TTIP (ja CETA)-sopimus

[Minuteman]

EU-USA talousalue määrittäisi silkalla suuruudellaan maailmankaupan pelisäännöt uusiksi eikä muulla maailmalla olisi käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua tai itkeä ja sopeutua.

Jos transatlantinen yhteistyö kariutuu niin säännöt sanelee Kiinan ja USA:n allianssi eikä euromailla ole muuta vaihtoehtoa luin pelata näiden asettamien standardien mukaan.

Olisiko tuo sitten meille mukavampi vaihtoehto?

 

[Quixote]

Sopimus ei lisää kauppaa. Se suojaa suuryrityksiä tapauksissa, joissa hallitukset yrittävät suojella kansalaisia.

En tiedä mikä poliittinen hinta joudutaan maksamaan tuosta kieltäytymisestä, koska sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Olisiko kulissien takana jenkit sanoneet, että saatte itse puolustaa mannertanne, jos diiliä ei tule.

 

[krd]

EU-USA talousalue määrittäisi silkalla suuruudellaan maailmankaupan pelisäännöt uusiksi eikä muulla maailmalla olisi käytännössä muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua tai itkeä ja sopeutua.

Jos transatlantinen yhteistyö kariutuu niin säännöt sanelee Kiinan ja USA:n allianssi eikä euromailla ole muuta vaihtoehtoa luin pelata näiden asettamien standardien mukaan.

Olisiko tuo sitten meille mukavampi vaihtoehto?

Kiinakaan ei välttämättä halua ISDSää sellaisenaan. Kiina saattaisi jopa tuosta syystä haluta tiiviimpää yhteystyötä EUn kanssa. EU on jo nykyisellään iso peluri, joten ehkä EUn pitäisi vaatia enemmän sopimuksen sisällöltä. mm. kiistojen neuvottelun osalta (Washington-tyyppisen ajattelun sijaan):
(RTA=regional trade agreement)
https://www.wto.org/english/res_e/statis_e/its2015_e/its2015_e.pdf

 

[Tetra]

Sopimus ei lisää kauppaa.

Tietysti lisää.

"Ketkä todella hyötyvät TTIP:stä?
TTIP:stä hyötyvät sekä kuluttajat että yritykset, sillä tullien lasku alentaa tavaroiden hintoja ja lisää kauppaa. Sopimuksen yhtenä tavoitteena on edistää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten asemaa kansainvälisillä markkinoilla. Pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä Yhdysvaltain markkinoille pyritään helpottamaan poistamalla tulleja sekä alentamalla kaupanesteistä aiheutuvia kustannuksia."

http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=315603&contentlan=1&culture=fi-FI

En tiedä mikä poliittinen hinta joudutaan maksamaan tuosta kieltäytymisestä, koska sitä ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Olisiko kulissien takana jenkit sanoneet, että saatte itse puolustaa mannertanne, jos diiliä ei tule.

Niin. Meidän ei ehkä kannata asettua poikkiteloin tässä asiassa.

 

[Quixote]

Se, mitä lainasit tuohon, on propagandaa.

 

[Tetra]

Se, mitä lainasit tuohon, on propagandaa.

Jaaha, että ulkoasianministeriön eurooppatiedotus suoltaa propagandaa. Kyllä huomaa mistä ilmansuunnasta TTIP:n vastaiset argumentit tulee.

 

[Quixote]

Onko Nobel -palkittu taloustieteilijä Stiglitz mielestäsi Putinisti?

 

[Tetra]

Onko Nobel -palkittu taloustieteilijä Stiglitz mielestäsi Putinisti?

Ei, mutta Nobel ei tee henkilöstä kaikkien asioiden asiantuntijaa. Stiglitzistä puheenollen katsokaapa Venezuelan nykymenoa, Stiglitz kun muun muutama vuosi sitten kehui Venezuelan toimia...

Kritiikki ja epäilykset TTIP:n suhteen on OK. Ei kuitenkaan liioitella ja pidetään järki mukana. En itsekään suhtaudu sinisilmäisesti tähän asiaan.

Edit. En syytä palstan TTIP-kriitikoita putinisteiksi. On kuitenkin selvää että putinisteillakin on näppinsä pelissä TTIP:n "kritiikissä".

 

[Minuteman]

Sopimus ei lisää kauppaa. Se suojaa suuryrityksiä tapauksissa, joissa hallitukset yrittävät suojella kansalaisia.

Saiskos perustelut tälle väitteelle?

 

[Quixote]

Saiskos perustelut tälle väitteelle?

Näin ainakin Stiglitz väitti.

 

[Tetra]

Tästä voitte lukea kenen pussiin pelaatte kun vastustatte TTIP:tä. Oletteko vapauden ja demokratian esitaistelijoita, vai Putinin kätyreitä? Haluatteko Euroopan ja Yhdysvaltain välistä yhtenäisyyttä, vai oletteko yhteiskuntamme vihollisia? Jos vastustatte TTIP-sopimusta olette putinisteja. Turha sitä on selitellä.

http://foreignpolicy.com/2014/11/19/vladimir-putin-hates-the-ttip/

Vladimir Putin Hates the TTIP

Which is exactly why Europe and America need to get it done.

Psident Barack Obama recently spent some quality time with leaders of Asian nations at the Asia-Pacific Economic Cooperation (APEC) summit in Beijing and again at the G20 Leaders summit, where he continued honing trade and diplomatic ties, and made another push for the long-delayed Trans-Pacific Partnership trade pact. He also held several tense sideline meetings with Russian President Vladimir Putin without any discernable reduction in the gridlock over Ukraine.

Flying under the international radar is one of the most potentially important agreements ever negotiated across the broad Atlantic: the Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP), also known as the Transatlantic Free Trade Agreement (TAFTA). It is a big basket of agreed-upon rules and regulations that would make the United States and much of Europe a free trade zone, perhaps increasing overall trade by as much as 50 percent, according to the European Commission and the White House.

Guess what? Putin hates it.

It’s not hard to figure out why: it would more tightly bind Europe to the United States, thus hurting Russian leverage. The TTIP is a sensible agreement on economic grounds, broadly speaking. But it also holds enormous real value in the geopolitical sphere. The increased linkages between the United States and our European allies and partners will stand in direct opposition to Putin’s key strategy of driving a wedge between the United States and the EU as the central members of the transatlantic community.

But let’s back up: what are the key elements in the transatlantic relationship?

First are values and demographics. The ideas we cherish — democracy, liberty, freedom of speech, freedom of religion, freedom of assembly, the right to peaceful protest, gender and racial equality — came largely from Europe. The Enlightenment provided much of the basic DNA of our nation’s intellectual heritage, not to mention many waves of immigrants. To this day, numerous fundamental connections between the United States and Europe persist in our approaches to the civil rights, our judicial bodies, and the structures of our basic political systems. And by the way, it is worth remembering that Russia stood largely outside the process of the Enlightenment, with notable cultural distinctions resulting between Western European and Russian traditions.

Second is geography. For the United States, one of Europe’s key values is its strategic position on the edge of the Eurasian landmass. In my time as the NATO Supreme Allied Commander for global operations, people in the United States would occasionally chide me for supporting bases in Europe that were, in their view, "the outmoded bastions of the Cold War." But as we have seen over the past decade, these bases are anything but obsolete. Again and again, we have used bases in Europe for operations in Africa, the Levant, and Central Asia. Europe’s geographic position between the United States and many of our security interests and allies to the south and west of Europe remains critical.

Thirdly, the NATO alliance remains central to our military operations overseas. Afghanistan, Libya, the Balkans, Iraq, Syria, piracy, and cyber security are all areas in which our NATO allies have stood shoulder to shoulder with us.

We will never find another pool of ready partners with the numbers, military capability, and willingness to deploy that we have in Europe.We will never find another pool of ready partners with the numbers, military capability, and willingness to deploy that we have in Europe. The Europeans spend $300 billion a year on defense, and have millions of men and women — virtually all of them volunteers — in their standing armies and reserves.


While Washington would prefer that European nations spent the full 2 percent of GDP on defense that they have pledged, the fact remains that they collectively constitute a highly capable force under the aegis of NATO. That fundamental security plank in the transatlantic bridge is not going anywhere, and the recent resurgence of the Russian Federation, with itsinvasion of Ukraine and annexation of Crimea, have only amplified the NATO’s standing as the gold standard of security membership.

Fourth is the economy, which brings us to the TTIP. Some $4.2 trillion of trade flows across the Atlantic between the United States and Europe. It is thelargest trading relationship in the $60 trillion global economy, dwarfing any other trade relationship for the United States. Yet this commerce continues to operate today without the benefit of a free trade zone which would break down regulatory barriers and — according to the U.S. trade representative — add to the 13 million jobs already dependent on trade. The TTIP is a promising idea, and a draft agreement could be finalized by the end of the year.

Naturally, there are challenges. There is nervousness on both sides of the Atlantic about various elements of the potential agreement — in particular, worries from Europe about the competitiveness of the continent’s agriculture sector; the impact on energy production and the rise of fracking; protection of intellectual property; and the level of protection afforded to cultural assets. All of these outstanding areas of concern have received considerable attention from the negotiators, and that there is guarded optimism they will be resolved according to conversations with senior negotiators.

There will also be obstacles to ratification. In Europe, the European Parliament will need to approve it, and there are questions being raised about the need for national parliaments to be involved. In the United States, the Senate will have to ratify the treaty. And we would still need to address the status of Canada and Mexico who currently enjoy a free trade zone via the North American Free Trade Agreement with the United States, and presumably would be interested in TTIP inclusion. Likewise, in Europe: four nations outside of the EU would likewise be interested (Norway, Iceland, Switzerland, and tiny Liechtenstein).

So how does all this affect the geopolitics of the region — especially Russia’s fraught relationship with the United States, NATO, and the EU?

In addition to the economic benefits that would flow to both sides, there is clear geopolitical value. An economically energized Atlantic community with a shared free trade zone is far more likely to stand firm against Russian pressures (with natural gas closures, for example) designed to break up transatlantic solidarity. A European economy that enjoys a bounce from the benefits of free trade creates a stronger military partner for the United States, and provides more resources for defense spending. The agreement could help improve the Atlantic community’s ability to share energy resources like liquefied natural gas through free trade.

Indeed, a negotiated and eventually ratified TTIP would be a powerful signal to Putin’s Russia that Europe and the United States stand together in all dimensions — values, politics, security, and trade. And if Putin hates it, TTIP probably makes sense.

 

[Quixote]

Propagandaa. Sopimuksen sisällöstä ei juuri puhuttu. Ei tällaista tarvita, jos se oikeasti on hyvä sopimus.

Jos me vaikka annettaisiin koko maa amerikkalaisille, Putin vihaisi sitäkin. Mutta ei se meidän kannalta olisi silti kovin hyvä sopimus.

 

[Tetra]

Jos me vaikka annettaisiin koko maa amerikkalaisille, Putin vihaisi sitäkin.

Kannatan. Olen itseasiassa ehdottanut tuollaista täällä muistini mukaan joskus viime vuoden aikana.

Mutta minä olenkin vapaan maailman puolustaja, periksiantamaton vapaustaistelija, läntisen sivistyksen edistäjä. Täällä tälläiset jalot arvot eivät ole suosittuja, kun on kaikenmaailman punikkihyysäriä ja muuta totalitaristia.

 

[Huhta]

Investointisuoja ei välttämättä olisi pöllömpi idea. EU:n asedirektiivi pysähtyisi kuin seinään, eikä kotiperäisetkään kommunistit voisi laatia käsiasekieltoja.


@Tetra Näenkö kuvassa siniristilipun?

Jos me vaikka annettaisiin koko maa amerikkalaisille, Putin vihaisi sitäkin. Mutta ei se meidän kannalta olisi silti kovin hyvä sopimus.

Missä mielessä? Ainakin turvallisuuspoliittisesti olisimme Herran kukkarossa, ja Salomaa saisi amerikkalaisprikaatinsa ja atomipomminsa Suomeen.

Elintaso pysyisi entisellään tai kohoaisi. Kansalliskaartin jäsenet olisivat innoissaan, kun Suomessa saisi vapaasti ressukiväärejä ajokorttia näyttämällä paikallisesta aseliikkeestä. Verot alenisivat, ja ObamaCare korvaisi SOTE-uudistuksen. Ei tuo kuulosta pahalta! Kieltä ja tapakulttuuria pitäisi toki vähän petrata, jos haluamme osavaltioksi itsehallintoalueen sijaan. Ja rajalla valvoisi DHS kunnon resursseineen, eikä maahan vain käveltäisi sisään Haaparannasta... Bruce Oreck voisi asettua ehdolle osavaltion kuvernööriksi.

 

[Quixote]

Kieltämättä paskemmankin sopimuksen voisi tehdä kun sitä noin ajattelee.

Pitäisiköhän Trump lupauksensa muurien rakentamisesta? Sellaista saattaisi tarvita täälläkin.

 

[Quixote]

Vapaakauppaa kannatan. Olisihan se kiva ostaa prätkän osia jenkkiläisestä verkkokaupasta ilman tulleja. Mutta tämä ei ole TTIP:ssä pääasia.

 

[Tetra]

Suomen liittyminen osaksi Yhdysvaltoja olisi mainio asia! Turvallisuuspoliittinen asemamme olisi vakaampi kuin ikinä ennen.

Kansamme valtaisi optimismi, kun olisimme osa maailman mahtavinta suurvaltaa. Rentoutuisimme ja meistä tulisi luovia innovaattoreita! Muuttuisimme ehkä hieman sosiaalisimmiksi. Small talk alkaisi sujua paremmin.

Maanpuolustusihmisille tämä olisi jackpot. Panssariprikaatiin Abramseja, Niinisaloon HIMARSeja, Helsingin ilmatorjuntarykmentiin Patrioteja, kenties Rissalaan F-22 Raptoreita? Suomalaiset naiset saisi eksoottista latinomunaa kun maahamme sijoitetut merijalkaväen soturit lähtisi radalle.

Kansalaisten aseita ei eurostoliiton byrokraatit veisi sillä 2nd Amendment koskisi meitäkin. Ehkä koulutusleikkauksien vastapainoksi MIT perustaisi kampuksen Otaniemeen. KHL:n sijaan joku suomalainen joukkue voisi liittyä NHL:ään. Trumpin johdolla voisimme rakentaa muurin sekä itä- että länsirajalle. Toisaalta Hillarykaan ei huono ole, ainakaan Haloskaan verrattuna. Make Finland Great Again!

 

[krd]

Arhinmäki vei luvatta nuuskaa TTIP-huoneeseen!

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki raportoi keskiviikkona Facebook-päivityksessään, millaista on tutustua TTIP-sopimuksen asiakirjoihin. Kansanedustajat saavat tutustua asiakirjoihin, tiistaisin ja torstaisin kello 14–16 sekä keskiviikkoisin kello 9–12 erityisessä TTIP-lukuhuoneessa, joka sijaitsee ulkoministeriössä. Yhtä aikaa asiakirjoihin voi tutustua enintään kolme kansanedustajaa ja ilmoittautua pitää vähintään kaksi arkipäivää etukäteen.

TTIP-lukuhuoneen käytöstä on tiukat säännöt. Asiakirjojen sisällöstä ei saa kertoa ja huoneeseen mennessä pitää jättää kaikki henkilökohtaiset tavarat säilytykseen.

”Tosin rikoin tätä sääntöä ymmärtämättömyyttäni”, Arhinmäki myöntää.

”Otin mukaan nuuskapurkin. Kun se huomattiin, virkamiehet tarkistivat nuuskapurkkini (olisihan sinne voinut piilottaa vaikka kameran).”

Arhinmäki oli pyytänyt maataloutta, muun muassa hormonilihaa koskevat, asiakirjat luettavakseen. Hän huomasi valintansa huonoksi:

”Kolme ensimmäistä oli lähinnä irrallisia juridisia lauseita sopimusmuodossa lakienglanniksi. Neuvottelutilanne/taktiikka-paperista sai sentään vähän irti. Salassapitosäännösten vuoksi en voi kertoa papereiden sisällöstä.”

Greenpeace julkisti hiljattain käsiinsä saamia Yhdysvaltain neuvottelutavoitteita. Arhinmäki kirjoittaa, ettei voi salassapitosääntöjen takia kertoa, mitä hänen lukemissaan asiakirjoissa oli, mutta voi kertoa, mitä niissä ei ollut:

”Asiakirjoissa ei ollut mitään sellaista, mikä viittaisi siihen, että Greenpeacen vuotamien asiakirjojen nostattamat huolet olisivat aiheettomat.”

http://www.kansanuutiset.fi/artikke...kuhuoneen-saantoa-nuuskapurkki-luvatta-mukana
Asiapuolelta aiemmin linkitettyyn Greenpeace-materiaaliin hän kommentoi seuraavasti:
”Asiakirjoissa ei ollut mitään sellaista, mikä viittaisi siihen, että Greenpeacen vuotamien asiakirjojen nostattamat huolet olisivat aiheettomat.”

 

[krd]

Saksassa todetaan epäonnistuminen:

Saksan talousministeri ja varakansleri Sigmar Gabriel sanoo, että vapaakauppaneuvottelut EU:n ja Yhdysvaltojen välillä ovat epäonnistuneet.

– Mielestäni neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa ovat de facto [käytännössä] epäonnistuneet, vaikka kukaan ei varsinaisesti myönnä sitä, Gabriel sanoi sunnuntaina uutistoimisto AP:n mukaan.

Sosiaalidemokraatteja edustavan Gabrielin mukaan neuvottelut ovat epäonnistuneet, koska eurooppalaiset eivät ole halunneet taipua amerikkalaisten vaatimuksiin.

EU ja Yhdysvallat ovat neuvotelleet niin sanotusta TTIP-sopimuksesta kolmen vuoden ajan. Neuvottelut eivät ole juuri edistyneet viime aikoina.

Gabriel totesi, etteivät osapuolet ole 14:n neuvottelukierroksen aikana päässeet sopuun yhdestäkään sopimuksen luvusta. Lukuja on kaikkiaan 27.

http://yle.fi/uutiset/saksan_talous...ikka_kukaan_ei_myonna_sita/9126119?origin=rss

 

[ak.tied]

https://www.facebook.com/ttipinfo/

Euroopan parlamentin vihreiden ryhmä vaatii CETA-sopimuksen allekirjoittamisen lykkäämistä. Heidän mukaansa CETA:n yhteensopivuus EU:n perussopimusten kanssa olisi selvitettävä ensin.

Komission ehdotuksen mukaan sopimusta voidaan alkaa soveltaa jo vuoden 2017 alusta alkaen, ennen kuin kaikki jäsenmaat ovat sen ratifioineet. Vihreiden ryhmään kuuluvan Heidi Hautalan mukaan väliaikainenkin soveltaminen loisi oikeuksia kanadalaisille sijoittajille ja muuttaisi EU:n oikeusjärjestelmää vuosiksi eteenpäin, vaikka EU-maat eivät lopulta sopimusta ratifioisi.

Belgian vastustus CETA-sopimukselle näyttää tällä hetkellä edelleen vankalta! Vallonian alueellisen parlamentin ministeri-presidentti Paul Magnette ilmoitti tänä aamuna radiohaastattelussa, että Vallonia torjuu myöntymiselle asetetun aikarajan ja ymmärtää myös sen poliittiset seuraukset.

CETA on suunniteltu allekirjoitettavaksi 27.10. pidettävässä EU-Kanada-huippukokouksessa. Euroopan kauppaministerit ja komissio vaativat Valloniaa pyörtämään kieltävän päätöksensä perjantaihin 21.10. mennessä. Magnette sanoi asetettua määräaikaa kohtuuttomaksi ja tuomitsi painostuksen, joka Valloniaan on kohdistunut. Hän myös sanoi, että "yhteenoton välttämiseksi" huippukokous olisi syytä siirtää vielä tarkentamattomaan ajankohtaan. Komission tarjoamat selventävät julkilausumat eivät Magnetten mukaan Vallonialle riitä, vaan epäilysten hälventämiseen tarvitaan sopimusneuvottelujen uudelleenavaamista
---------
Mikä järkyttävä kiire tässä asiassa on? Ja miksi maita, joille ei edes ole avattu sopimuksen sisältöä vaaditaan sen hyväksymistä. Tämä on aivan farssi. Mikä on Suomen kanta tässä asiassa ja kuka siitä päättää?

Tämä koko kuvio on EU-komission pienessä piirissä jyräämä hanke. Demokratia on täysin kuollut. Mitään EU-tason hanketta ei ole julkisuudessa, kansalaisadresseissa jne. vastutteu niin paljon kuin tätä ja silti juna menee kiireellä ja painostuksella eteenpäin. Mitä tässä voi enää tehdä?