Tykkimiehet päästetty etulinjaan

Nuo veijarit muodostavat suuremman vaaran itselleen ja toisilleen kuin viholliselle :confused:
 
Pitää näyttää tämä video meidän huoltopäälliköllemme... Niin, ja ampumakorttikouluttajien koulutukseenkin sopii hyvin.
 
Hahhhahhaa, ihme kun ei ampunut rpg:llä yhdellä kädellä ja silmät kiinni. :D
 
Olen kuvitellut Neuvostoliitossa olleen varsin kattavan varusmiespalveluksen, mutta ei se tuon räiskinnän perusteella siltä näytä. Ehkäpä koulutus ei ole vastannut ihan suomalaista. :a-huh:
 
Kahella pyssyllä ampuu. On se kova.

Miksikähän niitä pyssyjä ja sinkoja muuten räplättiin ongelmien sattuessa näkösällä, kun muuten oltiin visusti näkymättömissä? Onko nämä saaneet varusmieskoulutusta ollenkaan, vai onko oppimiskäyrä vain ollut liian jyrkkä?
 
Neuvostoliiton loppuaikoina suosittiin erikoisjoukkoja osittain sen takia, että tavallisten joukkojen suorituskyky oli heikko. Periaatteessa joukkojen suorituskyky olisi voinut olla ihan hyvä. Asevelvollisuus oli tarpeeksi pitkä kattavaan koulutukseen. Todellisuudessa huomattava osa asepalveluksesta vietettiin poliittisessa koulutuksessa ja työkomennuksilla. Jalkaväen koulutus oli degeneroitunut 80-luvulle tultaessa lähinnä erilaisten vaunujen peräässä juoksemiseksi ja sarjatulen ampumiseksi. Afganistan osoitti selvästi motorisoidun jalkaväen kyvyt. Tilannetta yritettiin parantaa afgoihin räätälöidyn koulutuksen avulla joka käsitti marssimista vuoristossa tai kukkuloilla sekä jonkun verrran ampumista ja käsikranaattien heittämistä. Tulokset pysyivät heikkoina.

Nuoret upseerit tajusivat, että sotakokemukset olivat vakava varoitus neuvostoliiton asevoimien suorituskyvyn rappiosta. Moniin varuskuntiin nousi esteratoja ja realistista koulutusta lisättiin. Tämä koulutus oli kuitenkin varattu lähinnä upseereille, politrukeille ja spetsnaz joukoille. Tavallisen jalkaväen koulutuksessa uudet tuulet eivät juuri näkyneet.

Muistan erään artikkelin viron uunituoreista asevoimista 90-luvun alussa. Suomalaisen kouluttajan arvio neuvostoliiton koulutuksesta oli "Neuvostokoulutuksen saaneen alikersantin osaaminen vastaa suomalaista alokasta. Neuvosto luutnantin osaaminen vastaa suomalaista alikersanttia."
 
Hyvin koulutettujen joukkojen taso saattoi puolestaan olla varsin hyvä. Eräs DDR:ssä asekouluttajana toiminut pietarilainen avasi suorituskykyvaatimuksia ja keinoja jolla niitä saavutettiin, mukaan lukien lemppaaminen yksiköstä jos ei alkanut sujua. Ammattisotilashengessä mentiin. Toisaalta naapuriyksikkö käytti aikansa maanrakennukseen ja omatarveviljelyyn. Suuri maa / blokki suuret toleranssit.
 
Mosuri kirjoitti:
Neuvostoliiton loppuaikoina suosittiin erikoisjoukkoja osittain sen takia, että tavallisten joukkojen suorituskyky oli heikko. Periaatteessa joukkojen suorituskyky olisi voinut olla ihan hyvä. Asevelvollisuus oli tarpeeksi pitkä kattavaan koulutukseen. Todellisuudessa huomattava osa asepalveluksesta vietettiin poliittisessa koulutuksessa ja työkomennuksilla. Jalkaväen koulutus oli degeneroitunut 80-luvulle tultaessa lähinnä erilaisten vaunujen peräässä juoksemiseksi ja sarjatulen ampumiseksi. Afganistan osoitti selvästi motorisoidun jalkaväen kyvyt. Tilannetta yritettiin parantaa afgoihin räätälöidyn koulutuksen avulla joka käsitti marssimista vuoristossa tai kukkuloilla sekä jonkun verrran ampumista ja käsikranaattien heittämistä. Tulokset pysyivät heikkoina.

Nuoret upseerit tajusivat, että sotakokemukset olivat vakava varoitus neuvostoliiton asevoimien suorituskyvyn rappiosta. Moniin varuskuntiin nousi esteratoja ja realistista koulutusta lisättiin. Tämä koulutus oli kuitenkin varattu lähinnä upseereille, politrukeille ja spetsnaz joukoille. Tavallisen jalkaväen koulutuksessa uudet tuulet eivät juuri näkyneet.

Muistan erään artikkelin viron uunituoreista asevoimista 90-luvun alussa. Suomalaisen kouluttajan arvio neuvostoliiton koulutuksesta oli "Neuvostokoulutuksen saaneen alikersantin osaaminen vastaa suomalaista alokasta. Neuvosto luutnantin osaaminen vastaa suomalaista alikersanttia."
Klikkaa laajentaaksesi...

Inttiaika oli neukuissa pitkä (2-3 vuotta?), mutta kuinka pitkä oli koulutusvaihe? Käsittääkseni heidän palveluksensa pituus oli seurausta pyrkimyksestä pitää suuri miesmäärä aseissa. Koulutus ei vuosia vaatinut eikä kestänyt. Peruskoulutus pohjalle ja sitten loppuajaksi perunoita nostamaan. Onko kenelläkään tietoa heidän koulutusvaiheiden sisällöstä ja kestosta?
 
JOKO kirjoitti:
Inttiaika oli neukuissa pitkä (2-3 vuotta?), mutta kuinka pitkä oli koulutusvaihe? Käsittääkseni heidän palveluksensa pituus oli seurausta pyrkimyksestä pitää suuri miesmäärä aseissa. Koulutus ei vuosia vaatinut eikä kestänyt. Peruskoulutus pohjalle ja sitten loppuajaksi perunoita nostamaan. Onko kenelläkään tietoa heidän koulutusvaiheiden sisällöstä ja kestosta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Millään koulutusohjelmilla ei ollut sanottavasti merkitystä koska asevoimien upseeriluokka oli pahasti korruptoitunut. 1980-luvulle tultaessa upseerit tulivat upseeri perheistä ja ammattiryhmän sisäiset lojaliteettisiteet estivät väärinkäytösten ja laiminlyöntien raportoinnin. Tavallaan asevoimat tukehtuivat omaan "upseeriuuteensa".

Käytännössä noiden ongelmien seuraukset olivat valtavat. Esimerkiksi alaisten pahoinpitely ei olisi tullut kuuloonkaan esimerkiksi 20- tai 30-luvulla. Se oli myös sotien jälkeen harvinaista. Osittain tätä brutalisoitumiskehitystä tehosti MVD:n vankileireiltä 1950-luvulla siirretyt upseerit jotka siirsivät vankeihin kohdistuneita käytäntöjä varusmiehiin. Gulagit eivät todellakaan olleet mitään kurin ja järjestyksen saarekkeita vaan henkilökunta käytti apunaan ihmiskunnan alinta pohjasakkaa ja salli rikollisvankien kohdistaa terroria ja mielivaltaa poliittisiin vankeihin.

Käytännössä 1980-luvulla tämä upseereiden vieraantuminen varusmiehistä oli saavuttanut valtaisat mitat. Monissa yksiköissä varusmiehillä ei ollut minkäänlaista ihmisarvoa. Myöskään esim. varusmiesaliupseereiden asemaa ei käytännössä tunnustettu. Varusmiehet jakautuivat palvelusajan jäljelläolon mukaan kolmeen arvoryhmään. Vanhimmat varusmiehet olivat vain upseereiden muodollisen käskyvallan alla- käytännössä upseeristokin hyväksyi sen, että vanhat pakottivat alokkaat tekemään kaiken. 1980-luvulla ei mitenkään harvinaista, että varumiesalikersantti hakattiin henkihieveriin kun hän oli erehtynyt antamaan käskyjä vanhoille. Upseerit eivät puuttuneet kehitykseen, eikä siihen ollut mahdollistakaan puuttua hyvin kafkamaisesta syystä- simputus oli nimittäin hävitetty neuvostoliitosta ja rankaisemalla simputtajia upseeri olisi vain paljastanut oman kelvottomuutensa neuvostokansalaisena.

Jengiytyminen, varastelut, pahoinpitelyt, raiskaukset ja murhat olivat paisuneet valtaisaksi ongelmaksi neuvostoliiton loppuaikoina. Läntiset tiedusteluelimetkin olivat kuulleet ettei ollut mitenkään tavatonta, että neuvostoarmeijan sotamies käänsi aseensa "tovereitaan" vastaan kovapanosammunnoissa ja ehti surmata 5-10 miestä ennen kuin hänet ehdittiin ampua. Mätä oli vähitellen leviämässä yhä laajemmalle asevoimiin. Neuvostoveteraanien kertomuksista tiedämme, että laskuvarjojoukoissakin saattoi Afganistanissa palvella miehiä jotka olivat ampuneet ennen sotaan tuloaan vajaat 10 laukausta. Teoriassa takana saattoi olla laajakin koultusohjelma kovapanosammuntoineen- käytännössä upseerit olivat makoilleet umpikännissä ja vain väärentäneet koultusraportit...
 
Ja sitten Te teilaatte väitteeni, jonka mukaan -80-luvulle tultaessa Puna-armeijan pelote vastaan Nato oli lähes nolla. Tämä siis konventionaalisten osalta.

Kuten joku yllä kommentoi, kokonaiset yksiköt saattoivat viettää elo-marraskuu-väliset ajat suurkolhoosien pelloilla kaalia ja pottua noukkien, paskaa levittäen ja tekemällä duunia, jonka hedelmät noukki upseerikunta. Upseerikunta, joka myi varuskuntien työkalut, sapuskan, vaatetta, koneita, generaattoreita, pani lahjusta vastaan nimensä urakkapapereihin, joiden mukaan lentokenttä tai varikko on okei ja kunnossa. Lista on loputon. Se lafka oli oikeasti -70-luvulla jo konkkakypsä. Oli vain erinäisten tahojen etujen mukaista pitää yllä Kauhua ja vastakkainasettelua, kyllä Natossa tiedettiin tarkoin, missä Kaverilla mennään.

Jostain syystä Maailmanjärjestys näköjään vaatii jonkin megalomaanisen pelokin. Nyt on Ilmastonmuutos ja arabiterrorismi, väestöräjähdys ja jessus paljon "uusia" tauteja, joita vastaan pitää rokottaa kaikki ja koko maanpiiri. Miksi ihmisiä pitää pelotella aina jollain? Onko takana joku viisaampi ja tahtova taho vai viedäänkö meitä ns. hömppätiedotusvälineiden mukana niin paljon, että imaisutamme nämä kauhut otsikoiden mukaan....ja kas, meidän Valitut vastaavat mölykansan huutoon, minkäs ne muutakaan voivat?

Jostain syystä näiden kauhujen ja uhkien takaa löytyy myös hyötyjiä: lääketeollisuus paahtaa uusia rokottimia ja seerumeita, niitä löytyy joka lähtöön, Ilmastonmuutos poikii todellisen teollisuudenalan puhumattakaan helvetinmoisesta joukosta korkeasti koulutettuja loisia, etten sanoisi parasiitteja, jotka tämä hömppä työllistää siten, että näitä vatvojia pannaan tutqimaan milloin mitäkin. Sotateollisuus ei suinkaan ole kärsinyt siitä, että kaksinapaisen maailman sodanuhka on poistunut, mitä sitä tyhjää, aseteollisuus paahtoi uutta uhkakuvaa, jonka "hallitsemiseen" tarvitaan järjettömän hintaisia vempeleitä. No entäs ruokapula, jonka seurauksena sapuskan hinta on turskahtanut käsiin? Suurelta osin se johtuu siitä, että lännessä viljellään peltomaalla jo enenevässä määrin muuta kuin ruokaa. Toki mieletön väestönkasvukin on syynä, samoin sapuskan raaka-aineiden jemmaaminen ja suurvarastointi, kas siitä seuraa hintojen nousua.

Noh, vanhoja aikoja on turvallista muistella. Venäjän armee ei ole oleva sama kuin Puna-army oli loppuaan kohti. Valtaa pitää jämäkät kaverit, jotka eivät hyväksy isoja lipeämisiä ruodusta eivätkä taatusti silitä päätä, jos esim. lahjonnasta tai laiminlyönneistä kiinnijäänyt kenraali anoo armoa ja uutta mahdollisuutta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top