Upseeri ryhtyi somesotilaaksi

[Tvälups]

Upseeri ryhtyi somesotilaaksi


James Mashiri kirjoittaa suosittua turvallisuuspoliittista blogia. Kun häneltä kysyy vaikean kysymyksen, vastaus alkaa leveällä hymyllä.
4.2.2014 9:35 Helsingin Sanomat

Kapteeniluutnantti James Mashiri kirjoittaa blogia omalla nimellään. Hän ymmärtää niitä, jotka ovat valinneet anonymiteetin. "Ruotsissa anonyyminä esiintyminen on hyväksyttävää. Suomessa nimellä on väliä."


Kuka
Kuka?
Syntynyt Turussa 1976. Naimisissa, kaksi lasta.

Valmistui upseeriksi Kadettikoulusta 2001. Esiupseerikurssi 2011–2012.

Tekniikan lisäopinnot Maanpuolustuskorkeakoulussa 2012–2013.

Operatiivisen toimialan päällikkö merivoimien materiaalilaitoksen esikunnassa.

Palvellut Porin prikaatissa ja Uudenmaan prikaatissa.

Suomen käsipalloliiton kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen jäsen.

OP UPS lukee työhuoneen ovenpielessä.

"Operaatioupseeri", kapteeniluutnantti James Mashiri selventää.

Ikkunalaudalle käärityt eriväriset sotilasbaretit paljastavat operaatioupseerin palvelushistorian. Panssarijoukot, Suomen kansainvälinen valmiusjoukko, rannikkojääkärit.

Seinustalla on muistokilpi ajalta ennen Kadettikoulua: "Pansarvärnskompaniet tackar översergeant James Mashiri." Panssarintorjuntakomppania kiittää ylikersantti James Mashiria.

Huone on entisessä sinappitehtaassa, nykyisessä merivoimien materiaalilaitoksen esikunnassa Turussa.

Mashiri on Suomen tunnetuin ja mahdollisesti ainoa aktiiviupseeri, joka kirjoittaa omalla nimellään puolustus- ja turvallisuuspoliittista blogia.

Puolustusvoimissa ei ole ollut tapana, että kapteeniluutnantit ottavat näkyvästi kantaa politiikkaan. Se on jätetty kenraaleille.

"Kun kirjoitan ajankohtaisesta aiheesta, lukijoita tulee 300–1000. Kiinnostavat aiheet ovat saaneet parhaimmillaan jopa 2000 käyntiä", Mashiri sanoo.

Hän kirjoittaa tekstinsä sekä suomeksi että ruotsiksi.

"Seuraajista jopa yli puolet on ruotsalaisia. Tämä johtuu varmaan siitä, että Ruotsissa keskustelu puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta on aktiivisempaa. Siellä halutaan seurata Suomea."

Blogin lisäksi Mashiri on aktiivinen Twitterissä (@jamesmashiri). Hän on jo ehtinyt kerätä faneja innokkaimpien "turponarkkien" eli turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta kiinnostuneiden joukossa.

"Ruotsin tilanteen seuraaminen on ollut valtavan kiinnostavaa. Olen seurannut Puolustusvoimia ja turvallisuuspolitiikan kehittymistä. Siitä blogi lähti liikkeelle."

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak ehdotti vastikään Twitterissä, että Puolustusvoimien pitäisi palkita Mashiri, koska hän on niin ansiokkaasti edistänyt turvallisuuspoliittista keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Esimerkkinä voi mainita tammikuun puolivälissä Ruotsin Sälenissä järjestetyn turvallisuuspoliittisen konferenssin. Mashiri kokosi tuolloin joukon kiinnostuneita ihmisiä, jotka päivittäin kommentoivat Sälenin teemoja hänen blogissaan.

Yksitoistahenkisessä raadissa olivat mukana Salonius-Pasternakin lisäksi muun muassa puolustusministerin erityisavustaja Patrick Gayer, emeritusprofessori Osmo Apunen, kansanedustaja Kari Uotila (vas), Image-lehden päätoimittaja Heikki Valkama ja everstiluutnantti Stig Rydell Ruotsin Försvarshögskolanista.

Osallistujat pohtivat muun muassa presidentti Sauli Niinistön puhetta Sälenissä, Euroopan turvallisuusuhkia sekä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä.

Kaikki Mashirin tekstit eivät ole päätyneet blogiin. Haastattelussa vaikean kysymyksen tunnistaa siitä, että bloggarin vastaus alkaa leveällä hymyllä. Millainen on vaikea aihe blogissa?

"Kun omia Puolustusvoimia täytyy käsitellä kriittisesti, pitää miettiä kerran, pari ja vielä kolmannenkin. Objektiivisuuden vaatimus on kova. Alimmaiseen pöytälaatikkoon on kertynyt paljon julkaisemattomia kirjoituksia."

Mashiri sanoo, että Suomen ja Ruotsin puolustuspoliittisessa keskustelussa on iso ero. "Ruotsin puolustusvoimat on äärimmäisen avoin viranomainen."

Mashiri on puheenpartta myöten perusturkulainen, mutta hänellä on kansainvälinen tausta. Hänen isänsä on Zimbabwesta. Hän asui pikkulapsena vuosia Tanskassa ennen muuttoa takaisin Turkuun.

Mashirin isä palasi Zimbabween 2000-luvun alussa 36 poissaolovuoden jälkeen.

"Äidinkieleni on ruotsi. Toinen kotimainen on Turun murre. Suomea en ole vielä oppinut", Mashiri kertoo ja nauraa.

Turvallisuuspolitiikka vie vain osan Mashirin vapaa-ajasta. Valtaosan lohkaisee käsipallo, jota hän on pelannut 27 vuotta, SM-sarjaa myöten. Nyt hän valmentaa sekä junioreja että aikuisia.

Mashiri suhtautuu käsipalloon samalla tavalla kuin blogiinsa.

"Käsipallo on sellainen laji, ettei sitä voi ottaa muuten kuin vakavasti."

Perinteinen kysymys: pitääkö Suomen liittyä Natoon?

"Pitääkö minun tuohon vastata?" Mashiri sanoo.

Sitten se tulee, hymy.

"No, kyllä minä vastaan, mutta en minä kyllä tai ei vastaa."


James Mashirin Random thoughts -blogi on osoitteessa fmashiri.wordpress.com.

 

[yrjö]

Merivoimat näyttää tietä... Ei vaan, kyllähän tota Jamesta täälläki on seurattu. the Ulkopolitist pitää aina muistaa mainita kun näistä puhe.

 

[Laamanator]

Puolustusvoimissa ei ole ollut tapana, että kapteeniluutnantit ottavat näkyvästi kantaa politiikkaan. Se on jätetty kenraaleille.

Tämän vuoksi onkin mielenkiintoinen kysymys, miksi tällainen tyyppi kirjoittelee tällaista blogia avoimesti omalla nimellään ja mitä hän kuvittelee tällaisella kirjoittelulla saavuttavansa. Blogissa käsiteltävät asiat ovat sen verran monimutkaisia ja sidoksissa politiikkaan, että jossain vaiheessa joku väistämättä pahoittaa vielä mielensä, tai näkemykset muodostavat muuten ristiriitatilanteen organisaation tai yhteiskunnan virallisten totuuksien kanssa, jolla voi mahdollisesti olla jotain seurauksia. Lisäksi henkilö omalla identiteetillään julkisuudessa esiintyessään luo herkästi ulkopuoliselle mielikuvan, että kirjoittaisi blogiaan organisaation virallisena edustajana eikä tavallisena yksityishenkilönä ja veroalamaisena, mikä on voimassa olevan some-ohjeistuksen perusteella yksiselitteisesti kiellettyä.

Ehkä Mashirinkin kannattaisi kirjoitella kannanottojaan vähintään nimimerkin takaa ja mieluiten vieläpä vaikka varmuuden vuoksi tor-verkon kautta. Aikuinen mies voi kuitenkin tehdä kuten haluaa ja arvelenkin Mashirin arvioineen hyöty-riskisuhteen tarkasti ennen bloginsa aloittamista.

Toisaalta kirjoitteleehan varusmies Tommi Hermunenkin säännöllisesti kolumnejaan valtakunnan ykköslehteen kohtalaisen suvereenisti. Välillä joku kenraali saattaa vähän puhutella ja sanoa, että hyihyi ja soosoo tuhma poika, jonka jälkeen heti seuraavalla viikolla ilmestyy taas uusi kolumni. Kynä on monessa suhteessa miekkaa mahtavampi eikä sen voimaa tule milloinkaan aliarvioitavan.

 

[baikal]

Tai sitten Mashirin toimilla on siunauksensa. Tai hän aikoo suunnata siviilihommiin. Aika monimutkaisiakin aiheita hän ottaa thråådille.

Taitaa olla perillä aika hyvin siitä ruotsalaiskulttuurista, joka on lahden takana vallalla ko. asioista keskusteltaessa, ehkä yksi tavoite on juuri se, että tuodaan askel askeleelta pv:n toimintaa ja turvallisuuspolitiikkaa avoimemmin pohdittavaksi?

 

[yrjö]

Tai sitten Mashirin toimilla on siunauksensa. Tai hän aikoo suunnata siviilihommiin. Aika monimutkaisiakin aiheita hän ottaa thråådille.

Taitaa olla perillä aika hyvin siitä ruotsalaiskulttuurista, joka on lahden takana vallalla ko. asioista keskusteltaessa, ehkä yksi tavoite on juuri se, että tuodaan askel askeleelta pv:n toimintaa ja turvallisuuspolitiikkaa avoimemmin pohdittavaksi?

Toivon, että tää olis just näin. Noin sen ainakin kuuluisi olla. Ei ainkaan niin et, kenut vaan käskee et sanokaa noin ja näin tai turpa kiinni. Jos ei kelpaa niin painukaa vittuun. Toi olis paskaa. En ukso et kukaan haluu tollasta Neuvostoliitto-stailia 2014 Suomeen.

Voi olla et saavuttaa paljonkin, riippuu ihan siitä mikä saavutukseksi lasketaan. Suomettuneesta tilasta pois pääsyyn tarvitaan monta pientä askelta. Kaikki eivät onneksi ole niin munattomia, et eivät uskalla sanoa mielipitietään. BTW, jos Mashiri vaiennettaisiin, mitä en siis usko, siitä nousisi kohu. Eikä mitään syytä näy miksi mie spitäisi hiljentää.

Jokainen voi esim. funtsia mikä ero esim. Mashirilla tai vaikka Karhuvaaralla on... Toisaalta ehkä Karhuvaarakaan ei sentään oo läheskään niin uuno kuin miltä vaikuttaa. Jossain kommentissa veikattiin, et tolla närkästyksellä ohjattiin huomiota pois siitä, että kapiaisen ja varusmiehen välisessä suhteessa voisi olla esim. hyvinkin paljon sanottavaa. Tuo on jo lohdullinen ajatus et ehkä siellä taustalla onkin joku ihan oikea mastermind...