Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko

[niäämi]

Epäuskoni tämän forumin suhteen kävi taas abyssaalisissa lukemissa, kun huomasin, että keskustelua käydään taas niinkin tärkeistä asioista, kuin m62:sen housunlahkeiden kulumisesta ja jenkkihilavitkuttimien poistoilmaventtiilin oikeasta väristä. Mutta yhtään mistään ei löydy topicia koskien viime viikolla ilmestynyttä uutta turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Mitäpä moisesta pikku läpyskästä, eihän se tee mitään muuta kuin käytännössä määrittelee Suomen puolustuspolitiikan kuluvalle vuosikymmenelle. Keskustellaan me vaan siitä, että toimiiko vetoketjut vai tarranauhat maastopuvuissa paremmin. Sitä paitsi opuksen lukeminenhan voisi muuttaa omaa ajattelumaailmaa, joka on pääosin peräisin 80-luvulla suoritetun varusmiespalvelun ajoilta. Silloin oli asiat paremmin, rauta oli rautaa, ja se oli vahvin valtio, jolla sitä rautaa oli lukumääräisesti eniten...

Ensinnäkin mielestäni selontekoon on viitattu muissakin topiceissa.
Toisekseen ei ainakaan minua henkilökohtaisesti kyseinen selonteko hetkauta suuntaan eikä toiseen. Minä en siihen pysty mitenkään vaikuttamaan eikä se juurikaan vaikuta minun elämääni. Vasta se miten selontekoa toteutetaan käytännön toimissa vaikuttaa jotenkin ja sekin hyvn vähän, sillä poteron kaivaakseen täytyy edelleen iskeä kenttälapio maahan yhtä monta kertaa. Hyvän tuliaseman vaateet säilyvät samoina, aselajikohtaiset taidot eivät muutu mihinkään ja kilometrin kulkeakseen pitää siirtää kumisaapaasta yhtä monta kertaa. Suurin osa selonteon asioista on sellaisia, joista voin rehellisesti sanoa olevani ulkona kuin lumiukko. Minulal ei ole riittävästi tietopohjaa niitä arvioidakseni, eikä minulla tarvi ollakaan. Minä hoidan oman tonttini ja tehtäväni sillä hyvä. Ja siihen tehtävään ei yksi selonteko juurikaan vaikuta. Ne on isommat herrat, jotka joutuvat selontekoa miettimään toimissaan. Kun iskeen lapionteerää turpeeseen niin ei siinä juuri auta sen enempää puolustus-, ulko-, sisä- kuin talouspoliittinenkaan selonteko sen enempää kuin koulutus- tai työllisyyspoliittinenkaan. Ruotikoon politiikka ja poliitikkojen selostuksia ken haluaa, tahtoo ja katsoo tarpeelliseksi. MInua henkilökohtaisesti koskettaa huomattavasti enemmän se onko maastopuvun lahkeeni kulunut puhki vai ei.

 

[vehamala]

............ Riittävä tulos saavutetaan, kun kerrotaan sopivan ympäripyöreitä juttuja, joista ei saa otetta.

On muuten mielenkiintoista, että Pv on määrittellyt säästöjen painopisteeksi juuri alueellisten joukkojen hankinnat, vaikka juuri noiden pitäisi olla kehittämisen painopisteessä, eli viimeisenä leikkurissa. Kaikki muut hankkeet ovat siis merkittävämpiä kuin edellisessä selonteossa tärkeimmiksi määritellyt.

Kannattaa yleensäkin katsoa tekoja eikä kuunnella joutavia jutusteluja. Näiden joutavien jorinoiden joukkoon kuuluvat valitettavasti myös selonteot. Hyvinäkin vuosina homma on mennyt reisille heti lähdöstä. Esim. 2004 selonteon linjauksista luovuttiin sodanajan joukkojen ja niiden kaluston osalta käytännössä kokonaan jo 2005. Julkisuuteen tällä tiedolla ei tietenkään tultu, vaan kehuttiin joka käänteessä miten homma etenee selonteon mukaisesti.

Ketään ei valitettavasti oikeasti kiinnosta mitä puolustushallinto puuhastelee, eikä tämä ole jäänyt heiltä huomaamatta tai hyödyntämättä.

Näinpä !
Valitettavasti nämä selonteot muistuttavat konkretiatasoltaan YK:n päätöslauselmia.

 

[baikal]

Justi. Pitää katsoa mitä tapahtuu ja mitä tehdään sen sijaan, että kiinnittää huomionsa laatikkoleikkeihin ja lotinoihin. Aika paljon paremmin pysyy jyvällä realitysta.

 

[Museo]

Onhan tässä muitakin mahdollisuuksia- Koko selonteko puolustuspolitiikan välineenä voi olla epäonnistunut esim siksi että maailmanpolitiikan, talouden ja tekniikan kehitystä on mahdotonta ennustaa sillä aikavälillä minkä selonteko kattaa. On kuitenkin mielenkiintoista että selonteko kieltäytyy johdonmukaisesti lausumasta ääneen uhkia ja strategioita. Selonteon lukeminen on hieman kuin lukisi horoskooppia, yleistyksiä ja itse itsensä kumoavia lausuntoja jotka voivat tarkoittaa mitä tahansa lukija itse haluaa.

Itse asiassa yritin sanoa että selontekoa ja vastaavia tekstejä ei voi lukea irrallisena ja objektiivisena tekstinä (mistä käytin ilmaisua objektiivisuuden illuusio), vaan niitä pitää yrittää tulkita jostain viitekehyksestä käsin. Lähinnä selontekoja voidaan tulkita suhteessa muihin teksteihin tai sitten voidaan varovasti yrittää verrata selonteon sisältöä kentällä tapahtuviin käytäntöihin.

Tunnustan suoraan ettei tämä minulta onnistu, mutta pääongelma on ettei onnistu senkään vertaa vaaleilla valituilta poliittisilta päättäjiltä. Samalla rahat loppuvat, globalisaatio saa uusia muotoja ja perinteisen valtiojärjestelmän insituutiot ovat ison muutoksen edessä.

Toisaalta mikäs tässä on ollessa kun herrat upseerit saavat (yleensä) palkkansa kuukausittain tililleen eikä mitään sotilaallista uhkaa ole.

 

[baikal]

Onhan tässä muitakin mahdollisuuksia- Koko selonteko puolustuspolitiikan välineenä voi olla epäonnistunut esim siksi että maailmanpolitiikan, talouden ja tekniikan kehitystä on mahdotonta ennustaa sillä aikavälillä minkä selonteko kattaa. On kuitenkin mielenkiintoista että selonteko kieltäytyy johdonmukaisesti lausumasta ääneen uhkia ja strategioita. Selonteon lukeminen on hieman kuin lukisi horoskooppia, yleistyksiä ja itse itsensä kumoavia lausuntoja jotka voivat tarkoittaa mitä tahansa lukija itse haluaa.

Itse asiassa yritin sanoa että selontekoa ja vastaavia tekstejä ei voi lukea irrallisena ja objektiivisena tekstinä (mistä käytin ilmaisua objektiivisuuden illuusio), vaan niitä pitää yrittää tulkita jostain viitekehyksestä käsin. Lähinnä selontekoja voidaan tulkita suhteessa muihin teksteihin tai sitten voidaan varovasti yrittää verrata selonteon sisältöä kentällä tapahtuviin käytäntöihin.

Tunnustan suoraan ettei tämä minulta onnistu, mutta pääongelma on ettei onnistu senkään vertaa vaaleilla valituilta poliittisilta päättäjiltä. Samalla rahat loppuvat, globalisaatio saa uusia muotoja ja perinteisen valtiojärjestelmän insituutiot ovat ison muutoksen edessä.

Toisaalta mikäs tässä on ollessa kun herrat upseerit saavat (yleensä) palkkansa kuukausittain tililleen eikä mitään sotilaallista uhkaa ole.

Henkisen laiskuuden synti tapaa osua aikanaan omaan nilkkaan. Ketä silloin pannaan vastuuseen? Virkamiehiä ja poliitikkoja? Vai pannaanko maksumiehiksi vielä syntymättömät nuorukaiset?

 

[JOKO]

Onhan tässä muitakin mahdollisuuksia- Koko selonteko puolustuspolitiikan välineenä voi olla epäonnistunut esim siksi että maailmanpolitiikan, talouden ja tekniikan kehitystä on mahdotonta ennustaa sillä aikavälillä minkä selonteko kattaa. On kuitenkin mielenkiintoista että selonteko kieltäytyy johdonmukaisesti lausumasta ääneen uhkia ja strategioita. Selonteon lukeminen on hieman kuin lukisi horoskooppia, yleistyksiä ja itse itsensä kumoavia lausuntoja jotka voivat tarkoittaa mitä tahansa lukija itse haluaa.

Itse asiassa yritin sanoa että selontekoa ja vastaavia tekstejä ei voi lukea irrallisena ja objektiivisena tekstinä (mistä käytin ilmaisua objektiivisuuden illuusio), vaan niitä pitää yrittää tulkita jostain viitekehyksestä käsin. Lähinnä selontekoja voidaan tulkita suhteessa muihin teksteihin tai sitten voidaan varovasti yrittää verrata selonteon sisältöä kentällä tapahtuviin käytäntöihin.

Tunnustan suoraan ettei tämä minulta onnistu, mutta pääongelma on ettei onnistu senkään vertaa vaaleilla valituilta poliittisilta päättäjiltä. Samalla rahat loppuvat, globalisaatio saa uusia muotoja ja perinteisen valtiojärjestelmän insituutiot ovat ison muutoksen edessä.

Toisaalta mikäs tässä on ollessa kun herrat upseerit saavat (yleensä) palkkansa kuukausittain tililleen eikä mitään sotilaallista uhkaa ole.

Nykyiset selonteot ovat perinnetoimintaa. Käytäntö periytyy Kekkosen ajalta, jolloin hallitukset istuivat vajaita vaalikausia ja tarvitsi saada jonkinlaiset yli hallituskauden yltävät suuntalinjat puolustukseen. Yhteisiä pelisääntöjä väännettiin parlamentaaristen puolustuskomiteoiden puitteissa, jolloin sekä hallitus, että oppositio saivat sanoa sanottavansa.

Kylmän sodan päätyttyä puolustuksen suunnittelu on muuttunut hallitusvetoiseksi ja selonteot savuverhoksi. Aiemmin hallituksen tehtävänä oli tukea selonteon suuntaviivoja. Nyt selonteko tehdään tukemaan hallitusta.

 

[vehamala]

Kylmän sodan päätyttyä puolustuksen suunnittelu on muuttunut hallitusvetoiseksi ja selonteot savuverhoksi.
Aiemmin hallituksen tehtävänä oli tukea selonteon suuntaviivoja. Nyt selonteko tehdään tukemaan hallitusta.

Jep, niinkuin suunnilleen kaikki muukin "julkistoiminta" ehkä aivan ruohonjuuritasoa lukuunottamatta...

 

[OldSkool]

Kylmän sodan päätyttyä puolustuksen suunnittelu on muuttunut hallitusvetoiseksi ja selonteot savuverhoksi.
Aiemmin hallituksen tehtävänä oli tukea selonteon suuntaviivoja. Nyt selonteko tehdään tukemaan hallitusta.

Jep, niinkuin suunnilleen kaikki muukin "julkistoiminta" ehkä aivan ruohonjuuritasoa lukuunottamatta...

Ahaa ! No tuo avaa mullakin silmät tänne ihanaan nykyaikaan, pois sieltä YYA-Kekkonen -kuvioista, jossa Uhkat oli uhkia ja Vihollinen oli vihollinen. Nykyään on muuttuvaa toimintaympäristöä, globaaleja kehityskulkuja, intressikiistoja, keinovalikoimia ja aktiivista osallistumista laaja-alaiseen turvallisuuskehitykseen. Hienoja sanoja, mutta helinää niin kuin joka alalla nykyään ...
Toki, ihan hyvä että maailmankolkkamme on rauhallisen mallinen nyt.
Mutta vedänpä takaisin sen ideani kirjoittaa selkokielinen tiivistelmä. Kapulakielen kääntäminen yksinkertaiseksi, ilman että sortuisin sarkasmiin / piikittelyyn / jne, ei ole ihan kertaselauksella tehtävä duuni. Näillä mennään...
Edith: typoja.

 

[Museo]

Nykyään on muuttuvaa toimintaympäristöä, globaaleja kehityskulkuja, intressikiistoja, keinovalikoimia ja aktiivista osallistumista laaja-alaiseen turvallisuuskehitykseen. Hienoja sanoja, mutta helinää niin kuin joka alalla nykyään ...
Toki, ihan hyvä että maailmankolkkamme on rauhallisen mallinen nyt.
Mutta vedänpä takaisin sen ideani kirjoittaa selkokielinen tiivistelmä. Kapulakielen kääntäminen yksinkertaiseksi, ilman että sortuisin sarkasmiin / piikittelyyn / jne, ei ole ihan kertaselauksella tehtävä duuni.

Ai näiden kääntäminen selkokielelle ei vai onnistu ilman että sortuu sarkasmiin? Kokeillaanpa!

Toimintaympäristöä kutsutaan muuttuvaksi koska ei ymmärretä mikä ja miten mikäkin muuttuu tai seloneon kirjoitaja ei vaan jaksa tavallisille kuolevaisille vääntää rautalangasta mitä siitä muutoksesta seuraa.

Kehityskulkujen globaalius viittaa siihen että jotain suurta tapahtuu isossa mittakaavassa tai sitten muutos koskee toimijoita eri puolella maapalloa. Selonteon kirjoittaja ei muutosta kuitenkaan oikein ymmärrä tai ainakaan ei jaksa miettiä minkälaista politiikkaa tarvittaisiin jotta epämieluisaan kehityskulkuun vaikutettaisiin.

Intressikiistat taas ovat isojen toimijoiden kiistoja joihin ajaudutaan kun toimitaan nollasummalogiikalla. Perinteisesti intressikiistat joko on sovittu isojen poikien kesken tai sitten isot ovat ottaneet yhteen näiden intressiristiriitojen takia. Yleensä näissä oletetaan pienten valitsevan puolensa. Käsite siis viittaa selonteon kirjoittajan omaksumaan etupiiriajatteluun kätketyssä muodossa.

Keinovalikoimat tarkoittavat niitä keinoja mitkä jäävät jäljelle ja mitä on pakko käyttää kun budjettileikkaukset ovat tehneet tehtävänsä.

Aktiivinen osallistuminen laaja-alaiseen turvallisuuskehitykseen taas voi tarkoittaa aivan mitä tahansa koska aktiivisen osallistumisen muotoja ei ole vaivauduttu erittelemään. Sinällään aktiivinen osallistuminen ei kuitenkaan viittaa eristäytymispolitiikkaan ja toisaalta laaja-alainen turvallisuuskehitys viittaa lähinnä muuhun kuin pelkästään sotilaalliseen osallistumiseen. Perustavanlaatuisempi ongelmana on ettei selonteon kirjoittaja vaivaudu kertomaan minkälaisia ideologisia valintoja ehdotettu aktiivinen osallistuminen edellyttäisi.

 

[baikal]

Museon kirjoitus viimeisiä rivejä: miksi hitossa ratkaisut pitää etsiä ideologisin perustein nykyisessä maailmassa? Itse pidän ajatuksesta, jossa kaviot pidetään kuntassa tiukasti ja vailla mitään ideologioita valitaan ratkaisuja. Joo-o, ymmärrän senkin, että esittämäni teesi voi olla myös ideologiselta pohjalta valittu...ei helppoa.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Tekstissä sanotaan: "TÄRKEIMPIÄ alueellisia joukkoja kehitetään blaa" PAINO SANALLA TÄRKEIMPIÄ. Mitä ovat ne tärkeimmät ja paljonko näitä tärkeimpiä on?
Ohjustaja on esitellyt teemaa, jonka mukaan puhutaan kymmenistä tst-osastoista.....ohhoijjaa. Viiteen sopii.

Alueellisten joukkojen määrät ovat edelleen täysin hämärän peitossa, uusin selontekohan puhuu enää vain 3 alueellisesta jv-prikaatista 2015 eteenpäin kun aikaisemmin on ollut puhetta 5:stä. Kyseisen uuden vahvuuden sisältämä kaavio esittää tosin vain "keskeisimmät SA-joukot". Ehkäpä nämä mainitut 3 alueellista JvPr ovat niitä kehitettäviä???

Olen esitellyt vain sitä mitä pv on asiasta julkaissut, eihän se että tärkeimpiä kehitetään estä sitä että niiden taakse ei muodostettaisi toista mokomaan tst-osastoja joita "ei juuri kehitetä", eli ihan niitä samoja heikommalle varustukselle/koulutukselle jääviä porukoita joita on iät ja ajat ollut mukana vahvuuksissa hyvinkin merkittäviä määriä.

 

[baikal]

Tekstissä sanotaan: "TÄRKEIMPIÄ alueellisia joukkoja kehitetään blaa" PAINO SANALLA TÄRKEIMPIÄ. Mitä ovat ne tärkeimmät ja paljonko näitä tärkeimpiä on?
Ohjustaja on esitellyt teemaa, jonka mukaan puhutaan kymmenistä tst-osastoista.....ohhoijjaa. Viiteen sopii.

Alueellisten joukkojen määrät ovat edelleen täysin hämärän peitossa, uusin selontekohan puhuu enää vain 3 alueellisesta jv-prikaatista 2015 eteenpäin kun aikaisemmin on ollut puhetta 5:stä. Kyseisen uuden vahvuuden sisältämä kaavio esittää tosin vain "keskeisimmät SA-joukot". Ehkäpä nämä mainitut 3 alueellista JvPr ovat niitä kehitettäviä???

Olen esitellyt vain sitä mitä pv on asiasta julkaissut, eihän se että tärkeimpiä kehitetään estä sitä että niiden taakse ei muodostettaisi toista mokomaan tst-osastoja joita "ei juuri kehitetä", eli ihan niitä samoja heikommalle varustukselle/koulutukselle jääviä porukoita joita on iät ja ajat ollut mukana vahvuuksissa hyvinkin merkittäviä määriä.

Millä väellä ne miehitetään? Kertausharjoitukset eivät ole runsaudellaan hämmästyttäneet tähänkään saakka....nyt sitten on tiedossa varsinaista niukkuutta vuosikausiksi?

Ota huomioon, Ohjustaja, että minä en purnaa asiantilaa, en vähääkään, eikä tarkoitukseni ole osoittaa, että pv on ihan perseestä. Yritän lähinnä osoittaa, että Liturgia 330 tuhannesta taistelijasta on silkkaa puppua. Ihan sitä ihtiään. Ja toisaalta ehkä yritän herättää keskustelua siitä, mitä tarkoittaa koko valtakunnan puolustaminen ja toisaalta se, että tuo tavoite ei ehkä olekaan ollut enää thråådilla aikoihin....

Tietyllä tapaa törmäsimme muutamaan asiaan. Ilmavoimat imaisivat enemmän rahaa kuin osattiin ennakoida, aidosti. Ilman selittelyjä. Toiseksi organisaatio ei hallinnut palkkakustannusten nousemisesta johtuvaa vääristymää menopuolella. Miksi olisi edes yrittänyt, kun fyffe satoi laariin. Yksi hlöstöryhmä sai päättää kenelle maksetaan lisää ja maksoi sen itselleen. Fantsua. Tietynlaista virkamiesoligarkiaa siis. Toimintamenojen nuhhimisella nyt yritetään edelleen paikata tuota mistaakia ja se tarkoittaa käytännössä jotain sellaista, jota me reserviläiset emme halua kuulla.

 

[Hande]

Tekstissä sanotaan: "TÄRKEIMPIÄ alueellisia joukkoja kehitetään blaa" PAINO SANALLA TÄRKEIMPIÄ. Mitä ovat ne tärkeimmät ja paljonko näitä tärkeimpiä on?
Ohjustaja on esitellyt teemaa, jonka mukaan puhutaan kymmenistä tst-osastoista.....ohhoijjaa. Viiteen sopii.

Alueellisten joukkojen määrät ovat edelleen täysin hämärän peitossa, uusin selontekohan puhuu enää vain 3 alueellisesta jv-prikaatista 2015 eteenpäin kun aikaisemmin on ollut puhetta 5:stä. Kyseisen uuden vahvuuden sisältämä kaavio esittää tosin vain "keskeisimmät SA-joukot". Ehkäpä nämä mainitut 3 alueellista JvPr ovat niitä kehitettäviä???

Olen esitellyt vain sitä mitä pv on asiasta julkaissut, eihän se että tärkeimpiä kehitetään estä sitä että niiden taakse ei muodostettaisi toista mokomaan tst-osastoja joita "ei juuri kehitetä", eli ihan niitä samoja heikommalle varustukselle/koulutukselle jääviä porukoita joita on iät ja ajat ollut mukana vahvuuksissa hyvinkin merkittäviä määriä.

Totta kai on muitakin joukkoja, kuten tuki- ja huoltorganisaatio sekä vartiokomppaniat ja joukkueet.

Mielenkiinto kannattaa mielestäni suunnata siihen, että tavoitteeksi on asetettu n. 40000 miehen vahvuiset maavoimien taistelevat joukot. Kun huomioidaan se, että meillä ei tavoitteita ole koskaan saavutettu, ei likimainkaan, niin aika pienimuotoiseen toimintaan ollaan menossa. Onhan joukkojen pääosa tavoitetiiassakin ainoastaan hitusen paranneltuja kivääripataljoonia.

Yksi valmiusprikaati ja kourallinen kevyitä taisteluosastoja on realismia tämän vuosikymmenen lopulla. Lisäksi tietysti puolustuksemme tuleva kruununjalokivi, kv-tehtäviin varattu AMV-pataljoona. Kyseisen joukon koulutustahan ollaan resursseista tinkimättä juuri käynnistelemässä.