Tuomioja: Myös aseiden yhteisomistaminen pohjoismaiden kanssa on mahdollista

Tvälups

Ylipäällikkö
yle uutiset Politiikka 13.1.2013 klo 13:08
Tuomioja: Myös aseiden yhteisomistaminen pohjoismaiden kanssa on mahdollista

Ulkoministerin mukaan ruotsalaisministereiden aloite ei sisällä varsinaisesti mitään uutta.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan ulkoministeri Carl Bildtin ja puolustusministeri Karin Enströmin esittämä ajatus sotilaskaluston pohjoismaisesta yhteisomistuksesta olisi mahdollista.

Aseistuksen yhteisomistus edelyttää kuitenkin sopimuksia siitä, miten niitä käytetään. Tätä mahdollisuutta ei ole missään nimessä poissuljettu, hän korostaa.

Artikkeli sisältää samoja asioita kuin mitä eduskunnalle annetussa turvallisuus- ja puolustusselonteossa todetaan Pohjoismaisesta yhteistyöstä. Siinä ei ole meidän näkökulmastamme varsinaisesti mitään uutta, hän sanoo.

Artikkeli vahvistaa Tuomiojan mukaan juuri sitä, mitä ennen kaikkea Suomen ja Ruotsin kesken on jo pitkään tehty.

Suomen ja Pohjoismaiden yhteistyö on ollut hyvin käytännönläheistä ja lähtee siitä, että kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden kannalta on asioita, jotka tuovat etuja.

Tällaisia ovat Tuomiojan mukaan yhteiset harjoitukset, yhteinen koulutus, yhteiset hankinnat sekä yhteistyö kriisinhallinnassa ja valvontatehtävissä. Joissain tapauksissa mukana voivat olla kaikki pohjoismaat, joissain tapauksissa se voi olla kahdenvälistä, hän sanoo.

Tuomiojan mukaan ruotsalaisministereiden artikkeli onkin kuvaus siitä, mitä jo nyt tapahtuu.
 
Eli Suomi maksaa kovaa valuuttaa Ruotsalaiselle aseteollisuudelle ja sitten "yhteisesti" päätetään missä ja millon niitä aseita tarvitaan/käytetään?
 
Creidiki kirjoitti:
Eli Suomi maksaa kovaa valuuttaa Ruotsalaiselle aseteollisuudelle ja sitten "yhteisesti" päätetään missä ja millon niitä aseita tarvitaan/käytetään?

Niin, tai sitten isot yhteisostot tehdään Suomalaiselta tai ulkomaiselta asetehtaalta. Ei Ruotsista ja Suomesta kumminkaan ihan kaikkia hilppeitä ole mahdollista saada.
 
Creidiki kirjoitti:
Eli Suomi maksaa kovaa valuuttaa Ruotsalaiselle aseteollisuudelle ja sitten "yhteisesti" päätetään missä ja millon niitä aseita tarvitaan/käytetään?

Pahoin pelkään, että näin siinä tulee käymään.
 
Oppositio yhteisestä puolustuskalustosta: "Kannattaa ilman muuta selvittää"
il Sunnuntai 13.1.2013 klo 14.03

Oppositiopuolueissa on valmiutta keskustella yhteisestä pohjoismaisesta puolustuskalustosta.

Keskustan Seppo Kääriäinen kannattaa asian selvittämistä.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mielestä ruotsalaisministerien esitystä ei ole syytä tyrmätä suoralta kädeltä.

Sinisilmäisyyteen Suomella ei ole kuitenkaan varaa, ja puolustusvoimien avainsuorituskyky on oltava omissa käsissä.

- Ruotsi on oman maan puolustuksensa ajanut pitkälti polvilleen, ja se keskittyy kansainväliseen kriisinhallintaan. Ruotsi on myös merkittävä aseteollisuusmaa, ja esitystä on syytä pohtia myös tässä valossa, Niinistö sanoo.

Jussi Niinistö varoittaa liiasta sinisilmäisyydestä

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) suhtautuu varauksellisesti ruotsalaisministereiden avaukseen yhteisestä puolustusmateriaalista. Niinistö näkee taustalla Ruotsin puolustusteollisuuden toiveita.

- Suomella ei ole varaa sinisilmäisyyteen. Ruotsilla on merkittävä aseteollisuus, jota Ruotsi haluaa edistää, Niinistö muistuttaa.

Niinistö ei kuitenkaan halua tyrmätä keskustelunavausta suoralta kädeltä. Hän odottaa täsmennyksiä ehdotukseen kevään mittaan, kun Ruotsin uusi puolustusselonteko valmistuu. Niinistö nostaa kuitenkin esiin uunituoreen Suomen selonteon linjauksen.

- Suomi ylläpitää kaikkia puolustusjärjestelmän suorituskykyalueita itse eikä voi luovuttaa mitään avainsuorituskykyjään muualle, Niinistö linjaa.

Niinistön mukaan Suomen on pidettävä avaintoiminnot omissa käsissä kriisien varalta.

- Kriisin sattuessa mahdollisten yhteistoimintojen pitäisi ehdottomasti olla Suomen käytettävissä, hän vaatii.

Nettisivullaan Niinistö kirjoittaa varsin kärkevästi Bildtin ja Enströmin artikkelista. Hänen mukaansa ruotsalaiset osaavat perinteisesti reaalipolitiikan.

- Ruotsi osallistui taannoiseen Libyan operaatioon osin markkinoidakseen JAS Gripen -hävittäjiään ja olletinkin siksi myös Islantiin meno kiinnostaa, kirjoittaa Niinistö.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk) suhtautuu yhteiseen kalustoon hieman epäilevästi, mutta yhteiset hankinnat olisivat järkeviä.

- Kannattaa ilman muuta selvittää, mitä tämä voisi tarkoittaa ja mitä hyötyä yhteinen kalusto voisi tuoda. Pitäisi katsoa myös hankauskohdat, eli jos olemme kriisitilanteessa, miten yhteinen kalusto toimii silloin, Kääriäinen sanoo.
STT/YLE
 
Minulle ei ole oikein auennut miten tämä liittoutuneiden ja liittoutumattomien valtioiden epäpyhä allianssi olisi edes teoriassa järjestettävissä niin, että liittoutumattomien valtioiden status säilyisi.

Jos Naton alueella on vaikkapa suomalainen it-yksikkö roisimassa kovia veli venäläisen suuntaan niin pysyttele siinä sitten samanaikaisesti konfliktin ulkopuolella. Tuohan olisi vältettävissä ainoastaan sillä, että yhteisellekin kalustolle olisi joka maassa oma huolto ja omat käyttäjät. Tällöin järjestelyn tuoma hyöty siirtyisi vauhdilla kohti nollaa. Kyse olisikin ainoastaan yhteisestä varastoinnista. Entä jos varasto on meidän alueellamme? Voiko naapuri todella luottaa siihen, että valtioneuvosto antaa kovan paikan tullen vientiluvan sotaa käyvään maahan?

Käytännössä kaikkien järjestelyyn osallistuvien valtioiden pitäisi ulkoistaa koko puolustusjärjestelmä kaupalliselle toimijalle?
 
Hande kirjoitti:
Minulle ei ole oikein auennut miten tämä liittoutuneiden ja liittoutumattomien valtioiden epäpyhä allianssi olisi edes teoriassa järjestettävissä niin, että liittoutumattomien valtioiden status säilyisi.

Jos Naton alueella on vaikkapa suomalainen it-yksikkö roisimassa kovia veli venäläisen suuntaan niin pysyttele siinä sitten samanaikaisesti konfliktin ulkopuolella. Tuohan olisi vältettävissä ainoastaan sillä, että yhteisellekin kalustolle olisi joka maassa oma huolto ja omat käyttäjät. Tällöin järjestelyn tuoma hyöty siirtyisi vauhdilla kohti nollaa. Kyse olisikin ainoastaan yhteisestä varastoinnista. Entä jos varasto on meidän alueellamme? Voiko naapuri todella luottaa siihen, että valtioneuvosto antaa kovan paikan tullen vientiluvan sotaa käyvään maahan?

Käytännössä kaikkien järjestelyyn osallistuvien valtioiden pitäisi ulkoistaa koko puolustusjärjestelmä kaupalliselle toimijalle?

Itse mietin että olisiko ainoat järkevät yhteishankkinnat esimerkiksi ohjuksia.

Ostettaisiinkin kimpassa ohjuslaukaisulaitetta kohden 8 laukausta 5 sijaan. Ja varastoitaisiin ohjuskia sitten yhteisten sääntöjen mukaan, sulle mulle tyyliin.

Laukaisulaitteita sitten kummallekkin maalle tarpeidensa mukaan.
 
Sinä päivänä kun valtioiden aseet ovat yhteisomistuksessa tarkoittaa se kuulumista sotilasliiton sijaan liittovaltioon tai jopa kahden tai useamman eri valtion sulautumista yhdeksi. Ei ole muuta vaihtoehtoa, jos oikeasti luullaan ettei kriisin aikana tule itkua ja tappelua aseiden käytöstä. Tavallaan nyt voisi sanoa että ollaan jo osa konfederaatiota eli valtioliittoa (EU) ja matkalla kohti liittovaltiota. Vihjeitä tästä on jo paljon mm. rahaliitto, suunnittellut yhteisvelat, sotilasyhteistyö jne. Onko tämä huono vai hyvä asia? Sen kukin päättäköön tahollaan.
 
Back
Top