Voiko käännösvirhe estää tuomion terrorismirikoksesta? HS seuraa Turun puukotusiskun oikeudenkäyntiä maanantaina
Oikeus joutuu pohtimaan terrorismirikoksen määrittelyä.
Turun puukotusiskun oikeudenkäynti alkaa maanantaina. Poliisi pysäytti tekijän ampumalla tätä reiteen. (KUVA:KIRSI KANERVA / LEHTIKUVA)
Toni Lehtinen HS
Julkaistu: 8.4. 19:58
VIIMESYKSYISEN Turun puukotusiskun oikeudenkäynti alkaa maanantaina Turun vankilassa. HS seuraa oikeudenkäyntiä.
Rikos- ja prosessioikeuden professori
Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että oikeudenkäynnin suurin kysymys koskee terrorismia.
Terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä kahdesta murhasta ja kahdeksasta murhayrityksestä syytetty marokkolainen
Abderrahman Bouanane on myöntänyt väkivallanteot. Hänen puolustuksensa kuitenkin kiistää miehen syyllistyneen murhiin tai terrorismirikoksiin.
Tolvanen uskoo, että syyttäjällä on riittävästi näyttöä murhatuomioon.
”Yllättyisin suuresti, jos tekoja ei arvioitaisi murhiksi ja murhayrityksiksi. Päällisin puolin näyttää siltä, että teot on tehty vakaasti harkiten, ja tekijällä on ollut selkeä pyrkimys puukottaa niin monta kuin hän ehtii”, Tolvanen sanoo.
OIKEUS joutuu pohtimaan terrorismirikoksen määrittelyä. Oikeus onkin varannut asian käsittelyyn kokonaisen istuntopäivän.
Puntarointi johtuu rikoslakiin kirjatuista terrorismirikosten määrittelyistä. Ihmisoikeusprofessori
Martin Scheinin nosti asian esiin HS:n haastattelussa viime vuoden lokakuussa.
Scheininin mukaan rikoslaissa on käännösvirhe. Rikoslain mukaan rikos on terrorismirikos, jos se on omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa ”valtiolle”.
Sheininin mukaan laissa pitäisi lukea ”valtion” sijasta ”maa”. Valtio viittaa valtion virkakoneistoon, kun maa viittaisi suomalaiseen yhteiskuntaan.
Bouananen puolustus pyysi Scheininiltä tammikuussa lausuntoa asiasta, ja 19-sivuinen lausunto toimitettiin helmikuussa käräjäoikeudelle.
Lausunnon mukaan Turun puukotusiskuissa ei täyty terrorismirikoksen vaatimus vakavasta haitasta valtiolle.
MATTI TOLVANEN ei näe mahdollista käännösvirhettä merkittävänä. Hän korostaa, että lakitekstissä käytetään yleisimmin valtio-sanaa maa-sanan sijaan, sillä jälkimmäinen on liian epämääräinen.
”Kyllä valtiolla voidaan viitata myös muuhun yhteiskuntaan. Jos asiasta on epäselvyyttä, voidaan katsoa alkuperäistä sanaa ja sen merkitystä”, Tolvanen sanoo.
Rikoslain pykälä terrorismirikoksista tulee EU-lainsäädännöstä. Terrorismirikokseen vaaditaan valtiolle kohdistuneen haitan lisäksi yksi neljästä alavaatimuksesta.
Syyttäjän mukaan näistä vaatimuksista ensimmäinen täyttyy: Bouananen teko aiheutti vakavaa pelkoa väestön keskuudessa.
Puolustus taas näkee, että Bouananen vaikuttimina olivat kosto ja katkeruus mutta ei pelon aiheuttaminen.
TOLVASEN mukaan oikeus nyt joutuu pohtimaan erikoista tilannetta, jossa tekijä ja tämän puolustus ovat eri mieltä teosta.
Bouananen itsensä mukaan hän on terroristi, mutta miehen avustaja
Kaarle Gummeruspitää tekoja yksittäisinä. Tolvanen uskoo, että tekijän oma näkemys painaa oikeuden vaakakupissa.
”Totta kai oikeus joutuu myös pohtimaan tekijän omaa motiivia”, Tolvanen sanoo.
Murhatuomio on aina elinkautinen, kuten on myös terroristisessa tarkoituksessa tehdyn murhan tuomio. Mitä väliä sitten rikosnimikkeellä on?
Tolvasen mukaan rikosnimike vaikuttaa vankeusaikaan sekä mahdollisesti siihen, milloin tuomittu pääsee ehdonalaiseen.
”Terroristisesta rikoksesta tuomitun on varmasti vaikea päästä lomille tai edes avolaitokseen”, Tolvanen puntaroi.
JOS Bouanane tuomitaan terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä tapoista, niistä on mahdollista tuomita elinkautinen.
Mitä Bouananelle tapahtuu vankeusajan jälkeen? Suomi karkotti murhasta tuomionsa istuneen somalialaismiehen viime vuonna. Bouananen karkottaminen voi olla vaikeampaa.
”Suomesta ei voi karkottaa ihmistä sellaiseen maahan, jossa henkilöä uhkaa kuolemantuomio”, Tolvanen toteaa.
Marokossa on voimassa kuolemantuomio terrorismista tuomituille, mutta ketään ei ole teloitettu vuoden 1993 jälkeen.
Alla päiväkohtaiset tiedot oikeudenkäynnin etenemisestä:
