Trident Juncture 2015

#1
Ensi viikolla alkaa Naton suurin harjoitus 13 vuoteen eli Strong Resolve 2002 -harjoituksen jälkeen. Trident Juncture 2015 -harjoituksen isäntämaina toimivat pääasiassa Italia, Portugal ja Espanja. Harjoitus kestää 3.10. – 6.11. ja se jakaantuu kahteen vaiheeseen: esikuntaharjoitusvaiheeseen 3. – 16.10. ja taisteluharjoitusvaiheeseen 21.10. – 6.11.

Harjoituksen päätavoitteena on treenata Naton nopean toiminnan NRF-joukkoja. Harjoitusskenaariossa yhdistellään erilaisia uhkia mukaan lukien laajoja väestön siirtymisiä, kyberhyökkäyksiä, kemiallista sodankäyntiä, elintarvikepulaa ja informaatiosodankäyntiä.

Suomesta harjoitukseen osallistuu kuuden Hornetin hävittäjäosasto, Utin ja Rannikkoprikaatin erikoisjoukkoja sekä esikuntaupseereita; yhteensä noin 160 henkilöä. Suomen harjoitusjoukot toimivat pääasiassa Portugalissa.

Suomen kansallisiksi tavoitteiksi ilmoitetaan kansallisen kriisinhallintakyvyn kehittäminen sekä harjoitukseen osallistuvan henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja sen hyödyntäminen kansallisessa toiminnassa.

Venäjä on kutsuttu tarkkailemaan harjoitusta, ”koska he tarkkailevat joka tapauksessa, kutsuttuina tai ei”.

upload_2015-9-23_13-23-9.png
 

Mustaruuti

Ylipäällikkö
BAN
Lahjoittaja
ELSO 1.0
#2
Suomikin menee isosti mukaan.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1442464009404?ref=hs-prio-A9

Suomi lähettää Naton suurharjoitukseen Hornet-hävittäjiä ja erikoisjoukkoja
Syksyn sotaharjoitukset ovat puolustusliiton laajimmat sitten vuoden 2002

Suomi osallistuu hävittäjillä ja erikoisjoukoilla ensi kuussa käynnistyviin Naton suuriin sotaharjoituksiin Etelä-Euroopassa.

Kyseessä ovat puolustusliiton suurimmat harjoitukset sitten vuoden 2002, korostetaan Naton tiedotteessa.

Kaksiosaisiin harjoituksiin osallistuu loka–marraskuun aikana noin 36000 henkilöä. Mukana on 30 valtiota, joista osa on Suomen kaltaisia Naton kumppanuusmaita.

Alkuvaiheen komentokeskusharjoituksessa ovat mukana myös EU ja Afrikan unioni.

Suomi osallistuu harjoituksiin pääasiassa Portugalissa. Harjoitukset ulottuvat lisäksi Italiaan, Espanjaan ja merialueille. Komentoharjoituksia käydään Kanadassa ja Norjassa asti.

Tärkeimpänä tavoitteena on testata ja kouluttaa uusittuja NRF-nopean toiminnan joukkoja, sanoo Naton yhdistettyä esikuntaa Hollannin Brunsumissa komentava kenraali Hans Lothar Domröse tiedotteessa.

NRF-joukkojen vahvistamisesta sovittiin Naton huippukokouksessa vuosi sitten. Joukot ovat avainasemassa nopean toiminnan kyvyssä, joka on noussut Naton painopisteeksi väitettyjen Venäjän Ukrainassa johtamien sotatoimien johdosta.

Sotilaslähteiden mukaan Suomesta osallistuu harjoitukseen kuusi Hornet-hävittäjää ja 70 sotilaan tukiosasto sekä 60 maavoimien erikoisjoukkojen sotilasta. Mukana on myös esikuntaupseereita.
 

kimmo.j

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#3
Onneksi ollaan sentään mukana noilla joukoilla.
 

Tetra

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#6
Olikohan vain täysin sattumaa, että Naton partnerivideolla 80% oli Suomi ja 20% Ukraina? :rolleyes: Viesti Suomelle vai Venäjälle?
Eiköhän Nato osaa välittää videoiden kautta haluamansa viestin :)
 

Tetra

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#9
http://www.hs.fi/kotimaa/a1446529857078

HS seurasi Suomen Horneteja Naton suurharjoituksessa – suomalaiset putsaavat ilmatilaa muille
KOTIMAA 4.11.2015 2:00
Kari Huhta
HELSINGIN SANOMAT

BEJA

Fakta
Suomen ilmavoimat Nato-harjoituksessa
  • Naton sotaharjoitukseen läntisellä Välimerellä osallistuu kuusi Suomen ilmavoimien F-18 Hornet-hävittäjää. Ne toimivat Bejan tukikohdassa Etelä-Portugalissa.
  • Hornetit ovat lähtöisin Karjalan lennostosta ja Lapin lennostosta.
  • Suomalaiset ovat harjoitelleet taistelutehtäviä kolme viikkoa yhdessä neljän muun maan ilmavoimien hävittäjien kanssa.



Ensimmäisinä nousevat ilmaan suomalaiset hävittäjät, ja heti perään yhdysvaltalaiset.

Taistelukoneiden meteli repii rauhallista maalaismaisemaa eteläisessä Portugalissa yhä uudelleen.

Parikymmentä hävittäjää viidestä eri maasta lähtee peräjälkeen Bejan lentotukikohdasta iltapäivän ensimmäiseen harjoitustehtävään. Kohdealue on jossakin meren yllä Portugalin edustalla.

Mitä Suomen ilmavoimien F-18 Hornetit täällä tekevät, ja miksi ne kaiken lisäksi nousevat ilmaan ensimmäisinä?

Hornetit ovat Portugalissa osallistumassa Naton Trident Juncture -sotaharjoitukseen. Suomesta on mukana kuuden hävittäjän lento-osasto ja noin 60 sotilaan erikoisjoukkojen osasto.

Hävittäjät saapuivat tukikohtaan Bejan kaupungin ulkopuolelle 19. lokakuuta ja lähtevät paluulennolle perjantaina, kolmen viikon harjoitusten jälkeen. Myös Lissabonin eteläpuolella toimivat erikoisjoukot palaavat Suomeen tällä viikolla.

Itse harjoitus on Naton suurin sitten vuoden 2002. Natoon kuulumattomista kumppanuusmaista paikalla ovat näkyvästi Suomi ja Ruotsi. Ukrainakin on mukana.

Suomen hävittäjien nousuun ensimmäisinä on käytännön selitys.

”Suomalaiset putsaavat ilmatilan”, selittää suomalaishävittäjien osastoa komentava majuri Tomi Böhm, joka tällä kerralla seuraa koneiden nousua kentän laidalta.

Mustassa hävittäjälentäjän nahkatakissaan Böhm voisi toimia ilmavoimien rekrytointimainoksena, mikäli sellaista tarvitaan. Kriisinharjoitussääntöjen mukaisesti hän on ainoa paikalla oleva suomalainen, joka esiintyy julkisuudessa koko nimellään ja kasvoillaan.

Suomalaiset putsaavat ilmatilan, koska toisin kuin muiden maiden koneilla Suomen harjoitukseen osallistuvilla Horneteilla ei ole vielä aseita, joilla voisi iskeä ilmasta maahan. Ne ovat tulossa, mutta siihen menee vielä pari vuotta.

Suomalaiskoneiden siipien kärjissä on ilmataisteluohjukset. Vieressä amerikkalaisilla on siipien alla isot tutkaan hakeutuvat ohjukset.

Tukikohdassa viiden maan hävittäjät ovat puoleltapäivin vielä siisteissä riveissä platalla suurten lentokonesuojien eli hangareiden edustalla. Sää haittasi aamun lentoja.

Suomalaisten vasemmalla puolella ovat ruotsalaisten Jas Gripenit. Oikealla ovat yhdysvaltalaisten F-16 koneet.

Tämä on vasta alkua. Harjoituksen ajan hävittäjiä, tutkavalvontakoneita, tankkereita, kuljetuskoneita ja helikoptereita on Portugalin Bejan lisäksi myös tukikohdissa Espanjassa ja Italiassa.

Harjoitus on valtava, ja erityisesti siksi suomalaiset ovat täällä.

”Suomelle oppimistavoite on yhteistyö”, Böhm arvioi maanantain harjoitustehtävää. Itse tehtävässä ei ole juuri uutta, mutta yli 30 osallistujamaan eri aselajien yhteistoiminta on monimutkaista.

Yhteistyö alkoi jo matkalla Portugaliin. Saksalainen ilmatankkeri tankkasi Suomen Hornetit Saksan yllä ja ranskalainen Ranskan ilmatilassa.

”Kertaakaan ei ole harjoiteltu omin voimin”, sanoo Böhm. Bejassa hävittäjät toimivat yhtenä joukkona. Ruotsia ja Suomea ei erotella harjoituksessa Naton jäsenmaista.

Keskipäivän jälkeen koneiden ympärillä alkaa tapahtua. Lentoteknikot ryömivät ympäri suomalaiskoneita. Sama toistuu muiden maiden hävittäjien rivistöissä.

Böhmin mukaan kuuden hävittäjän harjoitusmatkaan tarvitaan yli kaksinkertainen määrä ohjaajia. Hän ei kertaakaan puhu lentäjistä, vaan ohjaajista.

Paikalla on myös lentotekniikkaa, logistiikkaa, johtamisjärjestelmä ja huoltohenkilökuntaa.

Suomalaisille kyse ei ole varsinaisesta seikkailusta. Ympäröivän Alentejon maaseutuväestö on Portugalissa hieman samassa verkkaisessa maineessa kuin hämäläiset Suomessa. Ystävällisiä ovat, sanovat suomalaiset.

Ohjaajat, siis ei lentäjät, saapuvat paikalle kahden maissa. Sitten alkaa meteli.

Keskustelu majuri Böhmin kanssa katkeaa joksikin aikaa. Se tuli kuitenkin selväksi, että ohjaajan näkemyksen mukaan Suomen hävittäjät eivät ole teknisesti mitenkään muista jäljessä.

Koneiden käynnistyessä selviää myös tehtävä. Ohjaajat ovat käyneet sitä läpi äärimmäisen yksityiskohtaisesti jo tunteja. Useiden aselajien ja maiden harjoituksessa tiedonkulku on lähinnä ihme.

Kohteena on vihamielinen laivasto-osasto. Kun suomalaiset ovat siivonneet ilmatilan uhkatekijöistä, muut tarvittaessa upottavat laivat. Harjoituksessa ei ammuta kovilla panoksilla vaan ohjusten käyttö simuloidaan.

Hävittäjät nousevat ilmaan alkaen aikataulussa. Operaatio kestää noin kaksi tuntia.

Samaan aikaan tukikohdassa valmistaudutaan seuraavaan taisteluharjoitukseen, joka alkaa illan pimennyttyä. Sellaista kansainvälinen puolustusyhteistyö nykyään on.

MIKA RANTA / HS

Hävittäjien meteli on repinyt portugalilaista maalaismaisemaa Naton harjoitusten ajan.
MIKA RANTA / HS

Huoltohenkilökunta valmistelee koneet lähtökuntoon Bejan kaupungin viereisessä ilmatukikohdassa.
 

Tetra

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
ELSO 2.0
#10
http://www.hs.fi/kotimaa/a1446530452094

Nato harjoittelee nopeita iskuja, koska ”länsi tuli yllätetyksi”
KOTIMAA 4.11.2015 2:00
Kari Huhta
HELSINGIN SANOMAT




Ukrainan sota on selkiinnyttänyt sotaharjoituksia Euroopassa. Sekä Venäjä että Nato ja sen kumppanuusmaat harjoittelevat nykyään nopeaa valmiutta ja reagointikykyä. Suomi tekee samaa kuin muutkin.

Kriisinhallintakykyäkin harjoitellaan edelleen, mutta se ei ole enää pääasia.

”Taustalla ovat Krim ja Ukraina. Länsi tuli yllätetyksi”, puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Mika Peltonen selittää muutosta.


Venäjän johtama sotilaallisen voiman käyttö Ukrainaa vastaan havahdutti Naton ja myös siihen kuulumattomat länsimaat. Ne eivät olleet varautuneet vastaamaan nopeisiin sotilaallisiin haasteisiin, mikäli niitä ilmaantuisi myös muualla.

Läntisellä välimerellä meneillään oleva suurharjoitus Trident Juncture on osa Naton vastausta. Yli 36 000 sotilaan harjoituksessa on satoja eri vaiheita, mutta niistä tärkein on Naton uuden erittäin nopean toiminnan prikaatin testaaminen ennen kuin sen on määrä päästä täyteen toimintavahvuuteensa ensi vuonna.

Nato-maat päättivät huippukokouksessaan Walesissa viime vuoden syyskuussa vahvistaa huomattavasti yhteisiä NRF-valmiusjoukkoja, joihin myös Ruotsi ja Suomi osallistuvat Naton ulkopuolisina maina.

Uudeksi erittäin nopean toiminnan ydinjoukoksi perustetaan noin 5 000 sotilaan ”keihäänkärkiprikaati”, jossa on mukana useita aselajeja. Sen pitää olla valmiudessa kahdessa vuorokaudessa. Tukena on kaksi yhtä suurta valmiusprikaatia, joista toinen valmistautuu keihäänkärkivuoroon ja toinen on väistymässä siitä.

Samaan aikaan Venäjän asevoimat lisää nopean toiminnan kykyään hälytysharjoituksilla, joita järjestetään toistuvasti ilman ennakkovaroitusta.

Vanhemmpien valtiomiesten järjestö European Leadership Network huomautti elokuussa tekemässään selvityksessä, että Nato ja Venäjä harjoittelevat nyt selkeästi keskinäisten vihollisuuksien varalle. Aiemmin tänä vuonna järjestettyjen isompien harjoitusten yksityiskohtainen arviointi osoittaa järjestön mukaan, että molemmat perustavat harjoituksensa toistensa otaksuttuihin suunnitelmiin ja voimavaroihin.

Virallinen käsikirjoitus on eri asia. Trident Juncturessa kuviteltuna tapahtumapaikkana on Itä-Cerasian alue. Harjoitusjoukko puolustaa pientä Lakutan valtiota, jonka isompi ja sotilaallisesti vahva Kamon on vallannut.

Toiminnalla on käsikirjoituksen mukaan lopulta YK:n valtuutus. Se helpottaa useiden Naton ulkopuolisten maiden ja järjestöjen osallistumista harjoitukseen.

Joustava käsikirjoitus antaa mahdollisuuden harjoitella kaikkea taktisesta ohjuspuolustuksesta intensiiviseen monen aselajin samanaikaiseen taisteluun. Mukaan mahtuvat kuitenkin myös lastensuojelu ja naisiin kohdistuvan väkivallan estäminen.

Harjoituksen edetessä käsikirjoituksilla ei ole paljoa vaikutusta tapahtumiin. Osallistujamaat harjoittelevat yhdessä sotilaallisen voimansa käyttöä.

Suomelle osallistuminen Nato-harjoituksiin ei ole enää uutta, mutta miten nopean taisteluvalmiuden harjoitteleminen vaikuttaa Suomen osuuteen?

”Me haluamme toimia monimutkaisessa ympäristössä, joka on mahdollisimman realistinen”, sanoo kenraaliluutnantti Mika Peltonen, joka operaatiopäällikkönä johtaa puolustusvoimien toiminnan suunnittelua. Hänen mukaa sitä varten kannattaa lähteä niinkin kauas kuin Portugaliin.

”Lähdemme hakemaan viitekehystä, jota emme itse pystyisi rakentamaan niin mittavana”, hän perustelee.

Ilmavoimien hävittäjien ja erikoisjoukkojen lähettäminen harjoitukseen istuu hyvin nopeiden valmiuksien kehittämiseen. Talvella 2012 Suomi lähetti suureen Nato-harjoitukseen Norjassa komppanian kriisinhallintatehtäviin koulutettuja varusmiehiä. Nykyään erikoisjoukot ovat armeijoiden ykköshankkeiden joukossa kaikkialla.

Peltosen mukaan valmiudesta on Ukrainan kriisin myötä tullut taas puolustuksen uskottavuuden mittari.

Harjoituksissa koetellaan kuitenkin kaikkia aselajeja vuorollaan, hän sanoo. Ilmavoimien lähettämiseen Portugaliin vaikutti tilaisuus harjoitella osana yli 140 koneen voimaa.

Suomi käyttää harjoituksia myös osana osallistumistaan Naton NRF-joukkoihin.

Muuttunut tilanne näkyy myös siinä, miten sotaharjoitukset etenevät. Ne heijastavat todellisia tapahtumia.

”Tilannekuva muuttuu nopeasti. Tilanteet, joihin joukko ajetaan, ovat yllätyksellisempiä kuin aiemmin”, sanoo Peltonen.
 
#11
”Sitä, mitä muut eivät pysty tekemään” – Suomen erikoisjoukot astuivat esille Naton harjoituksessa
KOTIMAA 5.11.2015 2:00 Päivitetty: 5.11.2015 6:55
Kari Huhta

HELSINGIN SANOMAT






Suomen erikoisjoukot rynnäköivät ja pelastavat haavoittunutta Nato-harjoituksessa Portugalissa.
”Mikä olo, Mörkö?”, kysyy erikoisjoukkojen lääkintämies harjoituksessa rintaan haavoittuneelta taistelijakaveriltaan. ”Vähän heikottaa…” ”Saat kohta lääkettä, mikä helpottaa vähän oloa. Otetaan sit evakuointi."
VALE DE ZEBRO, PORTUGALI

Suomalainen sotilas on haavoittunut rintaan ja vasempaan reiteen. Se on ollut viime viikot suhteellisen tavanomainen tapahtuma Portugalissa.

Suomen ja usean muun maan erikoisjoukot ovat osallistuneet kolme viikkoa Portugalissa Naton Trident Juncture -sotaharjoitukseen. Haavoittuneiden hoito on vakiintunut osa harjoittelua.

Sotilas saa nopeasti lääkintäapua, koska erikoisjoukoissa myös lääkintämiehet ovat erikoiskoulutettuja. Normaalisti helikopteri evakuoisi haavoittuneen pikaisesti. Utin jääkärirykmentin helikopterit eivät kuitenkaan ole mukana Portugalissa, vaikka alunperin niin suunniteltiin.

Utin erikoisjääkäripataljoonan komentaja everstiluutnantti Kimmo Kinnunenkuvaa tiiviisti erikoisjoukkojen tehtäviä Portugalissa.

”Tiedustelu- ja taistelutehtäviä”, hän sanoo. Erikoisjoukoilla ei ole tapana tiedottaa tekemisistään, eikä harjoituksissakaan mennä yksityiskohtiin.

”Erikoisjoukot tekevät sitä, mitä muut eivät pysty tekemään, tai mitä heidän ei ole mielekästä tehdä”, Kinnunen täsmentää.

Portugalissa Kinnunen komentaa noin 60 sotilaan joukkoa, joka tulee sekä Jääkärirykmentin erikoisjääkäripataljoonasta että Rannikkoprikaatin erikoistoimintaosastosta. Ne ovat Suomen valiojoukot.

Joukoilla on vielä yksi ponnistus ennen kotimatkaa, ja sitä HS pääsee seuraamaan. Kun tiedostusväline on paikalla, mukana ei poikkeuksellisesti ole muiden maiden erikoisjoukkoja. Niistä monet ovat julkisuudessa vielä vähemmän kuin suomalaiset.

Portugalin merijalkaväen tukikohdassa Vale de Zebrossa on riittämiin harjoituksiin sopivia ränsistyneitä rakennuksia. Aluksi joukkojen koira ottaa kiinni rakennuksesta ulos syöksyvän karkulaisen.

Roolia tarjottiin myös kirjoittajalle. Kieltäytyminen oli oikea ratkaisu. Terhakka Belgian paimenkoira paiskaa suoja-asuun pukeutuneen ja selvästi vahvemman miehen vauhdilla maahan.

”Tässä ei käytetä tappavaa voimaa”, Kinnunen korostaa.

Erikoisjoukoilla on jopa erikoisjuristi, jonka tehtävänä on arvioida voimankäytön oikeus. Joukkoja ei kouluteta ainoastaan sotaan vaan myös muun muassa viranomaisten avustustehtäviin Suomessa.

Seuraavaksi käytetään aseita. Tiukalla rutiinilla tehdyssä rynnäköinnissä yhden sotilaan tehtäväksi tulee haavoittuminen. Se ei ole pelkkää lepoa. Hoitovaiheet käydään läpi tarkkaan ja neula lääkitystä varten isketään suoneen oikeasti.

Viimeinen harjoitus on erikoisjoukkojen mittarilla aika vaivaton ponnistus.

Edellinen yö on vietetty jälleen maastossa ”tiedustelu- ja taistelutehtävissä”, yhteisoperaatioissa muiden maiden kanssa ja osana 36 000 sotilaan harjoituksen laajempaa tapahtumakulkua.

Joukot ovat liikkunet maalla, merellä ja ilmassa. Rannikkoprikaatin sotilaat ovat osallistuneet sukellustehtäviin. Kyseessä on eri aselajien yhteisharjoitus.

Kinnusen mukaan harjoituspaikalla on merkitystä.

”Tämä tarjoaa esimerkiksi vesitse siirtymisessä sellaista mitä Suomessa ei ole, kuten vuoroveden”, hän sanoo.

Tärkeintä on kuitenkin yhteistoiminta muiden maiden erikoisjoukkojen kanssa.

”Konseptiin kuuluu kansainvälinen yhteensopivuus. Pitää pystyä liittymään suoraan Naton johtorakenteisiin”, Kinnunen kuvaa joukkojen harjoittelun perustavoitetta.

Erikoisjoukot ovat tässä sotaharjoituksessa selvässä kärkiroolissa koska nopea valmius on Ukrainan sodan myötä noussut Naton ykköstavoitteeksi. Suomelle muutos on pienempi kuin monelle muulle maalle, arvioi Kinnunen.

”Kansallinen puolustus on ollut meille päätavoite koko ajan.”

Entä kenellä on parhaat erikoisjoukot? Suomalaiset eivät suostu vertailuun.

”Mukana on joukkoja, joista monella on operatiivista kokemusta sodankäynnistä. Henkilöstö on niin hyvin valittua, että heidän ei tarvitse ryhtyä kilpailemaan”, sanoo Kinnunen.

Erikoisjoukoilla ei ole jengin asennetta. He eivät ole edes keksineet itselleen iskevää nimeä.

Suomen erikoisjoukot rynnäköivät Naton harjoituksissa Portugalissa.
MIKA RANTA / HS

Suomen puolustusvoimien erikoisjoukot (erikoisoperaatio-osasto) osallistuivat Naton Trident Juncture 2015 -suurharjoitukseen Portugalissa. Kuvassa harjoitellaan koiran käyttöä kiinniottoon.
PUOLUSTUSVOIMAT

Suomen erikoisjoukojen sotilaita sukeltamassa Naton Triden Juncture 2015 suurharjoituksessa.
PUOLUSTUSVOIMAT

Tältä harjoitus näyttää pimeänäkökameran lävitse.
PUOLUSTUSVOIMAT

Tähtäysharjoitus käynnissä.
PUOLUSTUSVOIMAT

Puolustusvoimien kuvaa sukellusharjoituksesta.
PUOLUSTUSVOIMAT

Puolustusvoimien kuvaa sukellusharjoituksesta.
MIKA RANTA

Rynnäkköharjoitus käynnissä.
Fakta
Tarkkaan seulottu joukko karttaa julkisuutta
Puolustusvoimien varsinaiset erikoisjoukot ovat Utin erikoisjääkäripataljoonasta koottava Erikoisoperaatio-osasto EOS ja Merivoimien Rannikkoprikaatin Erikoistoimintaosasto.

Erikoisjoukkojen ammattisotilaat valitaan moniportaisella tiukalla karsinnalla.

Joukkojen määrää ei kerrota, mutta sen arvioidaan olevan yhteensä enintään muutama sata sotilasta.


http://www.hs.fi/kotimaa/a1446617272050?jako=07e4b1de4d807beb2b9e475a747fde76&ref=tw-share
 

peelo

Ylipäällikkö
#12
Nyt herää kysymys, kenen sukellusskootterit? Siis niitähän on ollut käytössä varmaan 90-luvullakin jo mutta kuvissa olevat ovat kyllä pikkaisen järeämpää sorttia.
 
#14
Näkyi Utin porukoilla olevan samanlaiset multicam-puvut kuin muillakin Nato-porukoilla. Utista kerrottiin, että multicameja on hankittu kokeilumielessä erikoisjoukkojen varusteiden kehittämiseksi vastaamaan erilaisia tehtäväkokonaisuuksia.
 
Top