Tvälups
Ylipäällikkö
yle 3.3.2014 klo 20:20
Ukrainan jälkeen leimahtaa Transnistriassa?
Presidentti Martti Ahtisaaren kriisinhallintajärjestö CMI työskentelee Transnistriassa, joka on julistautunut itsenäiseksi Moldovasta. Virallisesti se kuuluu Moldovaan.
Transnistrian ja Moldovan jäätyneen konfliktin taustoja
Vuonna 1947 nykyinen Transnistrian ja Moldovan alue liitettiin Neuvostoliittoon.
Transnistria julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi vuonna 1990, kun romanialaismielinen puolue oli voittanut Moldovan neuvostotasavallan vaalit. Puolue halusi romanian kielestä maan virallisen kielen ja suunnitteli Moldovan liittämistä Romaniaan. Transnistriaa pidetään pääosin venäläismielisenä, ja maan johto väittää kansanäänestyksen perusteella, että enemmistö haluaa solmia valtioliiton Venäjän kanssa.
Moldovan tasavalta julistautui itsenäiseksi vuonna 1991.
Transnistria ja Moldova kävivät sotaa maaliskuusta 1992 heinäkuuhun 1992. Osapuolet solmivat tuolloin tulitaukosopimuksen. Kitkaa aiheuttavat edelleen Venäjän joukot Transnistriassa. Niitä on arviolta 1 200 – 1 500. Moldova pitää niitä laittomina.
Transnistrialla on oma presidentti, hallitus ja kansanedustajalaitos, armeija, poliisi ja perustuslaki, lippu sekä kansallishymni. Demokratia- ja ihmisoikeustilanne on kuitenkin heikko. Media rajoitetaan, syntyperäisiä moldovalaisia syrjitään, latinalaisia aakkosia käyttäviä ahdistellaan ja kokoontumisen vapautta rajoitetaan.
Lähde: Ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu Global.finland.fi
Ukrainan levottomuudet saattavat levitä Transnistriaan, Venäjä-tutkija Arto Mustajoki kirjoittaa blogissaan. Transnistria on Ukrainan naapurimaa, joka on yksipuolisesti julistautunut itsenäiseksi Moldovasta.
Väestöön kuuluu moldovalaisia, venäläisiä ja ukrainalaisia. Kutakin kansallisuutta on noin kolmasosa. Transnistriaa pidetään kuitenkin pääosin venäläismielisenä, ja maan johto haluaisi luoda valtioliiton Venäjän kanssa. Moldova on puolestaan länsimielisempi.
– Siellä ei voi tehdä yksiselitteistä jakoa. Se on maa, jossa on erilaisia mielipiteitä, ohjelmajohtaja Ville Brummer kriisinhallintajärjestö Crisis Management Initiativesta (CMI) kertoo.
Ukrainan ja Venäjän välinen konflikti on heijastunut myös Transnistriaan ja Moldovaan.
– Totta kai. Kyllähän se heijastuu koko Itä-Eurooppaan ja läntiseenkin Eurooppaan. Se tekee ihmiset hirveän epävarmoiksi, Brummer arvioi.
Ahtisaaren CMI toimii alueella
Presidentti Martti Ahtisaaren perustama on työskennellyt Transnistriassa pari vuotta.
– Meillä on mukana ihmisiä joka puolelta sitä maata ja yhteiskuntaa. He ovat mukana toiminnassa yksityisihmisinä. Me autamme heitä miettimään, minkälaisia ratkaisuja konfliktiin voisi löytyä. Sen jälkeen ehdotuksia kerrotaan virallisille välittäjille, ohjelmajohtaja Ville Brummer CMI:stä kertoo.
Välittäjiä ovat Venäjä, Ukraina, Etyj, EU ja Yhdysvallat. Ne käyvät neuvotteluja 5+2 -kokoonpanossa kiistakumppanien kanssa.
– Liittoumat ovat osaksi ideologisesti, osaksi sattumanvaraisesti muotoutuneita. Käytännössä ne liittyvät kaupankäyntiin, eli mihin sitä suunnataan, kielikysymyksiin, eli mikä on eri kielten virallinen status ja miten niitä opetetaan koulussa ja identiteettikysymyksiin, Brummer selittää.
Maassa on osittain Moldovalta perittyjä, osittain itse muodostettuja osin päällekkäisiä järjestelmiä, esimerkiksi terveydenhuollossa. CMI työskentelee tällaisten käytännön kysymysten ratkaisemiseksi.
– Me tarjotaan tilat kokouksille, järjestetään kokoukset, suunnitellaan kokouksen yhdessä osapuolten kanssa ja fasilitoidaan [helpotetaan, edistetään] keskusteluja.
Brummer huomauttaa, että virallisissa keskusteluissa osapuolet joutuvat usein edustamaan ennaltamäärättyä kantaa, eikä keskustelu silloin välttämättä ole luovaa tai rakentavaa.
– Me tarjoamme tilan, jossa voi keskustella asioista vapaammin, ohjelmajohtaja Ville Brummer sanoo.
Ukrainan jälkeen leimahtaa Transnistriassa?
Presidentti Martti Ahtisaaren kriisinhallintajärjestö CMI työskentelee Transnistriassa, joka on julistautunut itsenäiseksi Moldovasta. Virallisesti se kuuluu Moldovaan.
Transnistrian ja Moldovan jäätyneen konfliktin taustoja
Vuonna 1947 nykyinen Transnistrian ja Moldovan alue liitettiin Neuvostoliittoon.
Transnistria julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi vuonna 1990, kun romanialaismielinen puolue oli voittanut Moldovan neuvostotasavallan vaalit. Puolue halusi romanian kielestä maan virallisen kielen ja suunnitteli Moldovan liittämistä Romaniaan. Transnistriaa pidetään pääosin venäläismielisenä, ja maan johto väittää kansanäänestyksen perusteella, että enemmistö haluaa solmia valtioliiton Venäjän kanssa.
Moldovan tasavalta julistautui itsenäiseksi vuonna 1991.
Transnistria ja Moldova kävivät sotaa maaliskuusta 1992 heinäkuuhun 1992. Osapuolet solmivat tuolloin tulitaukosopimuksen. Kitkaa aiheuttavat edelleen Venäjän joukot Transnistriassa. Niitä on arviolta 1 200 – 1 500. Moldova pitää niitä laittomina.
Transnistrialla on oma presidentti, hallitus ja kansanedustajalaitos, armeija, poliisi ja perustuslaki, lippu sekä kansallishymni. Demokratia- ja ihmisoikeustilanne on kuitenkin heikko. Media rajoitetaan, syntyperäisiä moldovalaisia syrjitään, latinalaisia aakkosia käyttäviä ahdistellaan ja kokoontumisen vapautta rajoitetaan.
Lähde: Ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu Global.finland.fi
Ukrainan levottomuudet saattavat levitä Transnistriaan, Venäjä-tutkija Arto Mustajoki kirjoittaa blogissaan. Transnistria on Ukrainan naapurimaa, joka on yksipuolisesti julistautunut itsenäiseksi Moldovasta.
Väestöön kuuluu moldovalaisia, venäläisiä ja ukrainalaisia. Kutakin kansallisuutta on noin kolmasosa. Transnistriaa pidetään kuitenkin pääosin venäläismielisenä, ja maan johto haluaisi luoda valtioliiton Venäjän kanssa. Moldova on puolestaan länsimielisempi.
– Siellä ei voi tehdä yksiselitteistä jakoa. Se on maa, jossa on erilaisia mielipiteitä, ohjelmajohtaja Ville Brummer kriisinhallintajärjestö Crisis Management Initiativesta (CMI) kertoo.
Ukrainan ja Venäjän välinen konflikti on heijastunut myös Transnistriaan ja Moldovaan.
– Totta kai. Kyllähän se heijastuu koko Itä-Eurooppaan ja läntiseenkin Eurooppaan. Se tekee ihmiset hirveän epävarmoiksi, Brummer arvioi.
Ahtisaaren CMI toimii alueella
Presidentti Martti Ahtisaaren perustama on työskennellyt Transnistriassa pari vuotta.
– Meillä on mukana ihmisiä joka puolelta sitä maata ja yhteiskuntaa. He ovat mukana toiminnassa yksityisihmisinä. Me autamme heitä miettimään, minkälaisia ratkaisuja konfliktiin voisi löytyä. Sen jälkeen ehdotuksia kerrotaan virallisille välittäjille, ohjelmajohtaja Ville Brummer CMI:stä kertoo.
Välittäjiä ovat Venäjä, Ukraina, Etyj, EU ja Yhdysvallat. Ne käyvät neuvotteluja 5+2 -kokoonpanossa kiistakumppanien kanssa.
– Liittoumat ovat osaksi ideologisesti, osaksi sattumanvaraisesti muotoutuneita. Käytännössä ne liittyvät kaupankäyntiin, eli mihin sitä suunnataan, kielikysymyksiin, eli mikä on eri kielten virallinen status ja miten niitä opetetaan koulussa ja identiteettikysymyksiin, Brummer selittää.
Maassa on osittain Moldovalta perittyjä, osittain itse muodostettuja osin päällekkäisiä järjestelmiä, esimerkiksi terveydenhuollossa. CMI työskentelee tällaisten käytännön kysymysten ratkaisemiseksi.
– Me tarjotaan tilat kokouksille, järjestetään kokoukset, suunnitellaan kokouksen yhdessä osapuolten kanssa ja fasilitoidaan [helpotetaan, edistetään] keskusteluja.
Brummer huomauttaa, että virallisissa keskusteluissa osapuolet joutuvat usein edustamaan ennaltamäärättyä kantaa, eikä keskustelu silloin välttämättä ole luovaa tai rakentavaa.
– Me tarjoamme tilan, jossa voi keskustella asioista vapaammin, ohjelmajohtaja Ville Brummer sanoo.
