Tutkija: Suomen armeijalle nopea nyrkki - varustus valmiina kotona

Peiper

Majuri
Tutkija: Suomen armeijalle nopea nyrkki - varustus valmiina kotona

Torstai 5.2.2015 klo 07.52

(KARI KUUKKA)" style="margin-right: 0px; margin-left: 0px; padding-right: 0px; padding-left: 0px; color: rgb(102, 102, 102); text-decoration: underline;">
Suomalaisten taistelujoukkojen valmiudessa on puutteita, väittää tutkija. (KARI KUUKKA)



Sotilaat, tutkijat ja päättäjät miettivät Ukrainan sodan opetuksia Suomelle.

Suomi tarvitsee kahden pataljoonan vahvuiset korkean valmiuden joukot, jotka saadaan toimintakykyiseksi vuorokaudessa. Tätä mieltä on Ukrainan sodan opetuksia pohtinut Ulkopoliittisen instituutin (UPI) vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

Pataljooniin kuuluisi sekä kantahenkilökuntaa että reserviläisiä.

- Joukoilla olisi kaikki paitsi asevarustus valmiina kotona, ja sen pitää olla sitoutunut koulutukseen samalla intensiteetillä kuin moni kilpaurheilija, tutkija kirjoittaa UPI:n nettisivuilla.

Valmiudessa oleva ei esimerkiksi juhlisi tai matkustaisi tavoittamattomiin. Salonius-Pasternak korostaa, että hän ei tarkoita nyt vain vähän useammin kertaamassa käyvää reserviläisporukkaa.

- Kaiken A ja O olisi että joukon koulutus olisi vaativaa ja jatkuvaa, kaikki tuntisivat toisensa ja joukko olisi oikeasti raskaisiin taistelutehtäviin kykenevä kokonaisuus, tutkija lisää Iltalehdelle.

Reserviläisille voitaisiin maksaa pieni korvaus, mutta rahalla väkeä ei joukkoihin houkuteltaisi.

Torjuntakärki

Ukrainan sodan opetuksia on mietitty myös armeijan johdossa. Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg on korostanut terävän torjuntakärjen tarvetta. Muuten puolustaja joutuu heti altavastaajaksi.

- Lyhyesti sanottuna: tarvitsemme terävän torjuntakärjen ja riittoisan reservin. Nämä kaksi elementtiä muodostavat ennaltaehkäisevästi uskottavan maanpuolustuksen ytimen, Lindberg sanoi maanpuolustuskurssin avajaisissa syksyllä.

Suomella on suuri reserviläisarmeija, mutta sen liikekannallepanon suojaaminen on puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mukaan ongelma.

- Vihollinen tietysti pyrkii häiritsemään liikekannallepanoa kaikin mahdollisin keinoin ja sen suojaamiseksi tarvitaan erikoisjoukkoja, jotka toimivat vihollisen erikoisjoukkoja vastaan, Niinistö säestää tutkijaa.

Rahasta kiinni

Niinistö muistuttaa, että korkean valmiuden joukkojen ylläpito tulee kalliiksi. Armeijalla on nyt muutenkin ankara rahapula.

- Tällä hetkellä syödään sota-ajan varastoja. Meillä on vakavaa puutetta rynnäkkökiväärin panoksista, raskaan tykistön ammuksista ja kaikesta siltä väliltä.

Ensi vaalikaudella armeijalle on luvattu lisää varoja. Mutta ei niin paljon, että niillä perustettaisiin kahden pataljoonan vahvuiset erikoisjoukot.

PEKKA TIINANEN


http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015020419146558_uu.shtml

LUE MYÖS
Lindberg ei tyrmää tutkijan ehdotusta armeijan kotivarustuksesta
 
Seuraava hallitus voisi keventää tai poistaa nelivetoisten maastoautojen ja 4x4 pakettiautojen verotusta, miksei myös 4x4 lava-autot olisivat käteviä sodassa.
Myös asuntoautojen määrää pitäisi kasvattaa, ne on viesti- ja johtoautoja.
 
Seuraava hallitus voisi keventää tai poistaa nelivetoisten maastoautojen ja 4x4 pakettiautojen verotusta, miksei myös 4x4 lava-autot olisivat käteviä sodassa.
Myös asuntoautojen määrää pitäisi kasvattaa, ne on viesti- ja johtoautoja.

Kyllä, Hiluxeja kun saadaan tännekin samassa määrin kuin arabimaihin niin meillä on loppumaton määrä sotilasajoneuvoja ITKO:n ja Mustien kantajaksi (siis sen singon eikä PV:n somalitaustaisten vahvistusten).
 
Seuraava hallitus voisi keventää tai poistaa nelivetoisten maastoautojen ja 4x4 pakettiautojen verotusta, miksei myös 4x4 lava-autot olisivat käteviä sodassa.
Myös asuntoautojen määrää pitäisi kasvattaa, ne on viesti- ja johtoautoja.

Kyllä niitä on riittävästi siviilissä SA-käyttöä ajatellen. Silloin kun noita verohelpotuksia oli niin tilanne oli toinen.
 
Siitä että joku Honda Civikin kuski saa bensansa halvemmalla ei ole mitään hyötyä puolustusvoimille. Se veroalennus pitää kohdentaa juuri niihin autoihin jotka ovat hyödyllisiä suomen puolustusvoimille eli nelivetoiset autot.

Voisiko reservillä olla projektisuunnitelma, että miten ostamme naapurimaista paljon Landcruisereita tarpeen tullen? Pohjoismaat, Saksa, laivarahtina kauempaakin?

Projektisuunnitelma rajoittaisi mallistoa, jotta huollettavuus säilyy. Esim:

- vuosimallia 1990-1995 Landcruiserit, vain diesel, vain nelivetoiset

Tässä vaiheessa tajuamme ettei meillä ole talvirenkaita niihin.

Uusi suunnitelma:

- hankintamaat vain Ruotsi ja Norja
- suurempi ikävalikoima
- myös bensamallit. Yhdellä alueella on vain yhtä tyyppiä käytössä kuitenkin.
- myös Nissan Patrolit

Tässä vaiheessa tajuamme ettei meillä ole reservin johtoa. Joku kansanedustaja hoitaa sivutoimisesti reserviä ja Ähtärin maatilaansa, sekä kymmentä luottamustehtävää seurakunnasta osuuspankkiin ja muutama urheiluseura. Homma annetaan Jorma Ollilalle, joka soittaa kolme puhelua ja seuraavana päivänä DHL ja FedEX tuovat Suomeen 25 000 uudehkoa maasturia Kanadasta talvirenkaineen ja lainan takaajana on IMF.
 
Kunhan nyt saataisiin edes rekka-autot pysymään suomalaisessa omistuksessa...mutta voipi olla jo myöhäistä...
 
Siitä että joku Honda Civikin kuski saa bensansa halvemmalla ei ole mitään hyötyä puolustusvoimille. Se veroalennus pitää kohdentaa juuri niihin autoihin jotka ovat hyödyllisiä suomen puolustusvoimille eli nelivetoiset autot.

Se olikin lähinnä sarkasmia. Tuollainen suunnitelma onnistuu, kunhan se ei vaadi ylimääräisiä verorahoja. Jos se vie pienen siivun PV:n määrärahoista haittaamatta muita hankintoja, niin miksei. Kuitenkin tuollaiseen joukkoon sisältyisi varmasti kantahenkilökuntaa ja rauhanturvaajia jne.
Heillä on varmaankin omasta takaa aika paljon omia varusteita tai ainakin valmiina heille jaetut materiaalit. Tällaisen joukon pitää olla motivoitunut ja kiinnostunut maanpuolustuksesta. Ihan kenelle tahansa kalliita varusteita ei kannata jakaa, koska ne eivät joko säilyisi tallessa tai vaihtaisivat todennäköisesti omistajaa rahaa vastaan.
 
Pieni on määrä, jos parillatuhannella pitäisi jotain merkittävämpää peliliikettä tehdä. Jos luku olisi edes 12000 niin sitten olisikin vallan eri asia.
 
Pieni on määrä, jos parillatuhannella pitäisi jotain merkittävämpää peliliikettä tehdä. Jos luku olisi edes 12000 niin sitten olisikin vallan eri asia.


En osaa arvioida määriä, mutta tässä casessa lähdettäneen siitä, että on olemassa real nyrkki, joka on taatusti riittävän ajoissa pelissä mukana. Aika, paikka, voima...nuo kun osuttaa kohdalleen, niin 2000 ei ole aivan vähänkään. Joskaan ei siitä paljoksikaan ole.
 
Toki pari Spetsnatz-prikaatia olisi kuin kaksi pataljoonaa, mutta on sekin jo hyvä alku. Kyllä pari tuhatta ukkoa pieniä vihreitä miehiä sen aikaa hidastaa että loputkin ehtii PERKin kumihanskakäsittelyyn. Toiseksi, kuinka paljon lopulta löytyisi näitä huippu-urheilijaan rinnastettavia reserviläisiä jotka olisivat valmiita sitoutumaan tähän? Siitä näkökulmasta 2000 on jo hyvä ja 12000 alkaa olla utopiaa jos pidetään laatuvaatimuksista kiinni.

Uskon kyllä että jos vaan rahoitus hoituu niin kyllä kansallisen tason hiihtäjistä/suunnistajista/juoksijoista säännöllisellä ja tiukalla treenaamisella ihan kohtuullinen erikoisjoukko saadaan aikaan.
 
Toki pari Spetsnatz-prikaatia olisi kuin kaksi pataljoonaa, mutta on sekin jo hyvä alku. Kyllä pari tuhatta ukkoa pieniä vihreitä miehiä sen aikaa hidastaa että loputkin ehtii PERKin kumihanskakäsittelyyn. Toiseksi, kuinka paljon lopulta löytyisi näitä huippu-urheilijaan rinnastettavia reserviläisiä jotka olisivat valmiita sitoutumaan tähän? Siitä näkökulmasta 2000 on jo hyvä ja 12000 alkaa olla utopiaa jos pidetään laatuvaatimuksista kiinni.

Uskon kyllä että jos vaan rahoitus hoituu niin kyllä kansallisen tason hiihtäjistä/suunnistajista/juoksijoista säännöllisellä ja tiukalla treenaamisella ihan kohtuullinen erikoisjoukko saadaan aikaan.

Tuo rekrytoitavien määrä itseäkin hieman arveluttaa, varsinkin jos sitä peilaa case MaaKK kautta. Paras rekrytoitava aineshan löytyisi tietysti Utin kautta, mutta millä tavalla?

Vastaus:Rahalla
 
Opiskelevasta nuorisosta kesätöihin inttiin 2500 intin käynyttä hlöä? Siitä säännöllinen kh-ruletti. Opiskelijoihin suuntaisin rekrytointi-intoni. Onko kansallisen tason urheilija, riittää, kun on muuten sopiva ja tarpeeksi hyväkuntoinen. Kesätyöläiselle 2000 kk:ssa lapaan ja firman ylläpito lomamatkoineen jne. Äkkipäin laskien kaikkine kuluineen tällaisen joukon kesäleirittäminen kust. noin 25 miljoonaa. Plus kh-ruletti sitten päälle sen jälkeen. Ynnäsin siis noin 2.5 kk ja noin 10 tuhatta euroa per rekry.

Löytyykö asianmukaiset kouluttajat? Löytyykö tilat? Jne.
 
Ehdotan että lukioissa ja ammattikorkeakouluissa opetetaan enemmän liikuntaa ja lajit ammunta, suunnistus, pesäpallo (treeni, ei pelaaminen joka on pelkkää seisoskelua), maastojuoksu, hiihto. Miksei myös hapenottokykyä parantavat koripallo ja sähly. Jalkapallossa tulee liikaa loukkaantumisia. Tiedekorkeakouluihin liikunta pakolliseksi ja samat lajit. Kuntosali ja kamppailulajit ovat jo suosittuja. Polkupyöriltä ALV pois ja mopokortti vaan niille jotka sitä oikeasti tarvii.
 
Lainaus ala @baikal
"Opiskelevasta nuorisosta kesätöihin inttiin 2500 intin käynyttä hlöä? Siitä säännöllinen kh-ruletti. Opiskelijoihin suuntaisin rekrytointi-intoni. Onko kansallisen tason urheilija, riittää, kun on muuten sopiva ja tarpeeksi hyväkuntoinen. Kesätyöläiselle 2000 kk:ssa lapaan ja firman ylläpito lomamatkoineen jne. Äkkipäin laskien kaikkine kuluineen tällaisen joukon kesäleirittäminen kust. noin 25 miljoonaa. Plus kh-ruletti sitten päälle sen jälkeen. Ynnäsin siis noin 2.5 kk ja noin 10 tuhatta euroa per rekry.
Löytyykö asianmukaiset kouluttajat? Löytyykö tilat? Jne."

Tämä raha lisäksi puolustusbudjettia, eikä pois muilta PV:n toiminnoilta. Tällä työllistettäisiin nuorisoa, saisivat "kesätöitä".
 
Viimeksi muokattu:
Saisiko sitten ihan wanhalla kh-sapluunalla jopa paremman lopputuloksen, lähtien siitä oletuksesta, että niihin kohdistetaan rahaa, niissä suoritetaan valikointia ja haetaan sopivia hlöitä saamaan lisää hippakivaa?

Toisaalta vähän ihmettelisin, jos ei -muka- saataisi kutsuttua hyvinkin nopeaan tahtiin väkeä, jos tuo väki on harjoitettua ja "nopea kutsuminen" on harjoiteltu ja varustuksen kanssa ei siekailla? Ööö, mitens tässä sitten palataan helposti sellaiseen ajatelmaan, että taistelijan perusmateriaali kivääreineen pitäisi olla ao. hlön hoteissa?
 
Ei noissakaan joukoissa tarvitse kaikkien olla kuin kolmannen valtakunnan kansilehti poikia.... Tehtävän mukaan.... Helpottaa rekrytointia....
 
Jossain noissa pv:n rekrytöinneissä mennään kylläkin överiksi! Ja ihmetellään miksei homma "vedä"!

Mielenkiintoista tuleeko tästä jotain vai jääkö tämä vain "märkä päiväuni" asteelle ja mikä olisi aikataululu. Tunnetusti nämä jutut tapahtuvat 2-5 vuoden jänteellä.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top