Platypi
Luutnantti
http://www.hs.fi/kotimaa/a1432184481146?jako=5d08e9890de58139679baf06fca630fe&ref=tw-share
"
Huippu-urheilijoiden kevennetty palvelus siirtyy historiaan – Armeija puuttuu urheilijoiden erioikeuksiin
Ammattiurheilijat on järjestelty muita lyhyempään sotilaskoulutukseen, mutta jatkossa he joutuvat samalle viivalle muiden varusmiesten kanssa
KOTIMAA 21.5.2015 19:05
Jarmo Huhtanen
HELSINGIN SANOMAT
STUDIO KORENTO / HARRI MÄENPÄÄ / EI TIEDOSSA
Mikko Koivu armeijassa ampumaleirillä Nurmeksessa 2011.
Puolustusvoimat joutuu poistamaan Urheilukoulussa palvelevien huippu-urheilijoiden erioikeuksia. Taustalla on apulaisoikeusasiamies Maija Sakslininpuoli vuotta sitten tekemä päätös, jossa hän piti ammattiurheilijoiden lyhyttä palvelusaikaa ongelmallisena varusmiesten yhdenvertaisen kohtelun kannalta.
Urheilukoulussa koulutetaan tiedustelijoita
Urheilukoulu toimii Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä. Eräiden talvilajien urheilijat palvelevat kuitenkin Kainuun prikaatissa Kajaanissa.
Urheilijoista koulutetaan tiedusteluryhmiä. Palvelusaika on 165 tai 347 vuorokautta.
Kouluun hakijoiden pitää edustaa kansallista nuorten tai yleisen sarjan huippua.
Valinnat tehdään eri lajien asiantuntijoiden lausuntojen sekä psykologisten ja fyysisten testien perusteella.
Urheilukoulun 165 päivän miehistökoulutukseen valitaan saapumiserää kohden enintään 30 urheilijaa, jotka ovat esimerkiksi ulkomailla asuvia ammattilaisurheilijoita tai kotimaassa asuvia esiammattilaissopimuksen tehneitä urheilijoita.
Nykykäytännön mukaan esimerkiksi ulkomailla asuvat tai urheilevat ammattiurheilijat ja poikkeuksellisen menestyneet urheilijat pääsevät Urheilukoulussa lyhimpään, vajaan kuuden kuukauden varusmieskoulutukseen.
Apulaisoikeusasiamiehen saaman selvityksen mukaan vuonna 2011 Urheilukoulussa 180 päivää miehistökoulutuksessa olleet urheilijat olivat varsinaisessa sotilaskoulutuksessa vain 66 päivää. Miehistökoulutuksen palvelusaika lyheni viime vuonna 165 päivään.
Sakslin katsoo, että varusmiespalvelus tulee järjestää mahdollisimman yhdenmukaisella ja syrjimättömällä tavalla. Sakslin pyysi päätöksessään puolustusministeriöltä vastausta siihen, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä antaa aihetta.
Pääesikunta on nyt ilmoittanut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle, että se on päättänyt muuttaa Urheilukoulun toimintaa ohjaavaa asiakirjaa.
Uudistetussa asiakirjassa ohjeistetaan, että Urheilukouluun valittujen koulutusvalinnat tehdään muiden asevelvollisten tapaan peruskoulutuskauden aikana:
"Kaikille varusmiehille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet tulla valituksi johtajakoulutukseen tai miehistön eri tehtäviin koulutettavaksi. Johtajakoulutukseen valitaan johtamis- ja oppimisedellytyksiltään soveltuvimmaksi arvioidut varusmiehet. Valittavien määrä riippuu joukkotuotantotarpeesta. Jokainen asevelvollinen pyritään kouluttamaan taitojensa ja taipumustensa mukaisiin sodan ajan tehtäviin."
Pääesikunnan uusien ohjeiden mukaan Urheilukouluun valittujen asevelvollisten palvelusajan pituus määräytyy annettavan sotilaskoulutuksen perusteella, kuten muillakin asevelvollisilla. Urheilukoulussa palvelevien varusmiesten palvelusajan pituudesta päättää joukko-osaston komentaja sen perusteella, millaiseen erikoiskoulutukseen tai johtajakoulutukseen urheilija valitaan.
Urheilukoulussa ei tulevaisuudessa myöskään sallita muista poikkeavia palveluksen aloittamisajankohtia.
Pääesikunnan henkilöstöosasto on puolustellut ammattiurheilijoiden erikoiskohtelua sillä, että on perusteltua huomioida urheilijoiden toiveet, jotta varusmiespalveluksen haitat urheilijoiden uralle jäävät mahdollisimman pieniksi. Henkilöstöosaston mukaan huippu-urheilijat ovat nuorison esikuvia, mikä perustelee erityiskohtelua.
Apulaisoikeusasiamies Sakslin ei pidä ammattiurheilijoiden suosimiselle esitettyjä perusteita hyväksyttävinä perusoikeusjärjestelmän kannalta. Sakslin katsoo, että jos jokin ryhmä määrätään aina lyhyimpään palvelukseen, pitää sille olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste.
Sakslinin mukaan varusmiespalveluksen suorittamisesta voi aiheutua haittaa muidenkin ammattien kuin urheilun harjoittajille."
"
Huippu-urheilijoiden kevennetty palvelus siirtyy historiaan – Armeija puuttuu urheilijoiden erioikeuksiin
Ammattiurheilijat on järjestelty muita lyhyempään sotilaskoulutukseen, mutta jatkossa he joutuvat samalle viivalle muiden varusmiesten kanssa
KOTIMAA 21.5.2015 19:05
Jarmo Huhtanen
HELSINGIN SANOMAT
STUDIO KORENTO / HARRI MÄENPÄÄ / EI TIEDOSSA
Mikko Koivu armeijassa ampumaleirillä Nurmeksessa 2011.
Puolustusvoimat joutuu poistamaan Urheilukoulussa palvelevien huippu-urheilijoiden erioikeuksia. Taustalla on apulaisoikeusasiamies Maija Sakslininpuoli vuotta sitten tekemä päätös, jossa hän piti ammattiurheilijoiden lyhyttä palvelusaikaa ongelmallisena varusmiesten yhdenvertaisen kohtelun kannalta.
Urheilukoulussa koulutetaan tiedustelijoita
Urheilukoulu toimii Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä. Eräiden talvilajien urheilijat palvelevat kuitenkin Kainuun prikaatissa Kajaanissa.
Urheilijoista koulutetaan tiedusteluryhmiä. Palvelusaika on 165 tai 347 vuorokautta.
Kouluun hakijoiden pitää edustaa kansallista nuorten tai yleisen sarjan huippua.
Valinnat tehdään eri lajien asiantuntijoiden lausuntojen sekä psykologisten ja fyysisten testien perusteella.
Urheilukoulun 165 päivän miehistökoulutukseen valitaan saapumiserää kohden enintään 30 urheilijaa, jotka ovat esimerkiksi ulkomailla asuvia ammattilaisurheilijoita tai kotimaassa asuvia esiammattilaissopimuksen tehneitä urheilijoita.
Nykykäytännön mukaan esimerkiksi ulkomailla asuvat tai urheilevat ammattiurheilijat ja poikkeuksellisen menestyneet urheilijat pääsevät Urheilukoulussa lyhimpään, vajaan kuuden kuukauden varusmieskoulutukseen.
Apulaisoikeusasiamiehen saaman selvityksen mukaan vuonna 2011 Urheilukoulussa 180 päivää miehistökoulutuksessa olleet urheilijat olivat varsinaisessa sotilaskoulutuksessa vain 66 päivää. Miehistökoulutuksen palvelusaika lyheni viime vuonna 165 päivään.
Sakslin katsoo, että varusmiespalvelus tulee järjestää mahdollisimman yhdenmukaisella ja syrjimättömällä tavalla. Sakslin pyysi päätöksessään puolustusministeriöltä vastausta siihen, mihin toimenpiteisiin hänen päätöksensä antaa aihetta.
Pääesikunta on nyt ilmoittanut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle, että se on päättänyt muuttaa Urheilukoulun toimintaa ohjaavaa asiakirjaa.
Uudistetussa asiakirjassa ohjeistetaan, että Urheilukouluun valittujen koulutusvalinnat tehdään muiden asevelvollisten tapaan peruskoulutuskauden aikana:
"Kaikille varusmiehille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet tulla valituksi johtajakoulutukseen tai miehistön eri tehtäviin koulutettavaksi. Johtajakoulutukseen valitaan johtamis- ja oppimisedellytyksiltään soveltuvimmaksi arvioidut varusmiehet. Valittavien määrä riippuu joukkotuotantotarpeesta. Jokainen asevelvollinen pyritään kouluttamaan taitojensa ja taipumustensa mukaisiin sodan ajan tehtäviin."
Pääesikunnan uusien ohjeiden mukaan Urheilukouluun valittujen asevelvollisten palvelusajan pituus määräytyy annettavan sotilaskoulutuksen perusteella, kuten muillakin asevelvollisilla. Urheilukoulussa palvelevien varusmiesten palvelusajan pituudesta päättää joukko-osaston komentaja sen perusteella, millaiseen erikoiskoulutukseen tai johtajakoulutukseen urheilija valitaan.
Urheilukoulussa ei tulevaisuudessa myöskään sallita muista poikkeavia palveluksen aloittamisajankohtia.
Pääesikunnan henkilöstöosasto on puolustellut ammattiurheilijoiden erikoiskohtelua sillä, että on perusteltua huomioida urheilijoiden toiveet, jotta varusmiespalveluksen haitat urheilijoiden uralle jäävät mahdollisimman pieniksi. Henkilöstöosaston mukaan huippu-urheilijat ovat nuorison esikuvia, mikä perustelee erityiskohtelua.
Apulaisoikeusasiamies Sakslin ei pidä ammattiurheilijoiden suosimiselle esitettyjä perusteita hyväksyttävinä perusoikeusjärjestelmän kannalta. Sakslin katsoo, että jos jokin ryhmä määrätään aina lyhyimpään palvelukseen, pitää sille olla perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävä peruste.
Sakslinin mukaan varusmiespalveluksen suorittamisesta voi aiheutua haittaa muidenkin ammattien kuin urheilun harjoittajille."