Tsetsenian ensimmäinen ja toinen sota

T

Teille olen herra Majuri

Kersantti
Näistä ei taida ollakaan ketjua täällä, vaikka aikanaan olivat kovasti tapetilla. Varsinkin ensimmäinen sota oli suomalaisittainkin mielenkiintoinen, koska olihan se ensimmäinen iso operaatio Venäjällä NL:n romahtamisen jälkeen. Ko. sodan tappioista ei kai ota pirukaan selvää, mutta isot ne venäläisille varusmiehistä kootuille joukoille ainakin olivat.

Asiaa tuntevammat voisivat analysoida näitä sotia tarkemminkin.
 

Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tässä pätkässä seurataan 'Terekin kasakoita' (koska oliko niiden jälkeläisiä oikeasti olemassa 90-luvulla, bolshevikkien toistuvien teurastusten jälkeen?), jotka lähtevät vapaaehtoisesti(?) Tshetsheniaan vuonna 1995 osoittaakseen tukensa Vedäjän federaatiolle.

Mielenkiintoista kuvamateriaalia joka tapauksessa venäläisestä ryysyläisarmeijasta.
 
Youtubesta ainakin vielä joku aika sitten löytyi videoita enkkuteksteillä siitä mitenkä se muuan yksikkö (Maikopin prikaati?) vaunuineen motitettiin ja tuhottiin keskelle Groznyin keskustaa. Mukana oli pätkiä venäläisten aidosta radioliikenteestä. Hyvin tuli esille se mitenkä totaalisen kusessa olivat kun tsetseenit laittoivat porukan mottiin eikä toivoakaan enää ollut ampumatarvikkeiden huvetessa. Hyytävää katsottavaa.
 
tulikomento kirjoitti:
Youtubesta ainakin vielä joku aika sitten löytyi videoita enkkuteksteillä siitä mitenkä se muuan yksikkö (Maikopin prikaati?) vaunuineen motitettiin ja tuhottiin keskelle Groznyin keskustaa. Mukana oli pätkiä venäläisten aidosta radioliikenteestä. Hyvin tuli esille se mitenkä totaalisen kusessa olivat kun tsetseenit laittoivat porukan mottiin eikä toivoakaan enää ollut ampumatarvikkeiden huvetessa. Hyytävää katsottavaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Oliko tämä se sama pätkä jossa venäläinen nyrkki juoksee aukion läpi, kohti kerrostaloa ja kuvista pystyy näkemään kuinka kiväärikranaatti iskeytyy suoraan ryhmän jalkoihin, jääden suutariksi?

Jos joku tämän pätkän löytää niin olisin kiitollinen.
 
1546177983950.png



Sodan värit on omaelämäkerrallinen kertomus nuoren sotilaan elämästä Tshetshenian sodassa ja Venäjän armeijan väkivaltakulttuurista. Kirja kääntää armeijan raa’an ja karun todellisuuden haastavaksi ja välillä karmaisevan kauniiksi proosaksi.

Noin miljoona venäläistä on palvellut Tshetsheniassa kuluneen kymmenen vuoden aikana. Monet taistelivat tietämättä, miksi ja ketä vastaan he olivat sodassa, ja aniharva heistä on noussut kertomaan, missä olosuhteissa sotaa käydään.
Arkadi Babtshenko (s. 1977) on moskovalainen sotaveteraani ja Novaja Gazeta -lehden toimittaja. Lakia opiskellut Babtshenko lähetettiin 18-vuotiaana Tshetsheniaan lyhyen sotilaskoulutuksen jälkeen. Sodasta palattuaan hän alkoi kirjoittaa selvitäkseen sotakokemuksista. Artikkeleista syntyi kirja ja kirjoittamisesta sittemmin työ sotakirjeenvaihtajana, mikä on vienyt Babtshenkon keskelle Georgian sotaa ja Kirgisian etnisiä levottomuuksia. Useimmat sotaveteraanit päätyvät juomaan.
https://like.fi/kirjat/sodan-varit/

''Melko'' karut hommat oli venäläisillä varusmiehillä. Pelkästään vanhempien ikäluokkien suorittama nuorempien varusmiesten jatkuva pahoinpitely oli kovaa, siihen sota päälle.
Luettu on ja suosittelen.
 
Ikarus kirjoitti:
Katso liite: 26501



Sodan värit on omaelämäkerrallinen kertomus nuoren sotilaan elämästä Tshetshenian sodassa ja Venäjän armeijan väkivaltakulttuurista. Kirja kääntää armeijan raa’an ja karun todellisuuden haastavaksi ja välillä karmaisevan kauniiksi proosaksi.

Noin miljoona venäläistä on palvellut Tshetsheniassa kuluneen kymmenen vuoden aikana. Monet taistelivat tietämättä, miksi ja ketä vastaan he olivat sodassa, ja aniharva heistä on noussut kertomaan, missä olosuhteissa sotaa käydään.
Arkadi Babtshenko (s. 1977) on moskovalainen sotaveteraani ja Novaja Gazeta -lehden toimittaja. Lakia opiskellut Babtshenko lähetettiin 18-vuotiaana Tshetsheniaan lyhyen sotilaskoulutuksen jälkeen. Sodasta palattuaan hän alkoi kirjoittaa selvitäkseen sotakokemuksista. Artikkeleista syntyi kirja ja kirjoittamisesta sittemmin työ sotakirjeenvaihtajana, mikä on vienyt Babtshenkon keskelle Georgian sotaa ja Kirgisian etnisiä levottomuuksia. Useimmat sotaveteraanit päätyvät juomaan.
https://like.fi/kirjat/sodan-varit/

''Melko'' karut hommat oli venäläisillä varusmiehillä. Pelkästään vanhempien ikäluokkien suorittama nuorempien varusmiesten jatkuva pahoinpitely oli kovaa, siihen sota päälle.
Luettu on ja suosittelen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Luettu on ja suosittelen.
 
setämies kirjoitti:
Oliko tämä se sama pätkä jossa venäläinen nyrkki juoksee aukion läpi, kohti kerrostaloa ja kuvista pystyy näkemään kuinka kiväärikranaatti iskeytyy suoraan ryhmän jalkoihin, jääden suutariksi?

Jos joku tämän pätkän löytää niin olisin kiitollinen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ettei vaan olis se sama pätkä. Tuubistahan löytyy molempien osapuolien kuvaamaa materiaalia aika lailla. Minäkin muistan tuon nähneeni mutta en ole pitkään aikaan enää löytänyt sitä.
 
Attack on Grozny, Chechnya 1996 (English subtitles)

Chilling Audio Recording of Surrounded Russian Units


Tuossa on ainakin jotakin aiheesta/asiasta.
Ps.
 
Viimeksi muokattu:
Sellaista on puhuttu "Nurmoolaisten hevosmiesten" suusta että ensimmäisessä sodassa Venäjän taktiikka kusi ihan totaalisesti kun ajoi suoraan kaupunkeihin sisään jolloin puolustajat kykeni ampumaan jopa pienoiskivääreillä (aivan, tällaisiakin väitteitä on kuultu) suojaamattomista kohdista sisään läheltä rakennuksista. Toiseen sitten otettiin armoton "rakennukset ensi matalaksi kivijalkaan epäsuoralla jonka jälkeen peremmälle" käyttöön mikä aiheutti luonnollisesti todella karut oltavat siviileille noissa kaupungeissa. Informaation suhteen jossain vaiheessa laitettiin aika tiukka rajoitus eikä alueelta juurikaan tullut ulkomaailmaan tietoja. Tästäkin minulla on muistikuva että alkuun näin ei ollut ja tv-aikaa sai niin sotilaiden äidit itkuineen kuin muutkin tavoitteen vastaiset viestijät. Nämä ainakin itselle tuli muistinvarasta noista kahakoista ekana mieleen.
 
Tsetsenian sodat olivat se lähtölaukaus, minkä perusteella Venäjä lähti kehittämään armeijaansa tähän päivään saakka. Eka sota oli talvisota-tyyppinen täysi fiasko ja teurastus, toisessa oltiin jo kehitytty ja mentiin päätyyn, vaikka tappioita piisasi edelleen. Mukana oli jo ammattisotilaita, jos varusmiehiäkin. Georgiassa alkoi sitten ollakin jo eri meno ja huipentuma taisi tulla Krimin valtauksessa ja Ukrainassa. Paljon on heikäläisten armeija kehittynyt, tämä olisi hyvä muistaa meidänkin aina. Sotakokemusta löytyy käytännössä lähes jokaisesta ikäluokasta nuorimpia lukuunottamatta.

Mutta aiheeseen palatakseni, tuo ensimmäinen sota oli sellainen mitä seurailin nuorena miehenalkuna aika tarkkaan televisiosta - varsinkin kun olin itse menossa lähitulevaisuudessa inttiin, niin että sekin varmaan vaikutti. Tuo eka sotahan oli kaikesta huolimatta enemmän itsenäisyyssotaa, ne islamistiset piirteet tulivat näkyvästi mukaan vasta myöhemmin. Taistelijat paskaisissa lumipuvuissaan ja parroittuneina taistelivat upeasti. Johtajana oli viiksekäs ylipäällikkö, tuttua sekin. Venäläiset olivat nekin kuin talvisodan kuvastoista reväistyjä toppapukuisine, antautuneine varusmiehineen, ruumiskasoineen ja palavine tankkeineen. Muistaakseni Suomen mediassakin jo kirjoiteltiin vähän vapaammin ja jos nyt ei tsetseenien puolella ihan selvään oltu, ainakin sympattiin. Mutta muistanko väärin, vai pyysikö peräti Dudajev Suomea tunnustamaan Tsetsenian itsenäisyyden? Hänhän oli - tottakai - talvisodan fani.

Lisätään vielä, että Tsetsenian sodat olivat paljon verisemmät virallisine tappiolukuineen, kuin esim Afganistanin operaatio. Virallisten lukujen. Mitä lie epäviralliset.
 
Teille olen herra Majuri kirjoitti:
Tsetsenian sodat olivat se lähtölaukaus, minkä perusteella Venäjä lähti kehittämään armeijaansa tähän päivään saakka. Eka sota oli talvisota-tyyppinen täysi fiasko ja teurastus, toisessa oltiin jo kehitytty ja mentiin päätyyn, vaikka tappioita piisasi edelleen. Mukana oli jo ammattisotilaita, jos varusmiehiäkin. Georgiassa alkoi sitten ollakin jo eri meno ja huipentuma taisi tulla Krimin valtauksessa ja Ukrainassa. Paljon on heikäläisten armeija kehittynyt, tämä olisi hyvä muistaa meidänkin aina. Sotakokemusta löytyy käytännössä lähes jokaisesta ikäluokasta nuorimpia lukuunottamatta.

Mutta aiheeseen palatakseni, tuo ensimmäinen sota oli sellainen mitä seurailin nuorena miehenalkuna aika tarkkaan televisiosta - varsinkin kun olin itse menossa lähitulevaisuudessa inttiin, niin että sekin varmaan vaikutti. Tuo eka sotahan oli kaikesta huolimatta enemmän itsenäisyyssotaa, ne islamistiset piirteet tulivat näkyvästi mukaan vasta myöhemmin. Taistelijat paskaisissa lumipuvuissaan ja parroittuneina taistelivat upeasti. Johtajana oli viiksekäs ylipäällikkö, tuttua sekin. Venäläiset olivat nekin kuin talvisodan kuvastoista reväistyjä toppapukuisine, antautuneine varusmiehineen, ruumiskasoineen ja palavine tankkeineen. Muistaakseni Suomen mediassakin jo kirjoiteltiin vähän vapaammin ja jos nyt ei tsetseenien puolella ihan selvään oltu, ainakin sympattiin. Mutta muistanko väärin, vai pyysikö peräti Dudajev Suomea tunnustamaan Tsetsenian itsenäisyyden? Hänhän oli - tottakai - talvisodan fani.

Lisätään vielä, että Tsetsenian sodat olivat paljon verisemmät virallisine tappiolukuineen, kuin esim Afganistanin operaatio. Virallisten lukujen. Mitä lie epäviralliset.
Klikkaa laajentaaksesi...

Joissain haastatteluissa Dudajev kertoi tutkineensa talvisodan vaiheita. Tunsi ilmeisesti ainakin Raatteen ja Suomussalmen taistelut.
 
Teille olen herra Majuri kirjoitti:
Tsetsenian sodat olivat se lähtölaukaus, minkä perusteella Venäjä lähti kehittämään armeijaansa tähän päivään saakka. Eka sota oli talvisota-tyyppinen täysi fiasko ja teurastus, toisessa oltiin jo kehitytty ja mentiin päätyyn, vaikka tappioita piisasi edelleen. Mukana oli jo ammattisotilaita, jos varusmiehiäkin. Georgiassa alkoi sitten ollakin jo eri meno ja huipentuma taisi tulla Krimin valtauksessa ja Ukrainassa. Paljon on heikäläisten armeija kehittynyt, tämä olisi hyvä muistaa meidänkin aina. Sotakokemusta löytyy käytännössä lähes jokaisesta ikäluokasta nuorimpia lukuunottamatta.

Mutta aiheeseen palatakseni, tuo ensimmäinen sota oli sellainen mitä seurailin nuorena miehenalkuna aika tarkkaan televisiosta - varsinkin kun olin itse menossa lähitulevaisuudessa inttiin, niin että sekin varmaan vaikutti. Tuo eka sotahan oli kaikesta huolimatta enemmän itsenäisyyssotaa, ne islamistiset piirteet tulivat näkyvästi mukaan vasta myöhemmin. Taistelijat paskaisissa lumipuvuissaan ja parroittuneina taistelivat upeasti. Johtajana oli viiksekäs ylipäällikkö, tuttua sekin. Venäläiset olivat nekin kuin talvisodan kuvastoista reväistyjä toppapukuisine, antautuneine varusmiehineen, ruumiskasoineen ja palavine tankkeineen. Muistaakseni Suomen mediassakin jo kirjoiteltiin vähän vapaammin ja jos nyt ei tsetseenien puolella ihan selvään oltu, ainakin sympattiin. Mutta muistanko väärin, vai pyysikö peräti Dudajev Suomea tunnustamaan Tsetsenian itsenäisyyden? Hänhän oli - tottakai - talvisodan fani.

Lisätään vielä, että Tsetsenian sodat olivat paljon verisemmät virallisine tappiolukuineen, kuin esim Afganistanin operaatio. Virallisten lukujen. Mitä lie epäviralliset.
Klikkaa laajentaaksesi...
Huipentuma taitaa kuitenkin olla Syyriassa. Joint operaatiot eri aselajien kesken viilattu kuntoon. Erikoisjoukot maalittaa ilmavoimille kohteita ja mereltä ammutaan kriittisimpiin kohteisiin. Samalla maan kyvykkäin it sekä elso suojaa omia joukkoja. Tämän hetken villitys dronet myös kehittyneet Syyriassa. Näistä asioista kannatta Suomen olla hereillä. Ei niinkään siitä, että paperossia polttavat soldaatit luovuttavat lippunsa ja aseensa Krimillä venäläisille upseereille taisteluitta.
 
Merten sheriffi kirjoitti:
Huipentuma taitaa kuitenkin olla Syyriassa. Joint operaatiot eri aselajien kesken viilattu kuntoon. Erikoisjoukot maalittaa ilmavoimille kohteita ja mereltä ammutaan kriittisimpiin kohteisiin. Samalla maan kyvykkäin it sekä elso suojaa omia joukkoja. Tämän hetken villitys dronet myös kehittyneet Syyriassa. Näistä asioista kannatta Suomen olla hereillä. Ei niinkään siitä, että paperossia polttavat soldaatit luovuttavat lippunsa ja aseensa Krimillä venäläisille upseereille taisteluitta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, totta puhut, unohtui laittaa tuo listaan.
 
Väitänpä, että Suomen vuoden 1994 armeija + reserviläiset olisi pystynyt pistämään tuolle hyökkäävälle Venäjän armeijalle hanttiin kovastikin, jos olisivat yhtäkkiä alkaneet vaatia vaikka jotakin osia Suomenmaasta. Ajat oli toiset, kun tähän päivään vertaa. Nyt saattaisi torjuminen olla jo vähän haasteellisempaa, kun Venäjän armeija ei ole sama kuin tuo porukka oli. Toisaalta eipä ole Suomenkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Teille olen herra Majuri kirjoitti:
Väitänpä, että Suomen vuoden 1994 armeija + reserviläiset olisi pystynyt pistämään tuolle hyökkäävälle Venäjän armeijalle hanttiin kovastikin, jos olisivat yhtäkkiä alkaneet vaatia vaikka jotakin osia Suomenmaasta. Ajat oli toiset, kun tähän päivään vertaa. Nyt saattaisi torjuminen olla jo vähän haasteellisempaa, kun Venäjän armeija ei ole sama kuin tuo porukka oli. Toisaalta eipä ole Suomenkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainakin Itämeren laivasto oli aika karussa kunnossa. Täällä taisi olla käytössä 12 ohjusvenettä, 2 tykkivenettä sekä kolme miinalaivaa. Vartioveneitäkin vielä päälle. Jätin miinalautat mainitsematta. Rantapyssy olisi osallistunut myös mittelöön.
 
Teille olen herra Majuri kirjoitti:
Väitänpä, että Suomen vuoden 1994 armeija + reserviläiset olisi pystynyt pistämään tuolle hyökkäävälle Venäjän armeijalle hanttiin kovastikin, jos olisivat yhtäkkiä alkaneet vaatia vaikka jotakin osia Suomenmaasta. Ajat oli toiset, kun tähän päivään vertaa. Nyt saattaisi torjuminen olla jo vähän haasteellisempaa, kun Venäjän armeija ei ole sama kuin tuo porukka oli. Toisaalta eipä ole Suomenkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Uskoisin että ainakin tuota ketjussa mainittua Maikopin prikaatin tuhoa on tutkittu Suomen sotakouluissa. Oppia haettiin veli venäläisen suorituskyvyistä (ja sen puutteista) sekä taktiikoista.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top