Panic room - ratkaisu auttaa varmasti joissain tilanteissa. Lähinnä mietin, miten suojata lapset ja perhe, kun itse on poissa.
Ikkunoiden suojaamiseen mualimalla on iät ajat käytetty harvoja ristikoita ulkopuolelle asennettuna. Siistiksi maalattuja teräsputkia, reijät sen verran hankalan kokoisia, ettei siitä ihan ryömimällä läpi tulla. Ei yhtään kummempi asia kuin koristepuuristikotkaan. Sisään tuloa estää sentään ihan toisella momentilla.
Ovien karmien vahvistaminen onnistuu -helposti- huulletuilla siistiksi maalatuilla kiskoilla. Eipä lähde enää ovi irti ihan nyhtämällä. Sisäpuolella asennettuna lukon avuksi kaksi ramppia, ylemmäs ja alemmas.
Palomiespelastusyksikön kaluja vastaan nuo ratkaisut eivät paljon hidasta, satunnaista körilästä ne pitelevät varmasti ulkopuolella. Jos sieltä pihalta tulee tekijämiehiä, niin eipä siinä auta mikään, hörhöt on toinen asia.
Oletan, että jos itse joutuisin - korottamaan valmiutta - niin sopivassa paikassa lepäisi sellaista kättä pidempää, jolla on trakoonisesti estävä vaikutus käsissäni. Yöllä tuo kapine nukkuisi lähellä vieressä.
Edelleen: miten suojata perhe? Menkää paniikkikorsuun, jos joku tunkee sisälle....ja harjoitella sitä....
Kun yhteiskunta tähän suuntaan menee, niin olisiko aika herätä? Jos tuo ihmiskoti edustaa jossain vaiheessa pelkkää loukkua, niin pitäisikö tehdä peliliikkeitä, jotta tuo kehitys saadaan kumotuksi? Vaikka se sattuisikin -väärintekijöiden- ah niin suojeltavaan oikeusturvaan? Miksi muka -kotiin tunkeutumisesta- ei voitaisi rankoa sillä tavoin, ettei tuo vaihtoehto ihan ekana tule mieleen, kun tekee mieli hevostella?