Kustaanmiekka
Kenraali
Eipä taida Venäjällä olla yhtään naapurimaata jonka kanssa ryssillä ei olisi jonkinnäköistä kiistaa/riitaa/vääntöä.
Kun ei osata elää sovussa ja rauhassa yhdenkään naapurin kanssa, niin kannattaisiko katsoa peiliin? Sieltä se syyllinen löytyy.
yle.fi
Japanin välit Venäjään viilenivät nopeasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kuukausi sitten oltiin jo tilanteessa, jossa sekopäisistä ulostuloistaan viime aikoina tutuksi tullut Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev kehotti Japanin pääministeriä suorittamaan seppukun eli rituaalisen itsemurhan.
Japani on ollut yhdessä rintamassa G7-maiden kanssa asettamassa Venäjälle pakotteita, ja viime viikolla Japani myönsi valtavan 5,5 miljardin dollarin apupaketin Ukrainalle.
– Japanissa on tällä hetkellä vahva mentaliteetti Venäjää vastaan, sanoo tutkija Bart Gaens. Gaens on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija.
Pahiten maiden suhteita hiertää tälläkin hetkellä vanha kiista Kuriilien saarista. Kuriilit on pitkä, 56 saaresta koostuva saariryhmä, josta Japani vaatii neljää eteläisintä saarta itselleen. Japanissa aluetta kutsutaan Pohjoiseksi territorioksi.
Kiista juontaa juurensa toisesta maailmansodasta. Neuvostoliitto julisti sodan Japanille aivan sodan lopussa ja valtasi saaret syksyllä 1945. Se karkotti alueen silloisen väestön ja asutti saaret muun muassa ukrainalaisilla.
– Japanilaiset suhtautuvat tunteella saariin. Se, että Neuvostoliitto valloitti saaret sen jälkeen, kun Japani oli jo antautunut, nähdään moraalisesti vääränä, Gaens sanoo.
Japani on nyt koventanut puheitaan ja nimitti saaria viimeisessä vuosittaisessa ulkopoliittisessa selonteossaan ”laittomasti miehitetyiksi”. Näin kovaa ilmaisua Japani käytti viimeksi vuonna 2003.
Venäjällä vastustetaan saarten luovutusta voimakkaasti. Viime kesänä internetissä levisi uudestaan vanha video, jossa venäläislapset laulavat päiväkodissa Putinia ylistävää kappaletta univormut päällä. Laulussa kerrotaan muun muassa, että ”samurait eivät saa saariaan takaisin”. Videon on julkaissut Visegrad 24 -uutissivusto Twitter-tilillään.
Kiista Kuriileista kiristyi entisestään, kun Venäjä päätti maaliskuussa 2022 yksipuolisesti lopettaa viisumiohjelman, jonka turvin saarilta karkotettu väestö pääsi matkustamaan synnyinsijoilleen. Venäjä myös lopetti japanilaisten kalastusoikeudet alueella. Japanilaiset näkivät toimet vastareaktiona pakotteille.
Gaens ei usko, että minkäänlainen sopimus Venäjän kanssa olisi tällä hetkellä mahdollinen.
Se lähes tuplaa Japanin sotilasmenot. Samalla Japanista tulisi kolmanneksi suurin sotilasmahti sotilasmäärärahoissa laskettuna heti Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen ohittaen Venäjän.
Japanin uusi hallituskoalitio aikoo muuttaa maan pasifistista perustuslakia. Tutkijoiden mukaan se päättää yhden aikakauden: pasifistisen eli rauhaa korostavan jakson maan historiassa. Japanin perustuslaki on tehty lähes 80 vuotta sitten Yhdysvaltojen valvonnan alla, ja se kieltää Japanilta armeijan. Nyt Japani on myös aikeissa sekä ostaa että kehittää omia pitkän kantaman ohjuksia.
Gaensin mukaan Japanin varustautuminen on ensisijaisesti vastaus Kiinan vaikutusvallan nousuun. Japanissa pelätään, että Kiina ottaisi oppia Venäjältä ja hyökkäisi Taiwaniin. Tämä saattaisi vetää Japanin mukaan suursotaan. Lisäksi Kiina saattaisi yrittää vallata Senkakusaaret Japanilta. Ne ovat asumaton saariryhmä, jota Kiina vaatii itselleen.
Tutkija ei usko, että Japani yrittäisi ratkaista Kuriilien kiistaa Venäjän kanssa sotilaallisesti.
– Se on mahdotonta. Japania rajoittaa sen perustuslaki, joka ei salli sen hyökkäävän toiseen maahan. Japanilla on vain itsepuolustusjoukot, vaikkakin niiden kyky on kasvanut viime vuosina, sanoo Gaens.
Vielä vuonna 2006 Putin vihjasi, että Venäjä voisi luovuttaa kaksi saarista Japanille. Hän viittasi Japanin ja Neuvostoliiton tekemään luonnokseen vuoden 1956 rauhansopimuksesta, jossa kaksi pienintä saarta luovutettaisiin Japanille vastineeksi siitä, että se tunnustaa Venäjän oikeuden muihin alueisiin. Japani on kuitenkin vaatinut kaikkia neljää saarta, eikä rauhansopimusta maiden välillä ikinä allekirjoitettu.
Enää tämäkään ei ole mahdollista. Venäjä muutti vuonna 2020 perustuslakiaan, joka tekee mahdottomaksi sen alueiden luovuttamisen toisille maille. Gaens ei näe, että tilanne muuttuisi lähitulevaisuudessa.
– Tilanne on umpikujassa. Japanin pääministeri Fumio Kishida sanoi selvästi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt minkäänlaisten sopimusten tekemisen Venäjän kanssa mahdottomaksi.
Hän ei myöskään näe, että Venäjä voisi luovuttaa saaria Japanille tulevaisuudessakaan.
– Alueet ovat strategisesti niin merkittävät Venäjälle, että sillä ei ole varaa menettää niitä Yhdysvaltojen liittolaiselle.
Kun ei osata elää sovussa ja rauhassa yhdenkään naapurin kanssa, niin kannattaisiko katsoa peiliin? Sieltä se syyllinen löytyy.
”Samurait eivät saa saariaan ikinä takaisin” – venäläiset oppivat jo päiväkodissa, että Japani on vihollinen, ja nyt vanha kiista leimahti taas
”Samurait eivät saa saariaan ikinä takaisin” – venäläiset oppivat jo päiväkodissa, että Japani on vihollinen, ja nyt vanha kiista leimahti taas
Japanin vanha saarikiista Venäjän kanssa kiihtyi Ukrainan sodan varjossa. Asiantuntija vastaa, voiko tilanne johtaa sotaan.
yle.fi
Japanin välit Venäjään viilenivät nopeasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kuukausi sitten oltiin jo tilanteessa, jossa sekopäisistä ulostuloistaan viime aikoina tutuksi tullut Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev kehotti Japanin pääministeriä suorittamaan seppukun eli rituaalisen itsemurhan.
Japani on ollut yhdessä rintamassa G7-maiden kanssa asettamassa Venäjälle pakotteita, ja viime viikolla Japani myönsi valtavan 5,5 miljardin dollarin apupaketin Ukrainalle.
– Japanissa on tällä hetkellä vahva mentaliteetti Venäjää vastaan, sanoo tutkija Bart Gaens. Gaens on Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija.
Pahiten maiden suhteita hiertää tälläkin hetkellä vanha kiista Kuriilien saarista. Kuriilit on pitkä, 56 saaresta koostuva saariryhmä, josta Japani vaatii neljää eteläisintä saarta itselleen. Japanissa aluetta kutsutaan Pohjoiseksi territorioksi.
Kiista juontaa juurensa toisesta maailmansodasta. Neuvostoliitto julisti sodan Japanille aivan sodan lopussa ja valtasi saaret syksyllä 1945. Se karkotti alueen silloisen väestön ja asutti saaret muun muassa ukrainalaisilla.
– Japanilaiset suhtautuvat tunteella saariin. Se, että Neuvostoliitto valloitti saaret sen jälkeen, kun Japani oli jo antautunut, nähdään moraalisesti vääränä, Gaens sanoo.
Japani on nyt koventanut puheitaan ja nimitti saaria viimeisessä vuosittaisessa ulkopoliittisessa selonteossaan ”laittomasti miehitetyiksi”. Näin kovaa ilmaisua Japani käytti viimeksi vuonna 2003.
Venäjällä vastustetaan saarten luovutusta voimakkaasti. Viime kesänä internetissä levisi uudestaan vanha video, jossa venäläislapset laulavat päiväkodissa Putinia ylistävää kappaletta univormut päällä. Laulussa kerrotaan muun muassa, että ”samurait eivät saa saariaan takaisin”. Videon on julkaissut Visegrad 24 -uutissivusto Twitter-tilillään.
Kiista Kuriileista kiristyi entisestään, kun Venäjä päätti maaliskuussa 2022 yksipuolisesti lopettaa viisumiohjelman, jonka turvin saarilta karkotettu väestö pääsi matkustamaan synnyinsijoilleen. Venäjä myös lopetti japanilaisten kalastusoikeudet alueella. Japanilaiset näkivät toimet vastareaktiona pakotteille.
Gaens ei usko, että minkäänlainen sopimus Venäjän kanssa olisi tällä hetkellä mahdollinen.
Voisiko Japani yrittää ratkaista tilanteen sotilaallisesti?
Samaan aikaan, kun Venäjä on keskittänyt lähes kaikki voimansa Ukrainaan, Japani on tehnyt merkittäviä puolustusvoimiinsa liittyviä päätöksiä. Japani päätti joulukuussa, että se kasvattaa puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan seuraavan viiden vuoden kuluessa.Se lähes tuplaa Japanin sotilasmenot. Samalla Japanista tulisi kolmanneksi suurin sotilasmahti sotilasmäärärahoissa laskettuna heti Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen ohittaen Venäjän.
Japanin uusi hallituskoalitio aikoo muuttaa maan pasifistista perustuslakia. Tutkijoiden mukaan se päättää yhden aikakauden: pasifistisen eli rauhaa korostavan jakson maan historiassa. Japanin perustuslaki on tehty lähes 80 vuotta sitten Yhdysvaltojen valvonnan alla, ja se kieltää Japanilta armeijan. Nyt Japani on myös aikeissa sekä ostaa että kehittää omia pitkän kantaman ohjuksia.
Gaensin mukaan Japanin varustautuminen on ensisijaisesti vastaus Kiinan vaikutusvallan nousuun. Japanissa pelätään, että Kiina ottaisi oppia Venäjältä ja hyökkäisi Taiwaniin. Tämä saattaisi vetää Japanin mukaan suursotaan. Lisäksi Kiina saattaisi yrittää vallata Senkakusaaret Japanilta. Ne ovat asumaton saariryhmä, jota Kiina vaatii itselleen.
Tutkija ei usko, että Japani yrittäisi ratkaista Kuriilien kiistaa Venäjän kanssa sotilaallisesti.
– Se on mahdotonta. Japania rajoittaa sen perustuslaki, joka ei salli sen hyökkäävän toiseen maahan. Japanilla on vain itsepuolustusjoukot, vaikkakin niiden kyky on kasvanut viime vuosina, sanoo Gaens.
Vielä vuonna 2006 Putin vihjasi, että Venäjä voisi luovuttaa kaksi saarista Japanille. Hän viittasi Japanin ja Neuvostoliiton tekemään luonnokseen vuoden 1956 rauhansopimuksesta, jossa kaksi pienintä saarta luovutettaisiin Japanille vastineeksi siitä, että se tunnustaa Venäjän oikeuden muihin alueisiin. Japani on kuitenkin vaatinut kaikkia neljää saarta, eikä rauhansopimusta maiden välillä ikinä allekirjoitettu.
Enää tämäkään ei ole mahdollista. Venäjä muutti vuonna 2020 perustuslakiaan, joka tekee mahdottomaksi sen alueiden luovuttamisen toisille maille. Gaens ei näe, että tilanne muuttuisi lähitulevaisuudessa.
– Tilanne on umpikujassa. Japanin pääministeri Fumio Kishida sanoi selvästi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt minkäänlaisten sopimusten tekemisen Venäjän kanssa mahdottomaksi.
Hän ei myöskään näe, että Venäjä voisi luovuttaa saaria Japanille tulevaisuudessakaan.
– Alueet ovat strategisesti niin merkittävät Venäjälle, että sillä ei ole varaa menettää niitä Yhdysvaltojen liittolaiselle.
