USA:n pankrottiseuranta ja pohdintaa

[Creidiki]

31.12. 2010 USA:n liittovaltion velka oli himpun verran päälle 14 Biljoonaa dollaria (Biljoona = 1000 Miljardia = Miljoona Miljoonaa)

Ehdotettu budjetti vuodelle 2011 on 3.8 Biljoonaa josta alijäämää on 1.56 Biljoonaa. Lainarahan osuus budjetista on siis 40%

Lainojen korkomenot 2010 olivat arviolta 430 Miljardia dollaria
Verotulot jossain 2 Biljoonan dollarin tienoilla (Joulukuun tiedot puuttuvat). USA käyttää lainojen korkoihin 20% kaikista tuloistaan, ottaen huomioon että optimistienkin mukaan nopea velkaantuminen jatkuu lähitulevaisuuden ja koroilla on oikeastaan vain yksi suunta niin tämä tilanne huononee nopeasti.

Seuraavien 3 vuoden aikana lainojen korkomenot kasvavat puolustusmenoja suuremmiksi. Peli on ohi viimeistään siinä vaiheessa kun korkomento ovat 100% verotuloista.

Suomen ulkopolitiikkana näyttää olevan juntata, niitata liimata ja hitsata itsensä jenkkien kylkeen, mitäs sitten tapahtuu jos USA tekee Neuvostoliitot ja sortuu omaan mahdottomuuteensa? En tiedä teistä mutta minua hermostuttaa pirusti.

 

[baikal]

31.12. 2010 USA:n liittovaltion velka oli himpun verran päälle 14 Biljoonaa dollaria (Biljoona = 1000 Miljardia = Miljoona Miljoonaa)

Ehdotettu budjetti vuodelle 2011 on 3.8 Biljoonaa josta alijäämää on 1.56 Biljoonaa. Lainarahan osuus budjetista on siis 40%

Lainojen korkomenot 2010 olivat arviolta 430 Miljardia dollaria
Verotulot jossain 2 Biljoonan dollarin tienoilla (Joulukuun tiedot puuttuvat). USA käyttää lainojen korkoihin 20% kaikista tuloistaan, ottaen huomioon että optimistienkin mukaan nopea velkaantuminen jatkuu lähitulevaisuuden ja koroilla on oikeastaan vain yksi suunta niin tämä tilanne huononee nopeasti.

Seuraavien 3 vuoden aikana lainojen korkomenot kasvavat puolustusmenoja suuremmiksi. Peli on ohi viimeistään siinä vaiheessa kun korkomento ovat 100% verotuloista.

Suomen ulkopolitiikkana näyttää olevan juntata, niitata liimata ja hitsata itsensä jenkkien kylkeen, mitäs sitten tapahtuu jos USA tekee Neuvostoliitot ja sortuu omaan mahdottomuuteensa? En tiedä teistä mutta minua hermostuttaa pirusti.

Kansalaisille ei kerrota miten tämä homma meinaa mennä. On ihan selvää, että jos Usan talous menee hupsis niin ei siinä jää ehjäksi kukaan.

Katotaan millä tempuilla dollarin kurssi pannaan kuntoon.....wahvalla ja wäkevällä dollarilla ne on ennenkin asiat selvitelleet eli panneet muut taloudet maksamaan velkansa, sitähän se käytännössä on.

 

[madmax]

Varovasti niiden käännösten kanssa! Englanninkieli ei tunnista sanaa miljardi laisinkaan vaan meikäläinen miljardi on biljon. Vastaavasti meikäläinen biljoona on triljoona paikallisessa murteessa.

CREIDIKI on asiassa ja tekstissä oikeassa, mutta huomautettavaksi, jotta muut lukijat ymmärtävät lukiessaan ja kääntäessään englanninkielisiä tekstejä.

Kun lainanmaksun aika tulee, niin konkkaroo. Tosin lainan ja saatavan ero käännetään politiikassa yhdessä yössä päinvastoin, vähän niinkuin luottokorttivelat muuttuvat yönpikkutunneilla saamisiksi kavereilta. Koko maailma on samassa veneessä jenkkien kanssa, joten jos tapahtuu romahdus, niin kansainvälinen lama on väistämätön. Nykyinen lama on vasta lämmittelyä.

Rahamarkkinat on siitä jännät, että rahan nimellinenarvo voi olla tänään 100:n ja sillä saa 100 leipää. Kun taas huomenna samalla satasella voi saada 1:n leivän. Kaikki riippuvat rahankäyttäjien uskosta rahamarkkinoihin ja rahanarvon säilymiseen. Jos usko menee, niin käy kuin Saksassa 30-luvulla, mutta PAAALJON suuremmassa mittakaavassa.

(muokattu, jotta sisältö tarkentuu paremmin)

 

[Creidiki]

(eng) Trillion == Biljoona
(eng) Billion == Miljardi

Kyllä minä ihan oikein yritin kääntää

 

[Museo]

Varovasti niiden käännösten kanssa! Englanninkieli ei tunnista sanaa miljardi laisinkaan vaan meikäläinen miljardi on biljon.

Kyllä muuten brittienglanti tunnisti ihan virallisesti miljardin johonkin 70-luvun puoliväliin saakka. Ihan näin sivuhuomautuksena.

Mitä sitten tulee tuohon talousjärjestelmään niin ehkä koko homma karkaakin jollekin ylikansalliselle tasolle jos markkinoilla menee luottamus Amerikkaan.

 

[baikal]

Varovasti niiden käännösten kanssa! Englanninkieli ei tunnista sanaa miljardi laisinkaan vaan meikäläinen miljardi on biljon.

Kyllä muuten brittienglanti tunnisti ihan virallisesti miljardin johonkin 70-luvun puoliväliin saakka. Ihan näin sivuhuomautuksena.

Mitä sitten tulee tuohon talousjärjestelmään niin ehkä koko homma karkaakin jollekin ylikansalliselle tasolle jos markkinoilla menee luottamus Amerikkaan.

Olisko jo?

 

[madmax]

Olisko jo?

Ei ehkä ihan vielä, mutta maailma tarvitsee yhden suuremman kriisin, jolloin markkinarakenteet alkavat kaatua ja on aika saneeraukselle.

Tapissaan lainat ovat varmaan jo nyt valtioilla, mutta milloin rytisee? Pelissä on liian monella rahavaltiaalla liian paljon, jotta väkisinkin yritetään korjata markkinoiden ongelmat.

Tämä jatkuu niin kauan kuin veronmaksajilla on varaa pelastaa markkinat.

 

[Second]

Mikä on Kiinan rooli tässä? Sehän on lainannut Rahaa USA:lle aivan järjettömiä summia. Meneekö tämä kuten tavallisella ihmisellä, että Pankilla on yksilö kuristusotteessa tuossa tilanteessa... Vai miten tuo Valtioden välinen luottojärjestelmä oikein menee? Pyrkiikö Kiina vakauttamaan USA:n tilannetta että se itsekkään ei kärsisi?

Kun minä en tajua näistä asioista mitään.

 

[Creidiki]

Mikä on Kiinan rooli tässä? Sehän on lainannut Rahaa USA:lle aivan järjettömiä summia. Meneekö tämä kuten tavallisella ihmisellä, että Pankilla on yksilö kuristusotteessa tuossa tilanteessa... Vai miten tuo Valtioden välinen luottojärjestelmä oikein menee? Pyrkiikö Kiina vakauttamaan USA:n tilannetta että se itsekkään ei kärsisi?

Kun minä en tajua näistä asioista mitään.

Kiina vähentää jenkkien velkakirjojen osuutta varannossaan koko ajan, he ostavat taaloillaan viljelymaata, kaivosoikeuksia, öljysatamia ja tekevät kahdenvälisiä kauppasopimuksia esim Intian kanssa.

Ei kiinakaan pysty kannattelemaan USA:aa loputtomiin, mutta pölyn laskeuduttua he saattavat olla melko vahvoilla aasian suunnalla.

 

[EK]

Niall Fergusonin Rahan nousu -teokseen kannattaa tutustua. Monimutkaista aihetta käsittelevän teoksen selkeimpiä sanomia oli se, että rahan lainaaminen valtiolle (mille tahansa) on rahan haaskausta. Obligaatiot tuottavat erittäin huonosti (pitkällä aikavälillä), ja lähes kaikki valtiot jättävät jossakin vaiheessa velkansa maksamatta.

Nykyinenkin systeemi perustuu pitkälti siihen, että kaikki lainaavat kaikilta. Saman tyyppinen järjestelmähän meni nurin (huomattavasti pienemmässä mittakaavassa) Suomessa, kun 1930-luvun lama ajoi maatilat ahdinkoon. Isännät takasivat toisiaan ristiin, jolloin yhden nyykertyminen veti koko kyläkunnan polvilleen. Nyt tietysti summat ja systeemit ovat eri luokkaa, mutta periaate lienee samantyyppinen.

Jos (kun) rysäys joskus tulee, syntyy taas uusi systeemi. Onko sitten Kiinasta todelliseksi veturiksi, on asia erikseen. Pitkällä aikavälillä suljetun talouden, orjatyön ja sekundalaadun yhdistelmä vähän epäilyttää. Tietysti, jos muitakaan ei ole, niin ehkä sitten.

 

[Creidiki]

Ferguson luennoi ausseille:
http://fora.tv/2010/07/28/Niall_Ferguson_Empires_on_the_Edge_of_Chaos#fullprogram

 

[madmax]

Ferguson luennoi ausseille:
http://fora.tv/2010/07/28/Niall_Ferguson_Empires_on_the_Edge_of_Chaos#fullprogram

Aika hyvä.

Lisätään vettä myllyyn salaliittoteoreetikoille. Minkähän vuoksi edelleenkin huomattavan suuri osa vanhasta kultajärjestelmän kultavarannosta on suurvaltojen (USA) fyysisessä hallussa. Koska, jos järjestelmä kaatuu, niin hetkessä olemme takaisin vaihdantataloudessa, jolloin kulta on taas likvidein ja arvokkain materiaali.

Onkohan Kiinakin alkanut keräämään itselleen suuria kaivannusomaisuuksia, kun ostelee kultaa?

 

[Creidiki]

Pentagon leikkaa menojaan ja vähentää joukkoja

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2011/01/pentagon_leikkaa_menojaan_ja_vahentaa_joukkoja_2269108.html

Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gates on ilmoittanut ennakoitua suuremmista leikkauksista Yhdysvaltain sotilasohjelmissa. Joukkojen määrää on tarkoitus supistaa yli 40 000:lla vuoteen 2015 mennessä.

Puolustusministeriön menoja leikataan kaikkiaan 178 miljardilla dollarilla eli noin 136 miljardilla eurolla seuraavien viiden vuoden aikana.

Sata miljardia dollaria on leikkauksia muun muassa huonosti toimiviksi todettuihin asejärjestelmiin, mutta näin säästyneet rahat asevoimat saa suunnata muihin investointeihin. Loput 78 miljardia sen sijaan auttavat supistamaan valtion budjettivajetta.

Säästöjä saadaan muun muassa supistamalla joukkojen määrää. Maavoimien pysyvää vahvuutta supistetaan 27 000 sotilaalla ja merijalkaväen 15 000 - 20 000:lla, Gates kertoo.

Yhdysvaltain maavoimissa on nykyisin noin 569 000 sotilasta ja merijalkaväessä 202 000.

Gatesin mukaan leikkaukset tarkoittavat sitä, että maan puolustusbudjetti kasvaa aiempaa hitaampaa tahtia lähivuosina. Ensi vuonna puolustusbudjetin odotetaan nousevan kolme prosenttia 553 miljardiin dollariin. Sen jälkeen kasvu hidastuu asteittain nollatasolle vuosina 2015 - 2016, Gates sanoo.

Gatesin mukaan säästöjä tarvitaan myös asevoimissa Yhdysvaltain vakavan taloustilanteen ja sen aiheuttamien uhkien vuoksi.

Budjettivaje supistuu:

78 miljardia / 5 vuotta = 15,6 miljardia vuodessa

Eli esim ensi vuoden budjettivaje on tämän seurauksena "vain" 1,54 biljoonaa,.

Tästä seuraa että mm F-35 kehitystä supistetaan ja armeijan ja merijalkaväen vahvuutta supistetaan 5-10%. Budjetin oletuksena on että suuri osa jenkkien Afganistanin ja Irakin joukoista pakka kapsäkkinsä ja palaa kotiin.

 

[Creidiki]

Otetaanpa päivitys:

Vuonna 2011 ensimmäisen 2,5 kuukauden aikana USA on ottanut 200 miljardia lisää velkaa.

Keskuspankki FED "painaa rahaa" eli ostaa valtion velkakirjoja massiivisessa mittakaavassa, lieneekö tämän seurauksena öljyn, kullan, hopea, vehnän ja käytännössä kaikkien raaka-aineiden hinnat tavoittelevat stratosfääriä. mm. Kohonneen ruoan hinnan seuraukset näkyvät nyt Libyassa, Jemenissä, Algeriassa, Syyriassa....

Pakistan ei muuten ole kovin kaukana perässä.

Tämä ei kuulkaa paljoa hymyilytä. Saas nähdä rytiseekö ennen juhannusta isommin, pitänee istuttaa pari ylimääräistä riviä pottuja.

 

[Creidiki]

Uusia tietoja rapakon takaa:

USA:n valtionvarainministeriö ilmoittaa että se on saavuttanut lakisääteisen velkakaton se ei kykene lainaamaan sentin senttiä julkisilta eikä edes painamaan lisää rahaa, ellei kongressi nosta kattoa. Perinteisesti kongressi on nostanut velkakattoa automaattisesti budjetin yhteydessä, mutta nyt sisäpoliittinen tilanne on niin takalukossa ettei tarvittavia lakeja ole saatu läpi ajoissa.

Tällä hetkellä USA:n valtio käyttää budjettivajeensa paikkaamiseen eliittovaltion eläkerahastoja.

 

[Creidiki]

Mikäli kongressi ei nosta velkakattoa, loppuu USA:lta rahat 2. Elokuuta mennessä.

Näin siis sikäläinen valtionvarainministeriö ja Valkoinen talo, tämä tarkoittaisi, että velat jäävät hoitamatta ja Jenkkilä on virallisesti vararikossa. USA ei voi vain "painaa rahaa" selvitäkseen tästä nykyisessä järjestelmässä rahan painaminen tarkoittaa sitä että keskuspankki ostaa suoraan valtion velkakirjoja.

Kiinalaisilla ja Arabeilla voi olla jotain sanottavaa jos T-bondit muuttuvat yhtäkkiä vessapaperiksi.

 

[SJ]

Mikäli kongressi ei nosta velkakattoa, loppuu USA:lta rahat 2. Elokuuta mennessä.

Näin siis sikäläinen valtionvarainministeriö ja Valkoinen talo, tämä tarkoittaisi, että velat jäävät hoitamatta ja Jenkkilä on virallisesti vararikossa. USA ei voi vain "painaa rahaa" selvitäkseen tästä nykyisessä järjestelmässä rahan painaminen tarkoittaa sitä että keskuspankki ostaa suoraan valtion velkakirjoja.

Kiinalaisilla ja Arabeilla voi olla jotain sanottavaa jos T-bondit muuttuvat yhtäkkiä vessapaperiksi.

No, tuosta nyt tuskin kannattaa huolestua, jenkeillä ei liene aikomustakaan päästää tuota tapahtumaan, jos se siis on vain velanotto valtuuksien myöntämisestä kiinni.

 

[baikal]

Ja kukas se lähettää ulosottomiehen jenkkilään velanperintään, jos niikseen tulee? Kuten jo pari vuotta sitten kirjoitin: jenkkien velat tulevat tavalla tai toisella muiden maksettaviksi. Aiemmin velka maksettiin aina vahvalla dollarilla. Mistä me tiedämme missä kohtaa dollari onkin taas vankka valuutta suhteessa velanantajien vastaaviin?

 

[Creidiki]

Ja kukas se lähettää ulosottomiehen jenkkilään velanperintään, jos niikseen tulee?

Ei tarvitse periä vanhoja saatavia, USA:n raju vaihtotaseen alijäämä on rahoitettu velalla. Suomeksi sanottuna jenkit pystyvät tuomaan enemmän kuin viemään niin kauan kuin luotolla saavat. Tuonnin valtaosa muodostuu raakaöljystä.

Yhtälö menee näin Jenkit ostavat öljyä, arabit ostavat saamillaan dollareilla osin t-bondeja eli valtion velkakirjoja ja osin yksityisiä velkakirjoja. Jos uutta velkaa ei saa kun vanhat on hoitamatta niin vaihtotase tasapainottuu het eikä kohta. Arabit ei anna ilmaiseksi, öljyäkään.

USA tuo n. 50% kaikesta käyttämästään öljystä ulkomailta. Verrokkina: 70-luvun öljykriisin aikaan USA toi 6% käyttämästään öljystä.

 

[ctg]

Kysyisin tässä vaiheessa, että paljonko Suomella on perittäviä Amerikan ihmemaasta? Ja onko meillä mahdollisuus periä noita samanlailla kuin aikoinaan itänaapurilta, eli tavarana (tietotekniikka, joka on ainoastaan vapaana jenkkien sisämarkkinoille, IT-kalusto, lentokoneet ja avaruusteknologia kuten satelliit)?