Tvälups
Ylipäällikkö
Uusi turvallisuus
Kirjoittanut Jarno Limnéll
Kolmekymmentä suomalaista eri alan asiantuntijaa pohtii parhaillaan Suomen uutta turvallisuutta. Kyse on puoli vuotta kestävästä Sitran foorumista, jossa keskitytään Suomen ja meidän suomalaisten turvallisuuteen vaikuttaviin tulevaisuuden niin uhkiin kuin mahdollisuuksiin.
Seneca totesi aikanaan viisaasti, että ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan, ja niihin jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat edellisiä. Uudessa turvallisuudessa on kuljettava Think Thank -tyyppisesti edellä, mutta Do Thank -periaattein saatava myös jotain konkreettista aikaan. Tehtävä on haastava – kuten pitääkin olla.
Turvallisuus koskettaa meitä jokaista. Kyse on ihmisen perustarpeesta ja yhdestä valtion tärkeimmästä tehtävästä. Turvallisuus on, ainakin osin, erilaista kun sitä katsoo yksittäisen ihmisen arjen turvallisuuden, yhteiskunnallisen kriittisen infrastruktuurin suojaamisen tai maapallon kestävän kehityksen näkökulmista. On yhä vaikeampi (ja tarpeettomampi) luoda rajoja eri turvallisuustasojen välille. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekoittuvat verkottuneessa maailmassa lähes täydellisesti yhteen. Yksi uuden turvallisuuden arvioimisen haasteena onkin ymmärtää eri turvallisuuden tasojen keskinäinen yhdistyminen ”kaikki vaikuttaa kaikkeen maailmassa.” Vaarana samalla on, että kaikki ymmärretään turvallisuutena, jolloin turvallisuus itsessään menettää merkityksensä.
Pohdittaessa uutta turvallisuutta on pidettävä mielessä kolme asiaa.
Ensinnäkin arvioinnin tulee lähteä siitä, että millaisena tulevaisuuden turvallisuusympäristö nähdään ja millaisia turvallisuutta vaarantavia uhkia se ilmentää. Lähtökohtaisesti maailman (ja turvallisuuden) voi arvioida muuttuvan yhä monimutkaisemmaksi, dynaamisemmaksi ja pirstaloituneemmaksi, jossa yksiselitteisiä arvioita on aiempaa vaikeampi tehdä. Teknologistuminen, aukoriteettien murtuminen, arvojen muuttuminen, luonnonvaroista kilpaileminen ja uudenlainen syrjäytyminen ovat kaikki trendejä, jotka kiihtyvällä vauhdilla vaikuttavat turvallisuusymmärrykseemme. Samalla on hyödyllistä pitää mielessä, että vallitseva tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti, kuten esimerkiksi 9/11-tapahtumat reilun kymmenen vuoden takaa osoittivat. Tulevaisuus, myös turvallisuudessa, on arvaamaton.
Toiseksi on syytä pohtia, että mitä turvallisuus itsessään on, mistä asioista se koostuu? Turvallisuudessa yhdistyvät tunne, todellisuus, opitut mallit sekä sietokyky. Turvallisuus on osaltaan aina tunnetta, siis miten turvalliseksi tunnemme itsemme. Turvallisuuteen vaikuttaa aina todellisuus, eli miten asiat oikeasti ”kylminä faktoina” ympärillämme ovat. Turvallisuudessa on myös aina kyse arvoista ja malleista, eli millaisen arvon yhteiskunnassamme ja elämissämme annamme turvallisuudelle ja paljonko olemme valmiita panostamaan turvallisuuden vahvistamiseen – ja millainen turvallisuuden taso on ylipäänsä tarpeellista saavuttaa. Keskeinen osa turvallisuutta on lisäksi kykymme sietää erilaisia normaalista turvallisuudentilasta poikkeavia häiriötilanteita. Kyse on sietokyvystämme. Kun sietokyky on vahva, eivät pienet tai suuretkaan häiriötilanteet meitä liiaksi vaivaa eikä saa meitä paniikkiin. Jotta turvallisuutta voidaan parantaa, on kehitystä tapahduttava näillä kaikilla neljällä turvallisuuden rintamalla.
Kolmanneksi, turvallisuus on ymmärrettävä mahdollisuutena, vahvana pääomana Suomelle. Uudessa turvallisuudessa on uhkien ohella kiinnitettävä huomio turvallisuuden kolikon toiseen puoleen – mahdollisuuksiin, joiden kansainvälisessä hyödyntämisessä meillä on Suomessa on parannettavaa. Osaamista ja kykyvykkyyttä meiltä löytyy.
Uudessa turvallisuudessa on pidettävä myös mielessä ”vanha turvallisuus”, jolla yleensä viitataan sotilaalliseen turvallisuuteen. Sotilaallinen voimankäyttö ei ole maailmasta kadonnut, eikä sotilaallista voimankäytön mahdollisuutta saa sulkea pois uudenkaan turvallisuuden arvioinneista. Foorumille puhunut arvostettu ruotsalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija kiteytti eilisessä luennossaan asian konkreettisesti. Tomas Ries arvioi, että Venäjä tulee 80 prosentin todennäköisyydellä uhkaamaan sotilaallisesti Eurooppaa seuraavan kymmen vuoden aikana.
Millä keinoin uutta turvallisuutta sitten tulisi rakentaa ja mahdollisuuksia hyödyntää? Tähän etsimme foorumissa parhaillaan ratkaisuja, ja tähän keskusteluun tarvitsemme mahdollisimman laajan joukon suomalaisia mukaan. Konkretian edistämiseksi on käynnistynyt kaikille avoin ideahaku, jolla kerätään aiheita turvallisuutta edistäviksi kokeiluiksi. Parhaat ideat kokeillaan heti alkuvuodesta ja kokeilujen kokemukset levitetään avoimesti kaikkien käyttöön.
Jo tässä vaiheessa uuden turvallisuuden pohdintaa voi todeta, että on palattu turvallisuuden juurille. Charles Darwinin sanoin; Voimakkaimmat tai älykkäimmät eivät ole niitä, jotka jäävät henkiin, vaan ne, jotka ovat sopeutuvimpia muutokseen.
Kirjoittanut Jarno Limnéll
Kolmekymmentä suomalaista eri alan asiantuntijaa pohtii parhaillaan Suomen uutta turvallisuutta. Kyse on puoli vuotta kestävästä Sitran foorumista, jossa keskitytään Suomen ja meidän suomalaisten turvallisuuteen vaikuttaviin tulevaisuuden niin uhkiin kuin mahdollisuuksiin.
Seneca totesi aikanaan viisaasti, että ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan, ja niihin jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat edellisiä. Uudessa turvallisuudessa on kuljettava Think Thank -tyyppisesti edellä, mutta Do Thank -periaattein saatava myös jotain konkreettista aikaan. Tehtävä on haastava – kuten pitääkin olla.
Turvallisuus koskettaa meitä jokaista. Kyse on ihmisen perustarpeesta ja yhdestä valtion tärkeimmästä tehtävästä. Turvallisuus on, ainakin osin, erilaista kun sitä katsoo yksittäisen ihmisen arjen turvallisuuden, yhteiskunnallisen kriittisen infrastruktuurin suojaamisen tai maapallon kestävän kehityksen näkökulmista. On yhä vaikeampi (ja tarpeettomampi) luoda rajoja eri turvallisuustasojen välille. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekoittuvat verkottuneessa maailmassa lähes täydellisesti yhteen. Yksi uuden turvallisuuden arvioimisen haasteena onkin ymmärtää eri turvallisuuden tasojen keskinäinen yhdistyminen ”kaikki vaikuttaa kaikkeen maailmassa.” Vaarana samalla on, että kaikki ymmärretään turvallisuutena, jolloin turvallisuus itsessään menettää merkityksensä.
Pohdittaessa uutta turvallisuutta on pidettävä mielessä kolme asiaa.
Ensinnäkin arvioinnin tulee lähteä siitä, että millaisena tulevaisuuden turvallisuusympäristö nähdään ja millaisia turvallisuutta vaarantavia uhkia se ilmentää. Lähtökohtaisesti maailman (ja turvallisuuden) voi arvioida muuttuvan yhä monimutkaisemmaksi, dynaamisemmaksi ja pirstaloituneemmaksi, jossa yksiselitteisiä arvioita on aiempaa vaikeampi tehdä. Teknologistuminen, aukoriteettien murtuminen, arvojen muuttuminen, luonnonvaroista kilpaileminen ja uudenlainen syrjäytyminen ovat kaikki trendejä, jotka kiihtyvällä vauhdilla vaikuttavat turvallisuusymmärrykseemme. Samalla on hyödyllistä pitää mielessä, että vallitseva tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti, kuten esimerkiksi 9/11-tapahtumat reilun kymmenen vuoden takaa osoittivat. Tulevaisuus, myös turvallisuudessa, on arvaamaton.
Toiseksi on syytä pohtia, että mitä turvallisuus itsessään on, mistä asioista se koostuu? Turvallisuudessa yhdistyvät tunne, todellisuus, opitut mallit sekä sietokyky. Turvallisuus on osaltaan aina tunnetta, siis miten turvalliseksi tunnemme itsemme. Turvallisuuteen vaikuttaa aina todellisuus, eli miten asiat oikeasti ”kylminä faktoina” ympärillämme ovat. Turvallisuudessa on myös aina kyse arvoista ja malleista, eli millaisen arvon yhteiskunnassamme ja elämissämme annamme turvallisuudelle ja paljonko olemme valmiita panostamaan turvallisuuden vahvistamiseen – ja millainen turvallisuuden taso on ylipäänsä tarpeellista saavuttaa. Keskeinen osa turvallisuutta on lisäksi kykymme sietää erilaisia normaalista turvallisuudentilasta poikkeavia häiriötilanteita. Kyse on sietokyvystämme. Kun sietokyky on vahva, eivät pienet tai suuretkaan häiriötilanteet meitä liiaksi vaivaa eikä saa meitä paniikkiin. Jotta turvallisuutta voidaan parantaa, on kehitystä tapahduttava näillä kaikilla neljällä turvallisuuden rintamalla.
Kolmanneksi, turvallisuus on ymmärrettävä mahdollisuutena, vahvana pääomana Suomelle. Uudessa turvallisuudessa on uhkien ohella kiinnitettävä huomio turvallisuuden kolikon toiseen puoleen – mahdollisuuksiin, joiden kansainvälisessä hyödyntämisessä meillä on Suomessa on parannettavaa. Osaamista ja kykyvykkyyttä meiltä löytyy.
Uudessa turvallisuudessa on pidettävä myös mielessä ”vanha turvallisuus”, jolla yleensä viitataan sotilaalliseen turvallisuuteen. Sotilaallinen voimankäyttö ei ole maailmasta kadonnut, eikä sotilaallista voimankäytön mahdollisuutta saa sulkea pois uudenkaan turvallisuuden arvioinneista. Foorumille puhunut arvostettu ruotsalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija kiteytti eilisessä luennossaan asian konkreettisesti. Tomas Ries arvioi, että Venäjä tulee 80 prosentin todennäköisyydellä uhkaamaan sotilaallisesti Eurooppaa seuraavan kymmen vuoden aikana.
Millä keinoin uutta turvallisuutta sitten tulisi rakentaa ja mahdollisuuksia hyödyntää? Tähän etsimme foorumissa parhaillaan ratkaisuja, ja tähän keskusteluun tarvitsemme mahdollisimman laajan joukon suomalaisia mukaan. Konkretian edistämiseksi on käynnistynyt kaikille avoin ideahaku, jolla kerätään aiheita turvallisuutta edistäviksi kokeiluiksi. Parhaat ideat kokeillaan heti alkuvuodesta ja kokeilujen kokemukset levitetään avoimesti kaikkien käyttöön.
Jo tässä vaiheessa uuden turvallisuuden pohdintaa voi todeta, että on palattu turvallisuuden juurille. Charles Darwinin sanoin; Voimakkaimmat tai älykkäimmät eivät ole niitä, jotka jäävät henkiin, vaan ne, jotka ovat sopeutuvimpia muutokseen.
