Ennustan vähän. Moldovan tie Eurooppaan ei ratkea yhdessä vaalissa. Se on kestävyyslaji, jossa ratkaisevaa on, jaksaako maa seistä paineen alla ja saako se tarpeeksi tukea lännestä
Heti vaalien jälkeen tulee protesteja ja vaalivilppiä huutavia mielenosoituksia. Niitä ruokitaan sosiaalisessa mediassa salaliittoteorioilla ja valeuutisilla.
Talven tullen myös energiakortti otetaan käyttöön: kaasua ja sähköä katkotaan, kyberhyökkäykset iskevät pankkeihin ja viranomaisjärjestelmiin. Keväällä painopiste voi siirtyä hallituksen mustamaalaamiseen korruptioväitteisiin ja skandaaleihin sekä vähemmistöalueiden, kuten Gagauzian ja Transnistrian, aktivoimiseen.
Kun hallitus yrittää edistää EU-jäsenyyttä, Venäjä väittää prosessia kansan tahdon vastaiseksi ja vahvistaa rinnakkaisia rakenteita Transnistriassa.
Tämä ei ole yhden talven operaatio. Venäjän tavoite ei ole välttämättä Moldovan kaappaaminen, vaan EU-tien pysäyttäminen ja kansalaisten uuvuttaminen epävarmuudella. Moldovan hallituksen tehtävä on vastata hybridihaasteisiin nopeasti ja johdonmukaisesti: turvata energia, vahvistaa kyberturvaa ja ennen kaikkea pitää kansalaisten luottamus elossa.
Kyllä Moldovan tilanne on vähemmän ongelmallinen kuin 2013-2014 Ukrainan.
Ensinnäkin yhteistä maarajaa ei ole jolloin ryssien liikkumiset on paljon kontrolloidumpia. Nytkin vaalien aikaan otettiin kiinni vaikka kuinka paljon sekalaista porukkaa joka oli tulossa järjestämään hämminkiä.
Toisekseen kaikki ovat oppineet Ukrainan taipaleesta ja Moldovaa tuetaan jo nyt eri tavalla kuin Ukrainaa, mikä näkyy muun muassa siinä että se autettiin jo viime keväänä irtautumaan venäläisestä energiasta.
PAS puolueen yksinkertainen enemmistö parlamentissa antaa myös vahvan tuen sille, että tarvittavia lakimuutoksia on mahdollista tehdä Venäjän vaikuttamisen estämiseksi hyvin monella eri tavalla.
Ja hyvin monen maan tiedustelupalveluilla on intressit paljastaa ryssäverkostoja Moldovassa ja lähiympäristössä, eikä vähiten Ukrainalla jolle naapurimaan kehityksen suunta on äärimmäisen tärkeä oman tulevaisuutensa kannalta.
Enemmän kyse on siitä riittääkö ryssillä rahat mihinkään todelliseen vaikuttamiseen, mikäli nyt meni vaalivaikuttamisen mahalaskuun päätyneeseeen yritykseen luokkaa 400 miljoonaa ja lopputulos vähintäänkin nolo niin miten paljon persaukinen Venäjä voi laittaa tuohon saadakseen haluamansa vaikutuksen? Siellä on ihan riittävästi kotimaassakin rahareikiä. Syyriassakin homma lähti lapasesta kun resursseja eli rahaa pumpata koneistoon ei enää ollut vaikka siellä oli sotilaallinen läsnäolokin paikalla. Muut tahot pystyivät ohjaamaan Syyrian kehitystä haluamaansa suuntaan paremmin kuin ryssät ja Moldovaan on sinällään vaikeampi vaikuttaa kun enemmistö on Venäjä-vastainen.
Uhkakuvia on helppo listata, mutta mikäli niitä ei ole edes tähän mennessä käytetty tai yritetty käyttää niin miksi, millä resursseilla ja miten niitä käytettäisiin sitten myöhemmin, tässä tapauksessa vaalien jälkeen. Ei ole hirveän loogista kuluttaa niitä resursseja tavallaan tuon nivelpisteen eli vaalien jälkeen kun aikaisemminkaan ei käytetty.
Unkarin vaalit ovat seuraavana tulossa ensi keväänä, liekö järkevämpää yrittää laittaa kaikki panokset siihen, että Orbanin klaani pysyisi vallassa? Mikäli sekin maa lipsahtaa enemmän lännen ja EUn kelkkaan niin kannattaako Moldovaan käyttää oikeasti yhtään mitään, Unkarin merkitys on ryssille kuitenkin paria kertaluokkaa suurempi.
