RPG83
Soome Majori
Stealth-ominaisuuksia on mainostettu etupäässä työkaluna vihollisen syvyyteen tunkeutuvien pommitusten mahdollistajana. Mutta miten se vaikuttaa ilmataisteluun?
Yksi lähtökohtahan on, että pienemmän RCS:n omaava hävittäjä pääsee ampumaan ohjuksensa aiemmin kuin suuremman RCS:n omaava viholliskone ja näin voittaa taistelun. Samoin on povattu väistämättömiä häivekoneiden välisiä WVR-taisteluita, kun kummankin koneen sensorit näkevät toisen vasta aivan läheltä.
Paljon vähemmän olen kuitenkin kuullut puhuttavan lisääntyvien häiveominaisuuksien vaikutuksesta aseistukseen. Ovatko Amraam, Meteor ja R-77 menneen talven lumia parin vuosikymmenen kuluttua? Ohjuksethan saavat kyllä laukaisevalta koneelta aika ajoin datalinkin kautta päivityksen vihollisen sijainnista, mutta loppuhakeutuminen on kuitenkin tarkoitus hoitaa ohjuksen oman tutkan avulla. Voiko tästä tulla tulevaisuudessa ongelma? Wikipedian mukaan R-77 käynnistää tutkansa ja hakeutuu sen avulla maaliin 20 kilometrin päässä maalista. Mutta jos maali on esimerkiksi F-35, niin tuo tutkan seurantaetäisyyshän supistuu helposti kymmenesosaan, siis kahteen kilometriin!
Jos ohjuksen tutka ei tosiaankaan kanna muutamaa kilometriä enempää, niin herää kysymys, onko sille tarvetta ensinnäkään? Eikö olisi kaikin puolin halvempi ratkaisu siirtyä pitkän kantaman IR-hakuisiin ohjuksiin, jotka saavat datalinkin kautta tietoa laukaisevalta koneelta?
Yksi lähtökohtahan on, että pienemmän RCS:n omaava hävittäjä pääsee ampumaan ohjuksensa aiemmin kuin suuremman RCS:n omaava viholliskone ja näin voittaa taistelun. Samoin on povattu väistämättömiä häivekoneiden välisiä WVR-taisteluita, kun kummankin koneen sensorit näkevät toisen vasta aivan läheltä.
Paljon vähemmän olen kuitenkin kuullut puhuttavan lisääntyvien häiveominaisuuksien vaikutuksesta aseistukseen. Ovatko Amraam, Meteor ja R-77 menneen talven lumia parin vuosikymmenen kuluttua? Ohjuksethan saavat kyllä laukaisevalta koneelta aika ajoin datalinkin kautta päivityksen vihollisen sijainnista, mutta loppuhakeutuminen on kuitenkin tarkoitus hoitaa ohjuksen oman tutkan avulla. Voiko tästä tulla tulevaisuudessa ongelma? Wikipedian mukaan R-77 käynnistää tutkansa ja hakeutuu sen avulla maaliin 20 kilometrin päässä maalista. Mutta jos maali on esimerkiksi F-35, niin tuo tutkan seurantaetäisyyshän supistuu helposti kymmenesosaan, siis kahteen kilometriin!
Jos ohjuksen tutka ei tosiaankaan kanna muutamaa kilometriä enempää, niin herää kysymys, onko sille tarvetta ensinnäkään? Eikö olisi kaikin puolin halvempi ratkaisu siirtyä pitkän kantaman IR-hakuisiin ohjuksiin, jotka saavat datalinkin kautta tietoa laukaisevalta koneelta?