Tutkija: Työelämä ei kaipaa armeijan johtajaoppia

Tvälups

Ylipäällikkö
yle uutiset Kotimaa 28.3.2013 klo 6:44
Tutkija: Työelämä ei kaipaa armeijan johtajaoppia

Armeijan johtajakoulutuksen hyödyistä työelämälle ollaan erimielisiä. Johtajakoulutuksen kehittäjän mielestä armeija on nuorelle paikka oppia johtamista käytännössä. Työelämätutkija kokee, että Puolustusvoimien esimiesoppia yliarvostetaan. Armeijan kovasta maineesta kielivät simputusepäilyt ovat kasvussa.

Työelämä arvostaa armeijan johtajakoulututusta, mutta se ei uusimpien johtamisoppien mukaan ehkä ole kuitenkaan sitä koulutusta, mitä työelämässä oikeasti tarvitaan. Tätä mieltä on erikoistutkija Hanna Ylöstalo Työelämän tutkimuskeskuksesta.

- Työpaikoilla kaivattaisiin lisää esimerkiksi tunnejohtajuutta, jota pidetään stereotyyppisesti naisten vahvuutena.

Ylöstalon mukaan perinteiset valtarakenteet istuvat syvällä suomalaisessa työkulttuurissa. Tutkijan mielestä työelämässä pidetään arvossa ylipäätään maskuliinisia taitoja, joita Puolustusvoimat edustaa.

Armeijan johtajaoppi antaa eväät työelämän esimieheksi, kokee johtamisen dosentti Vesa Nissinen.

- Vaikka opiskelisit ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa johtamista, sitä tentitään, ei sitä opetella kokemuksen kautta, mikä on ainoa todellinen tapa oppia johtajuutta, Nissinen kiteyttää.

Suomen paras työpaikka ei käskytä

- Hyvä johtaja on jämäkkä, mutta ei ehkä käskyttävä, ei perinteisesti ajateltuna kova, sanoo ohjelmistopalveluyritys Futuricen toimitusjohtaja Tuomas Syrjänen.

Futurice valittiin Suomen parhaimmaksi työpaikaksi vuonna 2013 Great Place to Work -instituutin kyselyssä. Toimitusjohtaja Syrjänen sanoo, että heillä työntekijöille halutaan antaa mahdollisuus johtaa itse itseänsä.

- Kun asiat on hoidettu hyvin, niin ei välttämättä tarvitse käskyttää ihmisiä, vaan asiat tapahtuvat.

Syvää johtajakokemusta

Dosentti Vesa Nissinen on kehittänyt puolustusvoimien nykymuotoisen johtajakoulutuksen - syväjohtamisen. Kun puhutaan kovuudesta, asioita liioitellaan Nissisen mukaan armeijan haitaksi.

- Koulutusympäristön on tuotettava todenmukaisia havaintoja eli koulutuksen on oltava kovaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että koulutukset takana olevat arvot ovat kovat.

- Armeijassa ei esiinny simputusta oman käsitykseni mukaan yhtään sen enempää kuin työelämässä kiusaamista, Nissinen toteaa.

Simputusepäilyt ovat Puolustusvoimissa Pääesikunnan tutkintaosaston mukaan vuodesta 2010 lähtien tasaisesti lisääntyneet. Viime vuonna tutkituista 114 palvelusrikoksesta 15 koski esimiesaseman väärinkäyttöä.

Tutkimus puuttuu

Dosentti Vesa Nissisen mukaan armeijan johtajakoulutuksen saaneiden pärjäämistä työelämässä ei ole selvitetty tieteellisin menetelmin. Nissinen peräänkuuluttaakin nykyoppia ruotivaa tutkimusta.

Helsingin taloustieteellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, professori Roope Uusitalo sanoo, että tutkimusaihetta on yritettyä lähestyä, mutta se on koettu ongelmalliseksi.

- Armeijan johtajakoulutukseen valikoituu ihmisiä hiukan samoilla kriteereillä kuin siviilielämän johtamistehtäviin. On kuitenkin äärimmäisen vaikeaa erottaa johtajakoulutuksen syy- ja seuraussuhteita. Tämän takia Suomessa ei ole olemassa tieteellistä tutkimusta siitä, miten armeijan johtajakoulutus vaikuttaa siviilielämässä pärjäämiseen.
 
Back
Top