista, mutta sekin ”kulttuuri” taitaa vähentyä vuosi vuodelta.

 

[skärdis]

Työasioissa olen pari kertaa tavannut tämän Kyrön ja on kyllä mies joka jää mieleen.

Jotain anttirokkaa hänen puheissa ja eleissä on.

 

[Iso-Mursu]

Kari Kyröllä on isoja ajatuksia. Hän oli saamelaiskäräjien ääniharava, mutta jätettiin ilman minkäänlaista tehtävää.
”
Kun pieni porukka päättää asioista, saamelaiskäräjien esitykset vastaavat Kyrön mielestä suppeasti alueen kulttuuria ja ajavat lähinnä porotalouden etuja.

– Vanhaa kulttuuriporonhoitoa käytetään keppihevosena ja sillä yritetään rajata muita elinkeinoja.
Kyrön mielestä vanhaa poronhoitoa ei enää ole olemassa.

– On liiketalouspohjainen porotalous, joka on täysin koneellistunutta ja keinorehuruokittua.

Yhden kulttuurin suosiminen köyhdyttää Kyrön mielestä saamelaisten kulttuuria ja elinkeinoja, kuten metsästystä, kalastusta, matkailua.
– Lapin voima on aina ollut se, että on sovittu alueiden yhteiskäytöstä. Kymmenen viime vuoden aikana se on tukahdutettu.
”’……
”
Tilanne ei Kyrön mielestä korjaannu, jos uudet esitykset tulevat voimaan.
– Saamelaisilta aiotaan ottaa pois yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Voi olla saamelainen ilman äänioikeutta ja osallistumatta itseään koskevaan päätöksentekoon.
”

Saamelaisten ääniharava vetosi ministereihin: Tämä on hätähuuto

Saamelaisten sisäinen syrjintä pahenee, Kari Kyrö varoittaa.

www.is.fi

Kyröhän ei käy ihan täysillä. Jos sukulainen on ollut 300 vuotta naimisissa yhden vähemmistön edustajan kanssa, niin ei se tee hänestä saamelaista 2021.

Ymmärrän saamelaisten huolen käräjien osalta. Jos kaikki kyröt otetaan mukaan käräjille, niin saamelaisten asioista päättää muut kuin saamelaiset.

 

[Iso-Mursu]

Yleisesti saamelaisten asioista en tiedä, mutta kuluttajana uskon tämän väitteen.

Kaupasta ostettava poronliha on erilaista kuin 20v sitten. Porojen pääravinto on vaihtunut rehuksi ja liha on menettänyt paljon siitä eksoottisesta maustaan. Jos teen käristystä niin nykyään ei ole eroa ostaako kotimaista poroa tai uusiseelantilaista saksanhirveä.

En tiedä kuinka paljon tuttujen paliskunnissa vievät rehua tunturiin. Mutta poronhoidon yksi ongelma on Helsinki.


Herrat ministeriössä päättäävät mikä on paliskunnan minimi ja maksimi koko.

Ja toinen on viime vuosien talvet. Talven aikana tulee kerralla 20-30 cm lunta. Ja sitten se sulaa ja jäätyy. Toistetaan tämä kolme tai neljä kertaa talvessa.

Evoluutio ei ole luonut poroa joka saisi kaivettua jäästä ruokaa.

 

[Iso-Mursu]

Työasioissa olen pari kertaa tavannut tämän Kyrön ja on kyllä mies joka jää mieleen.

Jotain anttirokkaa hänen puheissa ja eleissä on.

Olen kanssa ollut tekemisissä.

Ja mieleen jäi enemmän sellaisena että en aseen kanssa päästäsi selkäni taa.

 

[Iso-Mursu]

Ei voisi tuhlailevampaa rehunkäyttöä. Tuodaan Lannasta kaukaa etelästä rehu. Kuinkahan paljon on saatu kuljetustukea?
Luonnossa kulkeville eläimille joilla suurin osa rehusta kuluu luonnosta kulkeemiseen eikä lihan tuottamiseen on aika tuhlausta antaa keinorehua.
Mitähän nämä nappula oikein on?

Poron luontaisessa ravinnossa on vähän valkuaista. Jo etelästä tuodussa heinässä on valkuaista niin paljon että liikaa syötetteny se ei ole porolle hyväksi.
Toivottavasti nappuloissa olisi vähemmän valkuaista. Tämä ongelma on ollut jo kymmeniä vuosia.

Norjassa jopa helikoptereilla viedään niitä nappuloita poroille ”hätäruokintana”. Kuka senkin maksaa?
Tuossa ei sanottu missä tuo tapahtui mutta sukunimestä ”Utsi” voisi päätellä Tenon kuntaa.
Utsi toimi täysin lain mukaisesti eikä tappanut karhuja Siitä hatunnosto!

Bjørnefamilie kapret krisefôr til rein – tvang flokken til å flytte på seg

Midt under tidenes fôrkrise på Finnmarksvidda våknet bjørnebinna fra vinterdvalen, og overtok 800 kilo helikopterfraktet nødfôr fra reinsdyrene.

www.nrk.no

Tässä tapauksessa 800 kg:n rehu menikin karhujen ravinnoksi.
Klipissä näette kuinka rehutoimitusten herättämä karhuemo ja kolme poikasta kömpivät pesästään ulos.

Sekä Norjan että Suomen puolella ongelma on ylilaiduntaminen jota porojen ruokinta pahentaa entisestäänkin.
Porotaloutta tuetaan Suomen valtion budjetista. Ei tämä touhu muuten olisi mahdollistakaan.

Tunturissa kulkeena olen nähnyt ristiin rastiin risteileviä mönkijäuria. Porotalous on luontoa tuhoavaa.
Mönkijöiden jäljet säilyvät siellä satoja vuosia, jopa tuhansia. Näyttää siltä että mönkijöillä ajelussa ei ole mitään rajoitetta.
Katsokaa vaikka google mapsistä niin näette kaikki ne urat siellä, missä vaan on kulkukelpoista maata.

Se on aivan selvää ettei keinorehu voi olla vaikuttamatta poron lihan makuun.
Kannattaisi sitten jalostaa pororotu joka on tarhauksissa ja jolle syötettäisiin ainoastaan rehua.

Lapissa on saamelaisia joiden historiassa ei ole poronhoitoa. Inarissa on ollut ns kalastajasaamelaisia. Sitten on ns kolttia jotka joutuivat lähtemään pakoon Petsamosta.
Heidänkin poronhoitonsa taitaa olla heikoissa kantimissa.
On suuri vahinko että poronhoidosta on tehty saamelaisuuden identiteetti.
Ennen saamelaiset tekivät porosta kaikenlaista, mutta sekin ”kulttuuri” taitaa vähentyä vuosi vuodelta.

Koltat ja inarinsaamelaisethan on enemmän kalastajasaamelaisia. Mutta osa on kaiketi vanhoina aikoina pitänyt poroja kulkuvälineenä.

Toki eihän jalkapatikassa ole voinut isoja tokkia muutenkaan paimentaa. Edes ne porosaamelaiset.

Poro on kaiketi jotenkin yhistävä tekijä kaikille kolmelle saamelaiskansalle. Vaikka merkitys on eri.

 

[Lepukki]

Syötetäänkö poroille rehua?

Ymmärtääkseni lähes kaikissa paliskunnissa porot eivät pärjäisi ilman talviruokintaa. Osassa otetaan jopa ihan aitaukseen talveksi ruokittavaksi, ihan niinkuin mikä tahansa lihakarja.

Viimeksi kun tuli käytyä Ylä-Lapissa niin sai surkutella ympäristön tilaa: sitä luulisi saapuvansa koskemattomaan erämaahan, mutta kysehän oli lähinnä suuresta laitumesta, jossa karja laiduntaa ilman luontaisia vihollisia. Jäkälä oli järsitty KAIKKIALTA niin matalaksi, ettei se palautuisi hyvään aikaan. Samoin juolukan ja mustikan varvut olivat noin 5cm varella. Tätä jatkui siis kaikkialle missä Värtsärissä tuli kuljettua. Jotenkin oli aika uskomaton fiilis nähdä tuo kaikki. Surkeaahan tuo on porollekin, kun ei löydy luonnosta ruokaa riittävästi.

Jos on sattunut metsäpeuran (sama laji, eri alalaji) syönnöksiin Kainuussa tai Suomenselällä törmäämään, niin jättävät jäkälän huomattavasti pitemmäksi, koska ruokaa on riittävästi. Sitten vaihtavat talvilaidunta ja antavan palautua.

Ei Lapin poronhoito ole olllut normaalilla tolalla enää pitkään aikaan. Se reilu 200 000 eloporoa mitä alueella laiduntaa on aivan liikaa luonnolle ja eläimille itselleen. Joku tolkku tuohon kaikkeen olisi saatava. Ei kai nyt koko hemmetin Lappi voi olla yhden eläimen laidunta. Taitaa koskemattomin luonto Suomessa nykyään sijaita jossain poronhoitoalueen eteläpuolella Itä-Suomen rajalla.

 

[Statisti]

On muitakin toisinajattelijoita!
Tässä porotaloudesta

https://jounikitti.fi/suomi/porot/porotalous.html

Jouni Kitti

https://jounikitti.fi/index.html

Pieni kevennys: Miksi poromies kutsuu maitotilallista?
Se on ”tissinkoettaja”!
Poromies pitää itseään vähän parempana!

 

[PSS]

Tunnen henkilökohtaisesti tasan yhden saamelaisen. Tämä muutti 80-luvulla Utsjoelta etelään ja olimme luokkakavereita lukiossa. Nyt tämä Aikio koordinoi Tampereen koronarokotuksia.
Yhdessä kesätyöpaikassa oli kyllä siivoojatyttönä kanssa joku saamelainen.

 

[EK]

Paria tapausta seurannut sivusta, eli yksi työkaveri on lähtenyt Käsivarresta opiskelemaan ja asunut koko ikänsä Rovaniemellä ja sitä etelämpänä. Molemmat vanhemmat saamelaisia. Ei vaali saamelaisuuttaan millään tavalla. Sai äänioikeuden saamelaiskäräjien vaaleihin, vaikkei edes hakenut. Siskonsa asuu synnyinseudullaan, on naimisissa saamelaisen poromiehen kanssa ja puhuu saamea. Ei saanut äänioikeutta, vaikka anoi. Toinen siskonsa asuu myös yläperällä, mutta naimisissa "kantasuomalaisen" kanssa, eikä harjoita poronhoitoa, sai äänioikeuden.

Sukulaisen puoliso sai yllättäen ilmoituksen äänioikeudesta saamelaiskäräjille ja samassa ilmoituksessa mainittiin, että myös lapset saavat äänioikeuden. Puolison toinen vanhempi on saamelainen, mutta jätti lapsensa synnytyslaitokselle, josta tämä vietiin lastenkotiin ja sieltä adoptoitiin pääkaupunkiseudulle. Ei mitään siteitä saamelaisuuteen...

Nuo äänioikeudet on niin politisoituneita (siis ei perinteisen puoluepolitiikan mukaisesti), ettei mitään rajaa. Sitten, jos menet sanomaan, että iso osa Suomen porolappalaisista (moni ns. "mahtisukuja") on muuttanut Suomeen vasta 1850-luvulla, kun Norjan raja meni kiinni ja jutaaminen Suomenlapin ja Jäämeren välillä lakkasi, niin paha ihminen olet. Sen sijaan näitä "metsäsaamelaisia", jotka ovat asuneet Suomessa pysyvästi jostain sankavitun ajoista asti, ei hyväksytä käräjille.

Että ei nämä ihan yksinkertaisia juttuja ole.

Sukulainen tutkii lunta. Yhdessä projektissa tutkivat sitten lumimäärien vaikutusta poronhoitoon (melko laaja ja monitieteellinen tutkimus) pitemmällä aikavälillä. Tekivät haastattelututkimusta, jolloin saamelaiskäräjät ilmoitti, että vain he saavat haastatella poromiehiä ja he käyvät ensin läpi aineiston ja päättävät, mitä tutkijoille annetaan tutkittavaksi. No ei mennyt läpi, mutta kiihkeimmät saamelaisaktiivit eivät nyt sitten kerro lumitutkijalle poronhoidosta, kun kyse onkin kuulemma saamelaisuuden tutkimisesta... No, Norjassa ja Ruotsissa se olisikin noin. Siellä poronhoito on rajattu pelkästään saamelaisille ja saamelaisuus rajattiin aikoinaan suoraan poronhoitoon liittyväksi. Sillä tavalla saivat sitten saamelaiset itse tappelemaan keskenään, kun ilmoittivat, että saamelaisille annetaan rahaa X-määrä ja saatte itse päättää, onko jakajia vähemmän vai enemmän.

 

[TeVu]

Kärnällä hieman provosoiva kommentti liittyen Helsingin päätökseen lopettaa liharuokien tarjoilu tilaisuuksissaan, mutta aiheeseen liittyvä ja tästä voisi nousta saamelaismeteli...

https://twitter.com/x/status/1455806486802747392

 

[Iso-Mursu]

Paria tapausta seurannut sivusta, eli yksi työkaveri on lähtenyt Käsivarresta opiskelemaan ja asunut koko ikänsä Rovaniemellä ja sitä etelämpänä. Molemmat vanhemmat saamelaisia. Ei vaali saamelaisuuttaan millään tavalla. Sai äänioikeuden saamelaiskäräjien vaaleihin, vaikkei edes hakenut. Siskonsa asuu synnyinseudullaan, on naimisissa saamelaisen poromiehen kanssa ja puhuu saamea. Ei saanut äänioikeutta, vaikka anoi. Toinen siskonsa asuu myös yläperällä, mutta naimisissa "kantasuomalaisen" kanssa, eikä harjoita poronhoitoa, sai äänioikeuden.

Sukulaisen puoliso sai yllättäen ilmoituksen äänioikeudesta saamelaiskäräjille ja samassa ilmoituksessa mainittiin, että myös lapset saavat äänioikeuden. Puolison toinen vanhempi on saamelainen, mutta jätti lapsensa synnytyslaitokselle, josta tämä vietiin lastenkotiin ja sieltä adoptoitiin pääkaupunkiseudulle. Ei mitään siteitä saamelaisuuteen...

Nuo äänioikeudet on niin politisoituneita (siis ei perinteisen puoluepolitiikan mukaisesti), ettei mitään rajaa. Sitten, jos menet sanomaan, että iso osa Suomen porolappalaisista (moni ns. "mahtisukuja") on muuttanut Suomeen vasta 1850-luvulla, kun Norjan raja meni kiinni ja jutaaminen Suomenlapin ja Jäämeren välillä lakkasi, niin paha ihminen olet. Sen sijaan näitä "metsäsaamelaisia", jotka ovat asuneet Suomessa pysyvästi jostain sankavitun ajoista asti, ei hyväksytä käräjille.

Että ei nämä ihan yksinkertaisia juttuja ole.

Sukulainen tutkii lunta. Yhdessä projektissa tutkivat sitten lumimäärien vaikutusta poronhoitoon (melko laaja ja monitieteellinen tutkimus) pitemmällä aikavälillä. Tekivät haastattelututkimusta, jolloin saamelaiskäräjät ilmoitti, että vain he saavat haastatella poromiehiä ja he käyvät ensin läpi aineiston ja päättävät, mitä tutkijoille annetaan tutkittavaksi. No ei mennyt läpi, mutta kiihkeimmät saamelaisaktiivit eivät nyt sitten kerro lumitutkijalle poronhoidosta, kun kyse onkin kuulemma saamelaisuuden tutkimisesta... No, Norjassa ja Ruotsissa se olisikin noin. Siellä poronhoito on rajattu pelkästään saamelaisille ja saamelaisuus rajattiin aikoinaan suoraan poronhoitoon liittyväksi. Sillä tavalla saivat sitten saamelaiset itse tappelemaan keskenään, kun ilmoittivat, että saamelaisille annetaan rahaa X-määrä ja saatte itse päättää, onko jakajia vähemmän vai enemmän.

Tuo saamelaiskäräjille äänioikeuden saaminen on kyllä mystinen prosessi.

Ymmärrän että eivät halua suomalaisia mukaan siihen vähäiseen päätöksentekoon jota käräjät saa tehdä.