Turvallisuuspolitiikan kolme suurinta haastetta

Creidiki

Ylipäällikkö
BAN
1) Miten saada suomalaiset tekemään enemmän lapsia?
Suomessa syntyy 1,83 lasta hedelmällistä naista kohti. Nollakasvun säilyttämiseksi luvun pitäisi olla 2,1. Trendi on sama koko länsi euroopassa. "pienenevät ikäluokat" on hörönlöröä jonka tarkoitus on peittää vapautuksiin perustuva valikoiva asevelvollisuus, muutos on hidas ja tasainen. Itse asiassa pienin ikäluokka syntyi 1973 joka suoritti asevelvollisuutensa 20 vuotta sitten. Vaikutukset ovat sekä taloudelliset että turvallisuuspoliittiset. Duunarit on saatava jostain joka tarkoittaa yhä kasvavaa painetta sallia maahanmuuttoa. Turvapaikanhakijat herättävät suuria tunteita mutta lukumääräisesti heitä tulee maahan vain minimaalisen pieniä määrä. Turvapaikan hakijoita tulee maahan vuodessa n 3500, työn perässä Suomeen muuttaa 29 000 suurin osa lähialueilta.

2) Kuinka vähentää riippuvuutta tuontienergiasta?
Amerikkalaiset eivät huseeraa lähi-idässä siksi että nauttivat paikallisesta ilmastosta. Kiinan ja vietnämin väliset kähinät johtuvat muustakin kuin kansallistunteesta. Öljy on valtaa. Niin kauna kuin tuomme 70% energiastamme niin taloutemme ja turvallisuuspolitiikkamme täytyy varmistaa pääsymme energiamarkkinoille ja kykymme ostaa öljyä ja kaasua käypään hintaan. Tällä hetkellä tuomme suurimman osan Venäjältä joka antaa Venäjälle vipuvoimaa suhteissa Suomeen. On lohduttavaa uskoa että voimme vaihtaa öljyn ja kaasun toimittajaa yhtä helposti kuin tehdä sähköyhtiötä, mutta homma ei ihan toimi niin. En ole kummoinen viherpiipertäjä mutta fossiilisten polttoaineiden käytön pienentäminen. Vesi- tuuli ja aurinkosähkön rakentaminen ja energiatehokkuuden raju parantaminen erityisesti liikenteessä on Suomen etujen mukaista

3) Kuinka pienentää julkisen talouden osuutta buttokansantuotteesta

Rautalangasta vääntäen: Osa tämän maan porukasta kasvattaa perunoita, osa keittää niitä ja osa jakaa keittoa. Yhä pienempi osa Suomalaista on perunan kasvattajia joka tarkoittaa että on yhä vähemmän pottuja keitettäväksi ja jaettavaksi. Bruttokansantuote voi kasvaa, mutta jaettavaa on silti yhä vähemmän, esim puolustumenoihin. Tällä hetkellä puolustusmenojen lisääminen tapahtuu lainaamalla ja lainaaminen puolsutusmenoihin tarkoittaa sitä että osa ensi vuoden siemenperunoista syödään jo nyt. On typerää tuijottaa 2% bruttokansantuotteesta jos yli puolet siitä muodostuu valtion ja kuntien taloudesta.

Sitten voidan ryhtyä puhumaan Venäjästä
 
Poliittisten päätösten sietämätön keveys. Eduskunnalta ei ehkä voi odottaa liikoja, työajasta väitetään uppoavan leijonaosa Unionin asioihin liittyvissä seikoissa. SOTE ja kuntauudistusmylläkkä näyttivät hyvin selvästi, mikä on päätöksentekokyky ja sen taso.

1. Lapsentekohalut kun puuttuvat, niin tuodaan muualta väestöä. Asia on siis ratkaistu, mitäs kyselet.

2. Puhetta paljon, villoja tosi vähän. Nirkoista tassuttelua aiheen ympärillä. Panostukset puuttuvat, koska poliittista tahtoa tai ainakaan päätöksiä ei ole.

3. Julkisen sektorin tehtävät on määriteltävä uudestaan, se on edessä koko Länsi-maailmalla. Pystyykö Länsi siihen muuta kuin vasta ajettuaan vaununsa seinään?
 
Itse pidän aika huolestuttavana asiana tuota syntyvyyden laskua Suomessa ja koko Euroopassa varsinkin, kun katsotaan miten ei Eurooppalaista alkuperää olevat ihmiset lisääntyvät täällä Euroopassa verrattuna meihin. 3500 Turvapaikanhakijaa vuodessa ei kuulosta paljolta mutta entä 50 vuoden päästä, jos meno jatkuu samanlaisena?
 
Back
Top