Ulospääsytie Putinille

Sinänsä mielenkiintoista pohdintaa, johon vastausta etsiessään saa mennä syvälle ihmismielen syövereihin.
Putinin tiedetään olevan yksi maailman rikkaimmista ihmisistä tällä hetkellä - sen puoleen hänelle olisi kaikki kuviteltavissa oleva mahdollista leppoisten eläkepäivien viettoon. Mikä siis estää? Sanoisin että tietoisuus tai (harha)kuvitelma siitä, että voisi olla maailman mahtavimman ja pelätyimmän valtion ja asemahdin nokkamies - valta, tai sen mahdollisuus siis tuntuisi olevan vaurautta ja elämästä nauttimista huomattavasti suurempi kiihoke - ainakin Putinille ja muille kaltaisilleen.

Valta tuntuu ValtaValta.
 
Tuosta on aika lyhyt matka siihen, että Putin joutuu vastaamaan ikäviin kysymyksiin esim. oman ja koplansa varallisuuden kertymiseen liittyen. Litvinenko -casen tyyppisiä asioita voidaan päätyä tutkimaan ja repostelemaan julkisesti. Jos vaalit olisivat täysin vapaat, mistä helvetistä Putin & kopla saisivat riittävän varmuuden ettei tuleva ylimmän vallan käyttäjä aiheuta heille ongelmia?

Aidosti vapaat vaalit vaatisivat oikeastaan myös aidosti vapaan median. Epäilisin että Putinista olisi kaivettavissa sen verran kansassa suuttumusta aiheuttavia tosiasioita, että uudelleen valinta ei olisi mikään läpihuutojuttu.

Joo, mutta teoriassahan ihminen voisi tehdä jotain oikein? Ei tee, se on toinen juttu.
 
Putinin tiedetään olevan yksi maailman rikkaimmista ihmisistä tällä hetkellä - sen puoleen hänelle olisi kaikki kuviteltavissa oleva mahdollista leppoisten eläkepäivien viettoon. Mikä siis estää? Sanoisin että tietoisuus tai (harha)kuvitelma siitä, että voisi olla maailman mahtavimman ja pelätyimmän valtion ja asemahdin nokkamies - valta, tai sen mahdollisuus siis tuntuisi olevan vaurautta ja elämästä nauttimista huomattavasti suurempi kiihoke - ainakin Putinille ja muille kaltaisilleen.

Pinochet on yksi esimerkki kuinka entiselle hallitsijalle voi käydä kun kansakunta kokee henkistä kasvua. Oli syytesuoja, mutta korkein oikeus kumosi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Augusto_Pinochet

Valtaa minäkin pitäisin sellaisena tekijänä joka lyhyellä tähtäimellä eniten vaikuttaa veren virtaukseen genitaaleissa. Vauraus ei kuitenkaan tarjoa varmaa suojaa syytöksiltä (ks. esim. Pinochet). Se on aika ikävää köllötellä missä tahansa, kun kotimaassa repostellaan Kremlin osuutta Tsetsenian sodan aikaisiin kerrostaloräjäytyksiin (tai ihan mihin tahansa vakaviin vääryyksiin), uudet vallanpitäjät tukevat syytteiden nostamista, todistusaineistoa on kasassa ja oikeuslaitos riippumaton & kykenevä. Toisaalta en usko että kovin nopeasti venäjän kansa kokisi niin vahvan heräämisen oikean ja väärän suhteen, että meidän vääryyksinä pitämiä tekoja jaksettaisiin päättäväisesti selvittää.
 
Pinochet on yksi esimerkki kuinka entiselle hallitsijalle voi käydä kun kansakunta kokee henkistä kasvua. Oli syytesuoja, mutta korkein oikeus kumosi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Augusto_Pinochet

Valtaa minäkin pitäisin sellaisena tekijänä joka lyhyellä tähtäimellä eniten vaikuttaa veren virtaukseen genitaaleissa. Vauraus ei kuitenkaan tarjoa varmaa suojaa syytöksiltä (ks. esim. Pinochet). Se on aika ikävää köllötellä missä tahansa, kun kotimaassa repostellaan Kremlin osuutta Tsetsenian sodan aikaisiin kerrostaloräjäytyksiin (tai ihan mihin tahansa vakaviin vääryyksiin), uudet vallanpitäjät tukevat syytteiden nostamista, todistusaineistoa on kasassa ja oikeuslaitos riippumaton & kykenevä. Toisaalta en usko että kovin nopeasti venäjän kansa kokisi niin vahvan heräämisen oikean ja väärän suhteen, että meidän vääryyksinä pitämiä tekoja jaksettaisiin päättäväisesti selvittää.

Kyllä se kokee herätyksen, jos joku herättää. Sitähän Venäjä tarvitsee: vapaat vaalit, riippumattoman median, kansalaisvapaudet ja täydellinen ilmaisuvapaus ilman pelkoa joutumisesta ammutuksi tai siirtämisestä hullujenhuoneeseen tai vankilaan. Kuulostaa mahdottomalta, mutta tähän suuntaan touhu oli reilu 20 v. sitten menossa. Mikä on tapahtunut ennen, voi tapahtua uudestaan.

Jos taas toteutuu se toinen vaihtoehto, niin Venäjä tarvitsee melkoisen lohmon otsaansa ennenkuin aivot alkaa valaistua. Kansakunnan sotahurmokseen saattaminen on tainnut mennä jo liian pitkälle, eikä paluuta enää ole. Ei maha mittää, kovin pessimistinen tässä tietysti olen, mutta merkit ovat karuja.
 
Uudet vallanpitäjät saisivat muuten Putinista todella hyvän syyllisen venäjän alennustilaan. Välit rakkaisiin kauppakumppaneihin tyritty ja öljyvarat varastettu. Miten ihmeessä se hyväksyi kaikki nämä vahingolliset sopimukset ja korruption lisääntymisen?
 
Muistaakseni jotain tämän tapaista oli Libyassa suunnitteilla. Eikös jossain vaiheessa ollut joku suunnitelma että Gaddafi saisi poliittisen turvapaikan Sveitsistä (kätevästi rahat siellä jo valmiiksi)? Homma ei sitten toiminut mutta kun aikanaan tuosta kuulin niin mielestäni se vaikutti ihan hyvältä idealta. Pinochet on myös hyvä esimerkki. Afrikastakin löytyy jotain tuoreempiakin. Olikos se Liberiassa vai missä? Sielläkin muistaakseni kävin lopulta huonosti.

Jostain syystä en koe samaa V Putinin kohdalla, mistä lienee johtua.

Sellainen ero noissa edellisissä tosiaan ehdotettuun oli, että nämä henkilöt eivät kadonneet mihinkään, menivät/pyrkivät menemään vaan maahan jossa uskoivat olevansa turvassa.
 
Aloitan unelmasta ja jatkan kohti realistis-pessimististä näkymää.

En tiedä, miten Venäjä sen tekee enkä osaa sanoa, mitä se tarvitsee, mutta jos se jonain päivänä on valistuneen ja avoimen demokraattisen hallinnon alla ja kulkee sitä polkua tarpeeksi pitkään, luonnonvaroiltaan rikas maa nousee monilla mittareilla paalupaikoille ja on jonain päivänä arvoiltaan kunnioitettava suurvalta. Kaikki käyvät siellä ja kantavat sinne rahansa, oli kyse kylpyläreissusta tai laskettelusta.

Venäjä kykenee säilyttämään jäljittelemättömän omaleimaisuutensa vaikka hylkäisi totalitarismin ja siirtyisi aitoon demokratiaan. Paluu yhteistyön tielle toisi vakautta ja turvallisuutta globaalisti.

Länsi voisi tukea tuota kehitystä vähän viisaammin kuin aikanaan. Katkerana moni Venäjällä muistelee 1990-luvun länsimaisten talousihmisten sisääntuloja ja heidän neuvojaan herra Jeltsinille. Kansainvälisen valuuttarahaston yksityistämisohjelma otettiin topakasti käyttöön oikein tajuamatta, mikä sen vaikutus olisi 70 vuotta tiukassa kommunismissa eläneessä supervallassa, ja 49% väestä putosi köyhyyteen. Täysromahdus antoi varkaille loistavan tilaisuuden. Yksityistäminen siirsi yritysten johtamisen valtiolta sellaisten yksityishenkilöiden ryhmille, joilla oli yhteys sekä hallintoon että mafiaan - tai vaikka tiedustelupalveluun. Pääomapako oli valtavaa. Pian presidentin ympärille syntyi sisäpiiri "oligarkeista". 1998, jolloin Jeltsin alkoi sammahtaa, oli valtava talouskriisi.

Tästä kaikesta alettiin kuitenkin olla jo niskan päällä vuonna 2000. Sitten Venäjä alkoi muuttua nopeasti ei-vapaaksi maaksi, joskin kansalaiset vaurastuivat.

Kun kansi on ollut tällä tavoin päällä näin pitkään, sen purkaantumista rauhallisessa demokratisoitumisprosessissa voi olla turha haaveilla. Mitä pysähtyneisyydelle tapahtuu? Joko tapahtuu eksploosio tai imploosio.
 
Back
Top