Uusi Suomi:
Nato-kielto hylätään Suomessa? – ”Sopii meille”
Katja Rapeli
Luotu:
8.4.2014 14:03
|
Nato-keskustelu
Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat seuraavissa hallitusneuvotteluissa valmiit luopumaan nykyisen hallitusohjelman kirjauksesta, joka kieltää Nato-jäsenyyden valmistelemisen. Tämä käy ilmi Uuden Suomen tekemästä kyselystä, jossa kysyttiin, ovatko puolueet valmiita lähtemään mukaan hallitukseen, jonka ohjelmassa tällaista kirjausta ei ole.
Kristillisdemokraattien eli KD:n Nato-kanta näyttää ottaneen askeleen eteenpäin jäsenyyden suuntaan.
-Sopii meille. Siis se että valmistellaan joitain toimia jotka voivat edistää Nato-jäsenyyden hakemista, mutta itse siitä jäsenyydestä tulisi päättää kuitenkin kansanäänestyksessä, puoluesihteeri Asmo Maanselkä sanoo Uudelle Suomelle nyt.
Puolueen nettisivuilta löytyvän viime vuoden puoluekokouksen päättämän linjapaperin mukaan Nato-jäsenyys ei KD:n mielestä ole tällä hetkellä ajankohtainen mutta yhteistyötä eri osapuolien kanssa on lisättävä ja syvennettävä.
-Liittymistä puolustusliittoon voidaan harkita, mikäli sille on selkeä kansan enemmistön tuki. Jäsenyydestä on tällöin järjestettävä kansanäänestys, linjapaperissa sanotaan.
Alma Median lehtien Nato-gallupin mukaan kristillisdemokraattien kannatajat ovat kaikkein Nato-myönteisimpiä. KD:tä äänestävistä 51 prosenttia ilmoitti kannattavansa Nato-jäsenyyttä.
Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan: Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Vain vasemmistoliitto ilmoittaa haluavansa samanlaisen kirjauksen hallitusohjelmaan jatkossakin.
-Tämä on kirjattu hallitusohjelmaan vasemmiston vaatimuksesta ja sellainen kirjaus pitää olla myös seuraavassa hallitusohjelmassa, vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi sanoo Uudelle Suomelle.
Myös SDP suhtautuu Nato-jäsenyyteen nihkeästi, mutta ei aivan yhtä ehdottomasti kuin vasemmistoliitto.
- SDP:n lähtökohta on, että Suomen sotilaallisen puolustuksen tulee jatkossakin perustua Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, puoluesihteeri Reijo Paananen toteaa.
Paanasen mukaan on luontevaa, että seuraavan hallituksen ohjelma pohjautuu parhaillaan käynnissä olevaan selvitykseen, jossa kaikki eduskuntapuolueet hakevat yhteistä näkemystä puolustuspolitiikan pitkän aikavälin haasteisiin.
Myöskään vihreät eivät pidä Suomen Nato-jäsenyyttä tarpeellisena, eivätkä kannata sitä. Puolue ei kuitenkaan vielä ota kantaa siihen, pitääkö seuraavassa hallitusohjelmassa edelleen kieltää jäsenyyden valmistelu.
- Seuraavan hallitusohjelman spekulointi on reippaasti ennenaikaista, vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen sanoo.
Keskusta lähtee puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan edelleen siitä, että Suomen on säilytettävä itsenäinen päätösvalta sotilaalliseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa ja huolehdittava puolustuksensa uskottavuudesta.
-Näköpiirissä ei ole tarvetta muuttaa Suomen sotilas- ja puolustuspoliittista linjaa, jonka yksi peruskivi on sotilaallinen liittoutumattomuus. Maamme on perusteltua jatkaa käytännönläheistä kumppanuusyhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa, hän sanoo.
Laanisen mukaan keskustassa ollaan kuitenkin sitä mieltä, että Suomen on viisasta toimia omissa ratkaisuissaan siten, että liittoutuminen on mahdollista, jos valtionjohto ja kansa päätyvät uuteen perusratkaisuun. Nato-jäsenyyden mahdolliseen hakemisen vaaditaan keskustan mielestä kansanäänestys.
Laaninen ei ota kantaa seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei tässä vaiheessa halua ottaa kantaa puoleen eikä toiseen.
-Hallitusneuvottelut käydään vuoden päästä, katsotaan sitten, en lyö lukkoon yhtään mitään.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström vastasi aikaisemmin Ylen kyselyssä, että puolue ei kannata Nato-jäsenyyttä. Lindströmin mukaan asiasta keskustellaan kiihkottomasti.
Kokoomus ja RKP suhtautuvat Natoon myönteisemmin.
Nato-jäsenyyttä avoimesti kannattavan kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen sanoo suoraan, että puolue ei halua seuraavaan hallitusohjelmaan nykyisen kaltaista kieltolauseketta Natosta.
-Sellaisten asioiden listaaminen, joita hallitus ei aio tehdä, ei ole tavallista hallitusohjelmissa eikä siihen pidä pyrkiäkään, hän kommentoi Uudelle Suomelle.
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund ei ota kantaa itse Nato-jäsenyyteen, mutta sanoo, ettei nykyisen hallitusohjelman Nato-lauseen poisjättäminen ole puolueelle ongelma.
-Meidän suhtautuminen Natoon on sen kaltainen että lauseen poisjättäminen ei liene meille ongelma, Haglund kommentoi.
RKP:n puoluekokouksen linjaaman kannan mukaan puolue kannattaa modernia ja ennakkoluulotonta puolustuspoliittista keskustelua, jonka pohjalta harkitaan Suomen Nato-jäsenyyttä.
Muut asiasanat:
Kotimaa, Nato-keskustelu, Politiikka
Nato-kielto hylätään Suomessa? – ”Sopii meille”
Katja Rapeli
Luotu:
8.4.2014 14:03
- Kuva: EPA / All Over Press
Vain vasemmistoliitto haluaa ehdottomasti pitää kiinni hallitusohjelman Nato-linjauksesta myös vaalien jälkeen. Kuvassa Naton päämaja Brysselissä.
|
Nato-keskustelu
Lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat seuraavissa hallitusneuvotteluissa valmiit luopumaan nykyisen hallitusohjelman kirjauksesta, joka kieltää Nato-jäsenyyden valmistelemisen. Tämä käy ilmi Uuden Suomen tekemästä kyselystä, jossa kysyttiin, ovatko puolueet valmiita lähtemään mukaan hallitukseen, jonka ohjelmassa tällaista kirjausta ei ole.
Kristillisdemokraattien eli KD:n Nato-kanta näyttää ottaneen askeleen eteenpäin jäsenyyden suuntaan.
-Sopii meille. Siis se että valmistellaan joitain toimia jotka voivat edistää Nato-jäsenyyden hakemista, mutta itse siitä jäsenyydestä tulisi päättää kuitenkin kansanäänestyksessä, puoluesihteeri Asmo Maanselkä sanoo Uudelle Suomelle nyt.
Puolueen nettisivuilta löytyvän viime vuoden puoluekokouksen päättämän linjapaperin mukaan Nato-jäsenyys ei KD:n mielestä ole tällä hetkellä ajankohtainen mutta yhteistyötä eri osapuolien kanssa on lisättävä ja syvennettävä.
-Liittymistä puolustusliittoon voidaan harkita, mikäli sille on selkeä kansan enemmistön tuki. Jäsenyydestä on tällöin järjestettävä kansanäänestys, linjapaperissa sanotaan.
Alma Median lehtien Nato-gallupin mukaan kristillisdemokraattien kannatajat ovat kaikkein Nato-myönteisimpiä. KD:tä äänestävistä 51 prosenttia ilmoitti kannattavansa Nato-jäsenyyttä.
Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan: Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista. Vain vasemmistoliitto ilmoittaa haluavansa samanlaisen kirjauksen hallitusohjelmaan jatkossakin.
-Tämä on kirjattu hallitusohjelmaan vasemmiston vaatimuksesta ja sellainen kirjaus pitää olla myös seuraavassa hallitusohjelmassa, vasemmistoliiton puoluesihteeri Marko Varajärvi sanoo Uudelle Suomelle.
Myös SDP suhtautuu Nato-jäsenyyteen nihkeästi, mutta ei aivan yhtä ehdottomasti kuin vasemmistoliitto.
- SDP:n lähtökohta on, että Suomen sotilaallisen puolustuksen tulee jatkossakin perustua Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, puoluesihteeri Reijo Paananen toteaa.
Paanasen mukaan on luontevaa, että seuraavan hallituksen ohjelma pohjautuu parhaillaan käynnissä olevaan selvitykseen, jossa kaikki eduskuntapuolueet hakevat yhteistä näkemystä puolustuspolitiikan pitkän aikavälin haasteisiin.
Myöskään vihreät eivät pidä Suomen Nato-jäsenyyttä tarpeellisena, eivätkä kannata sitä. Puolue ei kuitenkaan vielä ota kantaa siihen, pitääkö seuraavassa hallitusohjelmassa edelleen kieltää jäsenyyden valmistelu.
- Seuraavan hallitusohjelman spekulointi on reippaasti ennenaikaista, vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen sanoo.
Keskusta lähtee puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan edelleen siitä, että Suomen on säilytettävä itsenäinen päätösvalta sotilaalliseen turvallisuuteen liittyvissä asioissa ja huolehdittava puolustuksensa uskottavuudesta.
-Näköpiirissä ei ole tarvetta muuttaa Suomen sotilas- ja puolustuspoliittista linjaa, jonka yksi peruskivi on sotilaallinen liittoutumattomuus. Maamme on perusteltua jatkaa käytännönläheistä kumppanuusyhteistyötä sotilasliitto Naton kanssa, hän sanoo.
Laanisen mukaan keskustassa ollaan kuitenkin sitä mieltä, että Suomen on viisasta toimia omissa ratkaisuissaan siten, että liittoutuminen on mahdollista, jos valtionjohto ja kansa päätyvät uuteen perusratkaisuun. Nato-jäsenyyden mahdolliseen hakemisen vaaditaan keskustan mielestä kansanäänestys.
Laaninen ei ota kantaa seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei tässä vaiheessa halua ottaa kantaa puoleen eikä toiseen.
-Hallitusneuvottelut käydään vuoden päästä, katsotaan sitten, en lyö lukkoon yhtään mitään.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström vastasi aikaisemmin Ylen kyselyssä, että puolue ei kannata Nato-jäsenyyttä. Lindströmin mukaan asiasta keskustellaan kiihkottomasti.
Kokoomus ja RKP suhtautuvat Natoon myönteisemmin.
Nato-jäsenyyttä avoimesti kannattavan kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen sanoo suoraan, että puolue ei halua seuraavaan hallitusohjelmaan nykyisen kaltaista kieltolauseketta Natosta.
-Sellaisten asioiden listaaminen, joita hallitus ei aio tehdä, ei ole tavallista hallitusohjelmissa eikä siihen pidä pyrkiäkään, hän kommentoi Uudelle Suomelle.
RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund ei ota kantaa itse Nato-jäsenyyteen, mutta sanoo, ettei nykyisen hallitusohjelman Nato-lauseen poisjättäminen ole puolueelle ongelma.
-Meidän suhtautuminen Natoon on sen kaltainen että lauseen poisjättäminen ei liene meille ongelma, Haglund kommentoi.
RKP:n puoluekokouksen linjaaman kannan mukaan puolue kannattaa modernia ja ennakkoluulotonta puolustuspoliittista keskustelua, jonka pohjalta harkitaan Suomen Nato-jäsenyyttä.
Muut asiasanat:
Kotimaa, Nato-keskustelu, Politiikka