Tunneli Suomen ja Viron välille

[vehamala]

Tähän olisi kiva saada jotain faktaa perusteluksi. Rahti- vai matkustajapuolella ?

Molemmissa. Ohessa matkustajatilastot lentoliikenteestä 2009:

http://www.finavia.fi/files/finavia2/matkustajat_pdf/Reittiliikenteen_kv_matk_suo-fi.pdf%201209

Ruotsi: 1 097 000

Viro: 176 000

Matkustajatilastot meriliikenteestä 2008:

http://portal.fma.fi/portal/page/portal/fma_fi/tietopalvelut/tilastot/tilastotaulukot/ulkomaan_meriliikenne/vuositilastot_aikasarjat/mlt_ma_maittain.htm

Ruotsi: 9 320 000 matkustajaa
Viro: 6 292 000 matkustajaa

Ulkomaan merikuljetukset maittain 2008 (tuonti ja vienti):

Ruotsi: 17 263 000 tonnia
Viro: 5 124 000 tonnia

No tätä juuri hain, joku laittaa esiin numeroita, kiitos CarlH !

Helsingistä katsoen ja raksamiesten puheita kuunnellessa Viro on Suomen tärkein naapurimaa mutta käytännössä Ruotsi vie voiton.

Juu, täältä Helsingistä katsoen liikenne Viroon on huomattavasti vilkkaampaa kuin Ruotsiin :dodgy:

 

[OldSkool]

Viron Rautatiet nojaa EU:n tukeen

Leena Hietanen / Tekniikka & Talous kirjoittaa 7.5.2010 seuraavasti:

Viron rautateiden kohtalonkysymys on Ust-Lugan satama. Mikäli Venäjän öljykujetukset siirtyvät sinne, Viron rautatiet ajautuvat pääjohtaja Kaido Simmermannin mukaan kriisitilaan.
Ennen pronssimellakoita rahdin määrä oli lähes kaksinkertainen nykyiseen, joka on 25 milj tonnia.

Viron rautateiden henkireikä on ollut EU-tuet, joiden avulla investoidaan infrastruktuuriin. Nyt korjauksessa on rataverkko Tallinnasta etelään. Viime vuonna korjauksiin käytettiin 33 miljoonaa euroa, josta EU:lta 20 miljoonaa. 2010 korjauksiin kuluu 50 miljoonaa, josta EU:lta 35 miljoonaa.

Suomen VR:n tavaraliikennejohtaja Ilkka Seppänen on epäileväinen Rail Baltican suhteen: paluukuljetukset ovat avainasemassa. Suomalaisen teollisuuden vientilogistiikka perustuu laivakuljetuksiin. Kokonaiskustannusrakenne edellyttää myös paluukuljetuksia, joita ei Baltian rautateiden kautta ole.

 

[OldSkool]

Ja vielä toinen uutinen
Utopiatunneli
Harri Repo / Tekniikka & Talous kirjoittaa 14.5.2010 seuraavasti:

Junatunneli Helsingin ja Tallinnan välille syntyisi kahdella miljardilla eurolla.
Eli hieman enemmän kuin nyt rakenteilla olevat Kehärata ja Länsimetro yhteensä. Tunneli olisi valmis 8-12 vuoden kuluttua rakentamispäätöksestä.

Jopa tunnelin puuhamiesten usko hankkeeseen horjuu. Islannin tulivuorenpurkaus nosti tunnelihankkeen taas hetkellisesti esiin, mutta yleisesti ottaen projektin ympärillä on hiljaista. Ensiksi tarvittaisiin maaperä- ja kannattavuustutkimuksia, jotta asiassa päästäisiin edes konkreettisiin keskusteluihin.

Tunnelihankkeessa tarvittavan pääoman vuosikulut sekä tunnelin käyttökulut olisivat noin sata miljoonaa euroa vuodessa.
Karkean arvion mukaan summa saataisiin kokoon, mikäli matkustajilta perittäisiin 8 euroa tunnelimaksua ja rahdista 7 euroa tonnilta. Laskelma on tehty 5 milj matkustajan ja 5 milj tonnin mukaan.

Kaupan keskusliikkeillä on melko ratkaiseva rooli tunnelihakkeessa. Nillä on nykyisin toimivat jakelujärjestelmät, joita voi olla vaikea laittaa uusiksi tunnelin vuoksi.

Iso kysymysmerkki on myös ratayhteyksien korjaaminen Baltiassa eurooppalaiselle tasolle. Tosiasia on, että 90% Baltian kuljetuksista on itä-länsi -suuntaisia. Pohjois-etelä -suunta ei ole heillä niin merkittävä.