Ukrainan sodan havainnot ja opetukset

[Vonka]

"Drooni" on tavattoman laaja käsite. Niillä tiedustellaan vastustajan asemia ja maastoa, valvotaan kohteita ja suoritetaan myös omalla puolella aluevalvontaa. Niiden avulla suunnataan tykistön iskuja. Drooneihin sijoitetaan myös elektronisen häirinnän laitteita ja pyritään häiritsemään alueellisesti vastustajan tietoliikennettä.

Saattaa olla, että suurin etu löytyy tältä sektorilta.

Bayraktarin ja Shahedin kaltaiset isommat ovat tehokkaita, jos ne pääsevät kohteeseen. Shahedin räjähdysvoima vastaa kymmentä tykistön kranaattia. Nämä ovat kuitenkin hitaampia ja siten alttiita ilmapuolustukselle.

Pienet viritykset, joilla tiputetaan kranaatti väsyneen mosurin syliin ovat sitten jonkinlainen paikallinen kiusanteon väline. En usko, että niillä sotia ratkotaan.

 

[baikal]

On hyvä huomata myös että yksi syy miksei isompia kokonaisuuksia käytetä on se ettei yksinkertaisesti ole osaamista tehdä sitä. Prikaatitason operaatiot eivät ole yksinkertaisia, mutta mikäli ne ovat hyvin suunniteltuja ja tuettuja en näe mitään syytä miksi ne eivät voisi toimia, on näes helpompi keskittää torjuntavoimaa pienee viholliseen kuin suureen. Toinen syy on ukrainan maasto, laajat pellot pienine metsäkaistaleineen ovat kuin luotuja drooneille ja vaikeuttavat isompien yhtymien suojaamista.

Kolme vuotta sotaa ei ole opettanut prikaatitason toimintaa? On täytynyt kyllä olla jo rauhan aikana osaamisvajetta reilusti.

 

[otwa]

Kolme vuotta sotaa ei ole opettanut prikaatitason toimintaa? On täytynyt kyllä olla jo rauhan aikana osaamisvajetta reilusti.

RUSIn katsaukset esim Ukrainan epäonnistumiseen vastahyökkäyksessä viime vuonna tukevat havaintoa, ettei prikaatitason toiminta (tai oikeastaan pataljoona ja ylemmäs) edelleenkään toimi.

Ottakaa huomioon, ettei Ukrainalla ollut lähellekään mitään Suomen asevelvollisuuden kaltaista järjestelmää. 2014-2022 sotiminen oli kovin pienillä yksiköillä. Joukkueenjohtajia ja komppanianpäälliköitä se opetti, mutta prikaati - ja ennen kaikkea prikaatin esikunta - on vähän eri tekemistä. Plus prikaateja on sodan aikana perustettu hurumycket.

Esim NATO:n kouluttamista yksiköistä tehtiin juuri se havainto, että niitä ei ehditty annetun ajan puitteissa harjoituttaa edes komppaniakoossa (koska NATO:n ammattiasevoimien koulutus on suunniteltu useamman vuoden palvelevalle ammattisotilaalle). Ja esikuntaa oli liian vähän ja liian kokematonta.

Sekin koulutus, jonka Ukraina pystyi antamaan itsenäisyytensä ja 2014 välillä, oli enemmän venäläistä ja 50-luvun suomalaista varusmieskoulutusta, jossa varusmiehet olivat lähinnä maalaamassa nurmikkoa ja tekemässä halkotöitä vääpelille (Zelenskin Kansan Palvelijassa on tästä paljon satiiria).

Ukraina peri Neuvostoliitolta asevoimien rappion, josta se lähti pyristelemään irti 2014, mutta varsinainen muutos on tapahtunut sitten 2022. Ukrainalla on kovia ja ammattimaisia prikaateja, mutta kun noita tosiaan on tehty uusia kuin sieniä sateella, niin pakostakin osaavista prikaatinkomentajista ja esikuntaväestä tulee pulaa. Tähän viittaa myös uusi suunta missä ei perusteta enää uusia, vaan täydennykset kohdistetaan olemassaoleviin. Ongelma on tunnistettu ja sitä korjataan.

 

[TomiDude]

RUSIn katsaukset esim Ukrainan epäonnistumiseen vastahyökkäyksessä viime vuonna tukevat havaintoa, ettei prikaatitason toiminta (tai oikeastaan pataljoona ja ylemmäs) edelleenkään toimi.

Ottakaa huomioon, ettei Ukrainalla ollut lähellekään mitään Suomen asevelvollisuuden kaltaista järjestelmää. 2014-2022 sotiminen oli kovin pienillä yksiköillä. Joukkueenjohtajia ja komppanianpäälliköitä se opetti, mutta prikaati - ja ennen kaikkea prikaatin esikunta - on vähän eri tekemistä. Plus prikaateja on sodan aikana perustettu hurumycket.

Esim NATO:n kouluttamista yksiköistä tehtiin juuri se havainto, että niitä ei ehditty annetun ajan puitteissa harjoituttaa edes komppaniakoossa (koska NATO:n ammattiasevoimien koulutus on suunniteltu useamman vuoden palvelevalle ammattisotilaalle). Ja esikuntaa oli liian vähän ja liian kokematonta.

Sekin koulutus, jonka Ukraina pystyi antamaan itsenäisyytensä ja 2014 välillä, oli enemmän venäläistä ja 50-luvun suomalaista varusmieskoulutusta, jossa varusmiehet olivat lähinnä maalaamassa nurmikkoa ja tekemässä halkotöitä vääpelille (Zelenskin Kansan Palvelijassa on tästä paljon satiiria).

Ukraina peri Neuvostoliitolta asevoimien rappion, josta se lähti pyristelemään irti 2014, mutta varsinainen muutos on tapahtunut sitten 2022. Ukrainalla on kovia ja ammattimaisia prikaateja, mutta kun noita tosiaan on tehty uusia kuin sieniä sateella, niin pakostakin osaavista prikaatinkomentajista ja esikuntaväestä tulee pulaa. Tähän viittaa myös uusi suunta missä ei perusteta enää uusia, vaan täydennykset kohdistetaan olemassaoleviin. Ongelma on tunnistettu ja sitä korjataan.

Siis tunnistettu uudelleen. Eiköhän uusien divisioonien perustamisen ongelma ole jo tuttu vähintään Natsi-Saksan ajoista lähtien? Silloin rintamilla vanhat yksiköt kuluivat alimittaisina loppuun, ja suunnilleen sotasairaalasta vapautuneiden miesten ohjauksessa perustettiin uusia raakilemiehistöaineksesta.

 

[otwa]

 

[baikal]

Siis tunnistettu uudelleen. Eiköhän uusien divisioonien perustamisen ongelma ole jo tuttu vähintään Natsi-Saksan ajoista lähtien? Silloin rintamilla vanhat yksiköt kuluivat alimittaisina loppuun, ja suunnilleen sotasairaalasta vapautuneiden miesten ohjauksessa perustettiin uusia raakilemiehistöaineksesta.

Rauhanajan koulutuspuutteiden paikkaaminen harmaassa vaiheessa.... Joko tästä dogmista on luovuttu Suomessa?

 

[AKE-ukki]

Kyllä ja ei... nyt pyörää keksitään uudelleen.

 

[TomiDude]

Mikäpä armeija on koskaan lähtenyt sotaan täysin ja kaikin tavoin valmistautuneena?