Uutisia Kazakstanista

Pois.
 
--
 
Poisto
 
Pitkä juttu hesarissa. Irtoaako Kazakstan vaikutuspiiristä?

Venäjä on maalannut itsensä nurkkaan. Se on ympäröinyt itsensä mailla, joista enää muutama on aidosti ystävä. Siksi Venäjän geopoliittinen kohtalonkysymys ratkaistaan Keski-Aasiassa. Mitä tekee suuri ja mahtava Kazakstan?​

Tommi Nieminen HS, teksti

Saara Mansikkamäki HS, kuvat ja videot


Euroopan, Aasian ja Venäjän risteyksessä sijaitsee luonnonvaroiltaan vauras ja kulttuuriltaan rikas maa.

Se on pinta-alaltaan kahdeksan Suomen kokoinen, siis yhtä suuri kuin koko läntinen Eurooppa.

Siitä huolimatta aika harva Suomessa tai muualla lännessä tuntee Kazakstania juuri muusta kuin tästä hahmosta:

c4eda16741ee4d28a09d1edb5a768de5.jpg

Kuvassa on toimittaja Borat Sagdijev, brittikoomikko Sacha Baron Cohenin luoma komediahahmo, josta tuli globaali hitti 2000-luvun alussa. Boratin vitsi perustui siihen, että se esitti inhorealistisen kuvan entisestä Neuvostoliiton tasavallasta, jossa elämä on pysähtynyt jonnekin 1970-luvun sumuun.

Kazakstanissa Boratia tietenkin inhotaan – ja aivan hyvästä syystä.

Eihän nyky-Kazakstanissa todellisuudessa ole kyse koomisesta Borat-maasta.

Se on öljyä ja kaasua pumppaava Keski-Aasian voimakkain valtio, jossa on karvan verran alle 20 miljoonaa asukasta. Ja mikä oleellisinta, Kazakstanissa on tällä hetkellä käynnissä niin suuri maailmapoliittisten mannerlaattojen liike, että sen järistykset tuntuvat Suomessa asti.

Kazakstan on jättimäisen geopoliittisen palapelin puuttuva palanen.






Maaliskuun puolivälissä laskeuduimme Kazakstanin suurimpaan kaupunkiin Almatyyn.

Lentoasemalla Almaty ei näyttänyt vielä hyviä puolia itsestään: taksikuski yritti vedättää 16-kertaisen ylihinnan lyhyestä matkasta lentoasemalta keskustaan.

Asukkaita Almatyssa on noin kaksi miljoonaa.

Varttuneempi väki saattaa tunnistaa Almatyn paremmin sen vanhalla Neuvostoliiton aikaisella nimellä Alma-Ata, jolloin kaupunki tunnettiin erityisesti legendaarisesta Medeun pikaluistelukeskuksesta. Noin 1 700 metriä merenpinnan yläpuolelle rakennetulla Medeulla etenkin neuvostoliittolaiset rikkoivat valtavan määrän maailmanennätyksiä.

Kylmän sodan aikana piruiltiin, että Medeun ajanottokelloissa neuvostoliittolainen sekunti oli aavistuksen pidempi kuin läntinen sekunti.

Oli miten oli. Nyky-Kazakstan on kiehtova poliittinen todellisuus: se ei ole Neuvostoliiton kaltainen dystooppinen diktatuuri, mutta kaukana se on demokratiastakin. Yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön poliittisten oikeuksien ja yksilönvapauksien vertailussa Kazakstan sai tänä vuonna indeksiluvukseen 23/100.

Suomen, Ruotsin ja Norjan indeksiluku on 100/100. Venäjän luku on 16/100.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, alkoi ketjureaktio, joka kaataa Venäjän ympäriltä sille aiemmin ystävällismielisiä maita.
Kazakstania johtaa käytännössä yksi ainoa mahtipuolue, presidentti Kasym-Žomart Tokajevin taustavoima Amanat.

Kazakstanissa on lisäksi suuri venäjänkielinen väestö ja syvästi korruptoituneet poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset eliitit.

Se muistuttaa valtarakennelmana siis Vladimir Putinin Venäjää.

Yhdennäköisyys ei ole sattumaa. Kazakstan on ollut 1800-luvulta lähtien Venäjän tai Neuvostoliiton liekanarussa. Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien se on ollut eräänlainen itsenäinen vasallivaltio, jonka talous, energiabisnes ja puolustuspolitiikka ovat olleet Moskovasta riippuvaisia.

Kaiken lisäksi keskellä Kazakstania on Venäjälle kuuluva tärkeä Baikonurin avaruuskeskus, josta on Juri Gagarinista ja 1960-luvun alusta lähtien laukaistu kosmonautteja avaruuteen.

09b31f166bc24f16a8bdbe42d259d717.jpg

Maailman ensimmäinen miehitetty avaruuslento laukaistiin Baikonurista huhtikuussa 1961.

Maailman ensimmäinen miehitetty avaruuslento laukaistiin Baikonurista huhtikuussa 1961. (OUTI SALOVAARA)
Kazakstan on näihin päiviin asti ollut puhdasverinen yya-maa, sellainen kuin Suomikin oli vielä 1970-luvulla, kun maa oli Neuvostoliiton valtapolitiikasta riippuvainen.

Mutta mikä on se Kazakstanin mannerlaattojen jyrinä, josta jutun alussa vihjattiin?

Se liittyy valtavaan geopoliittiseen palapeliin, joka näyttää tältä: Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, alkoi ketjureaktio, joka nyt kaataa Venäjän ympäriltä sille aiemmin ystävällismielisiä maita kuin dominonappuloita. Venäjän johto tuskin osasi pelätä, että asiat voisivat epäonnistua niin täydellisesti ja maan asema romahtaa sekä Euroopassa että suuressa osassa Aasiaa.

Tämä Venäjälle mahdollisesti peruuttamaton geopoliittinen katastrofi tiivistyy juuri nyt Kazakstanin valtavilla aroilla.

Katsotaanpa Euraasian karttaa.

87aca6042f0342189ee3ed927eecb66b.jpg










1ef64094a6894b6392ccf560e423f787.svg

Lähdetään pohjoisesta Barentsinmereltä kohti etelää: Norjasta Suomen, Baltian ja Puolan kautta Ukrainaan.

Ukrainaa lukuun ottamatta ne ovat kaikki Nato-maita, joita Venäjä pitää nyt vihollisenaan.
Ukrainaa Venäjän johto taas pitää Venäjälle kuuluvana ”venäläisen maailman” alueena.
Ainoana poikkeuksena on yksinvaltainen Valko-Venäjä, vasallivaltio, jonka johto on Kremlin talutusnuorassa.

Sitten ollaankin jo Kaukasuksella. Georgia ja Azerbaidžan ovat molemmat valtioita, jotka ovat Venäjän näkökulmasta pitkälti vihollisleiriä.

Kaukoidässä Mongolia joutuu olemaan kieli keskellä suuta Venäjän hyökkäyssodasta, sillä Mongolian talous on edelleen riippuvainen Venäjästä. Silti tutkijoiden mukaan mielialat ovat sekä maan eliitissä että kansassa kääntyneet jo Venäjää vastaan.

Suuri ja mahtava Kiina taas on opportunistinen supervalta, jota ei Venäjän etu kiinnosta. Sen sijaan Kiinaa kiinnostaa, kuinka se kykenee kiristämään taloudellista ja maailmanpoliittista otetta heikentyneestä Venäjästä.
Osa läntisistä Kiina-tutkijoista katsoo, että Kiina tarvitsee Venäjän liittolaisuutta sitä päivää varten, jolloin Kiina ottaa tavalla tai toisella yhteen Yhdysvaltojen kanssa maailman ykkössupervallan asemasta.

Eli: Venäjällä on kaikkiaan yli 20 000 kilometriä maarajaa Barentsinmereltä Japaninmerelle. Pitkän reitin varrelta löytyy enää kaksi Venäjälle aidosti lojaalia rajanaapuria, Valko-Venäjä ja Pohjois-Korea, ja Pohjois-Korean kanssa Venäjällä on vaivaiset 17 kilometriä maarajaa.

Ja perillä Japaninmerellä odottaa vielä yksi merkittävä talousmahti: Japani, joka on myös asemoitunut Ukrainan puolelle osaksi läntistä liittokuntaa.

Nyt alkaa hahmottua, miksi laaja Kazakstan on Venäjälle triljoonan ruplan kohtalonkysymys.

Kazakstan on geopoliittinen risteys, jonka kautta on kulkenut maareitti Kiinan ja Euroopan välillä ainakin jo 700-luvulta ja niin kutsutun Silkkitien aikakaudelta alkaen. Se on myös Keski-Aasian keskusvalta.
Jos Kazakstan kääntää nyt selän Venäjälle, Putinilta katoaa viimeinen merkittävä maantieteellinen puskurivyöhyke.
Silloin Venäjä on muurannut maarajansa umpeen joko vihollisilla tai Kiinan kaltaisella kyynisellä ja ylivertaisella opportunistilla.
 
Presidentti Kasym-Zomart Tokajev poltti päreensä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. (MIKHAIL KLIMENTYEV)
Tämä tyylikkäästi harmaantunut poliitikko on Kazakstanin itsevaltainen presidentti Kasym-Žomart Tokajev.

Hän nousi valtaan maaliskuussa 2019, kun ex-diktaattori Nursultan Nazarbajev erosi laajojen mielenosoitusten paineessa.

Toukokuun puolivälissä 70 vuotta täyttänyt Tokajev on paitsi kovaotteinen presidentti myös kettumaisen juonikas strategi. Hän on viime vuodet tasapainotellut lännen ja Venäjän välissä, ja esimerkiksi työntänyt Venäjä-mielisen Nazarbajevin lopullisesti nurkkaan.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Tokajev näyttää polttaneen päreensä ja ottaneen jyrkemmän linjan Putinin Venäjää kohtaan.

Tokajev on toistuvasti härnännyt Putinia. Kas näin:

Maaliskuussa 2022 Tokajev antoi järjestää Almatyssa tuhansien ihmisten protestin, jossa pilkattiin Putinia.

Toukokuussa 2022 Tokajev peruutti perinteisen Voitonpäivän juhlat, joissa muistetaan neuvostoarmeijan toisen maailmansodan voittoja.

Kesäkuussa 2022 Tokajev ilmoitti, ettei Kazakstan tunnusta Venäjän miehittämien Luhanskin ja Donetskin niin kutsuttuja ”tasavaltoja”.

Syyskuussa 2022 Tokajev vei humanitaarisena apuna Ukrainaan satoja moderneja jurttia eli perinteisen paimentolaistavan mukaan rakennettuja suuria telttoja. Operaation nimi oli Haavoittumattomuuden jurtta.

Ja sitten, maaliskuussa 2023, Tokajevin hallinto takavarikoi Venäjän avaruusjärjestö Roscosmoksen omistukset Baikonurin avaruuskeskuksesta, kun kalliiseen sotatalouteen siirtynyt Venäjä ei ollut maksanut rästissä olevia kymmenien miljoonien eurojen laskujaan Baikonurista.

Kazakstanin presidentti Tokajevin uhmakkuus Putinia vastaan on ollut ennenkuulumatonta Kazakstanissa.
YK:n yleiskokouksessa Kazakstan tuki toukokuun alussa päätöslauselmaa, jossa Venäjä julistettiin Ukrainan sodan yksiselitteiseksi hyökkääjäksi. Aiemmin Kazakstan oli äänestänyt YK:ssa tyhjää, kun kyseessä oli ollut Venäjän hyökkäyksen tuomitseminen.

Tokajevin uhmakkuus on ollut ennenkuulumatonta Kazakstanissa. Ärsytetty Venäjä on vastannut juuri sillä tavalla, jonka se parhaiten osaa: uhkauksilla.

Venäjän Kazakstanin-suurlähettiläs Aleksei Borodavkin vihjasi joulukuussa 2022, että Venäjä voisi ”tulla auttamaan” Kazakstanin hallintoa taltuttamaan maan ”radikaalit nationalistiset voimat”.

On päivänselvää, mitä tarkoittaa, kun Venäjä esittää jonkin toisen valtion johdolle ”avuntarjouksen”.

Se on tietenkin uhkaus siitä, että Venäjä tuo aseelliset joukkonsa maahan. Pyydetysti tai pyytämättä.


3f3a78487c774405ac18cee984261352.jpg






Astana on megalomaaninen metropoli, joka rakennettiin autiolle arolle 2000-luvulla.​



Eteläisestä Almatysta on puolentoista tunnin lento Kazakstanin pohjoiseen pääkaupunkiin Astanaan.

Siinä missä vehreä Almaty on tavallisen ihmisen mittakaavaan rakennettu vanha metropoli, uusi Astana on suorastaan absurdi kaupunki.

Se on 2000-luvulla rakennettu vieraannuttava monumentaalimetropoli keskellä pakkasen panemaa aroa. Sillä ei ole suurkaupunkina juuri historiaa, ja toistaiseksi on vaikea vielä ennustaa, onko sillä edessään pitkää tulevaisuuttakaan.

Osa Astanan poliittisen keskustan jättiläisrakennuksista on kahden maailmankuulun arkkitehdin, Norman Fosterin ja Kisho Kurokawan, hiljentäviä monumentteja. Juuri mikään Astanassa ei ole intiimiä tai maltillista: autobulevardit ovat pahimmillaan kaksitoistakaistaisia, tuuliset jättiläisaukiot yhtä autioita kuin kolhoja.

Joka puolella keskustaa törmää maan edellisen diktaattorin Nursultan Nazarbajevin ympärille pystytettyyn henkilökulttiin.

Astanan keskusta on monumentaalinen, vieraannuttava ja harmaa.

Astanan keskusta on monumentaalinen, vieraannuttava ja harmaa.
Aukioiden jono johtaa Kazakstanin presidentin palatsiin.

Aukioiden jono johtaa Kazakstanin presidentin palatsiin.
Moni kuitenkin Kazakstanissa janoaa demokratiaa. Almaty ja Astana ovat puolillaan pari-kolmekymppisiä älykköjä, sitä koulutetuinta väkeä, joka saattaa olla merkittävissä asemissa Kazakstanissa 10–20 vuoden kuluttua.

Kevääseen 2022 asti Kazakstanissa koulutettu kaupunkilaisnuorisokin on katsonut nimenomaan pohjoiseen, Venäjälle. Venäjän imperialismi on perustunut vuosisatoja paitsi raakaan sotilaalliseen alistamiseen myös siihen, että Moskovan, Pietarin ja Jekaterinburgin kaltaiset metropolit ovat olleet aidosti houkuttelevia: Venäjä on jakanut suuria taloudellisia etuja alistamilleen alueille – vaikkapa puoli-ilmaista öljyä ja maakaasua.

Venäjän yliopistoihin on muutettu opiskelemaan kaikkialta naapurimaista.

Nyt on jo toisin. Eristyvän Venäjän vetovoima on romahtamassa.

Erityisen kiinnostavaa Keski-Aasiassa on nyt se, mihin ilmansuuntaan Kazakstanin tulevien vallankäyttäjien sukupolvi seuraavaksi katsoo: itään ja supervalta Kiinaan, länteen ja Eurooppaan vai pohjoisessa murjottavaan Venäjään?

Kysytäänpä Kazakstanin nuorilta lahjakkuuksilta.

Politiikan kommentaattori Dimash Alzhanov toivoo, että nuori sukupolvi mullistaa kankean Kazakstanin.

Politiikan kommentaattori Dimash Alzhanov toivoo, että nuori sukupolvi mullistaa kankean Kazakstanin.
Kazakstanissa tunnettu politiikan kommentaattori Dimash Alzhanov, 38, sanoo, ettei Kazakstanilla voi olla mitään muuta järkevää paikkaa maailmassa kuin yhtenä ”vapaista sivistysvaltioista”.

ÄÄNET PÄÄLLE

Asem Kulmanova on 26-vuotias poliittinen runoilija ja aktivisti.
Tauelxsiz-taidekollektiivin näytelmäharjoituksissa tapaamme 26-vuotiaan poliittisen runoilijan Asem Kulmanovan, joka on niin vihainen ja vereslihalla, ettei hän suostu sanomaan ääneen Venäjän presidentin nimeä.

Bloggari Bibarys Seitak on hylännyt Venäjän täydellisesti.

Bloggari Bibarys Seitak on hylännyt Venäjän täydellisesti.
Astanan monumentaalikeskustassa haastattelemme 24-vuotiaan yhteiskunnallisen bloggarin Bibarys Seitakin, joka kertoi pelänneensä Venäjän suurhyökkäyksen ensimmäisenä päivänä eniten sitä, että Kazakstanin vallanpitäjät tukisivat Venäjän sotaa ja häpäisisivät koko Kazakstanin.

Oppositiopoliitikko Inga Imanbai, 34, asettui ehdolle maaliskuun parlamenttivaaleissa, kun hänen miehensä ehdokkuus hylättiin ja oikeus määräsi tämän kotiarestiin.

Oppositiopoliitikko Inga Imanbai, 34, asettui ehdolle maaliskuun parlamenttivaaleissa, kun hänen miehensä ehdokkuus hylättiin ja oikeus määräsi tämän kotiarestiin.
Parlamenttivaaleja seuraavana päivänä kohtaamme 34-vuotiaan oppositiopoliitikon Inga Imanbain, joka sanoo, että jos Ukraina nyt antautuu, “me Kazakstanissa olemme Venäjän seuraava uhri”.

ÄÄNET PÄÄLLE

Markkinointipäällikkö Iskander Sagimbekov ihailee suomalaisten taistelutahtoa talvisodassa.
Sitten on vielä Iskander. Almatylaisessa puistossa törmäämme sattumalta 29-vuotiaaseen markkinointipäällikköön Iskander Sagimbekoviin. Kun Sagimbekov kuulee sanan ’Suomi’, hänen silmissään välähtää kuin niihin napsautettaisiin ajovalot päälle.

Hän tietää Suomen historiasta yhtä jos toista ja käyttää selvällä suomen kielellä sanaa talvisota. Hän tekee selväksi, että Ukrainassa tarvitaan nyt ”talvisodan henkeä”.

Kazakstanin metropolien nuorissa älyköissä näkyy voimakasta uusnationalismia. Se ei kuitenkaan näyttäydy rasistisena muukalaisvihana, vaan enemmänkin ylpeytenä kansallisista juurista ja perinteistä.

Uusnationalismi näkyy nuorisomuotia myöten, sillä urbaaneilla parikymppisillä on yllään vaikkapa perinteisiä paimentolaisten lampaannahkatakkeja, joita on tuunattu nykymuodin mukaiseksi.

Iskander Sagimbekov ja moni muu koulutettu nuori pukeutuu nyt vaatteisiin, jotka muistuttavat perinteisiä kazakkiasuja.

Iskander Sagimbekov ja moni muu koulutettu nuori pukeutuu nyt vaatteisiin, jotka muistuttavat perinteisiä kazakkiasuja.
On selvää, että nuorten kansallismielisyys on suora reaktio nimenomaan Venäjän valtaa vastaan.

Kuvio alkaa kirkastua. Vaikka Suomi ja Kazakstan ovat hyvin etäisiä ja erilaisia yhteiskuntia ja valtioita, niitä yhdistää ainakin kaksi asiaa: Venäjän pelko ja intohimo kilpahiihtoon.

Kukapa ei muistaisi Vladimir Smirnovia), jota Suomessa kutsuttiin Smirreksi.
 
7738cf9d3ef9425ca9aa4bd888a64975.jpg





Kazakstan on tekemässä takinkäännön suhteessaan Venäjään.​



Kazakstanissa – kuten osassa muistakin Keski-Aasian entisistä neuvostotasavalloista – kuplii siis suuri takinkääntö.

Kazakstan ja iso osa koko Keski-Aasiaa hakevat uutta asentoa suhteessa Venäjään: laajempaa riippumattomuutta, kriittisempää asennetta sekä taloudellista ja poliittista omaehtoisuutta.

Tämä ei ole sattumanvarainen ilmiö vaan osa vielä laajempaa maailmanpoliittista kuviota.

Meneillään saattaa olla Neuvostoliiton vihoviimeinen hajoamissota – ja sitä hajoamissotaa käydään Ukrainassa.

Kyllä, nimenomaan Neuvostoliiton hajoamissota.

Meneillään saattaa olla Neuvostoliiton vihoviimeinen hajoamissota.
Harvardin yliopiston historian professori Serhii Plohyi kirjoitti vuonna 2016, ettei Neuvostoliitto koskaan täysin kuollutkaan. Ei, vaikka kommunistipuolueen johtama jättiläisdiktatuuri lakkautettiin virallisesti joulukuussa 1991.

Neuvostoliitto perustettiin 101 vuotta sitten vuonna 1922. Kyse oli ytimeltään siitä, että johtavat venäläiset kommunistit alistivat sekä Venäjän kansalaiset että lukuisat Venäjän naapurivaltiot totalitaristisen imperiuminsa alle.

Työväendiktatuurin utopia oli alusta lähtien raaka väkivaltavaltio, joka luhistui lopulta halvaantuneen neuvostotalouden konkurssiin, totalitarismin synnyttämään moraalirappioon sekä varovaistenkin uudistumisyritysten kaatumiseen.

Vuonna 1999 valtaan noussut Vladimir Putin antoi Neuvostoliitolle tekohengitystä jatkamalla kommunistivaltion imperialistista sota- ja valloituspolitiikkaa. Putin on avoimesti kertonut, että hänen maailmanpoliittinen visionsa on venäläisen imperiumin palauttaminen.

Sen takia Neuvostoliiton perintö tekee edelleen hidasta kuolemaa.

Sen jälki on ollut kammottavaa.

Venäjä on sotkeutunut Neuvostoliiton hajoamissotiin 1990-alusta lähtien Moldovaan kuuluvassa Transnistriassa, Georgiaan kuuluvissa Abhasiassa sekä Etelä-Ossetiassa, Azerbaidžaniin kuuluvassa Nagorno-Karabahissa, Venäjään kuuluvassa Tšetšeniassa – ja jo keväästä 2014 lähtien Ukrainassa.

1bcb9107b2bc4e4c9642ba1d04b12286.svg

Kazakstanissa moni kertoo pelkäävänsä, että seuraava Neuvostoliiton hajoamissota käydään heidän kotimaassaan.

ÄÄNET PÄÄLLE

Oppositiopoliitikko Rafkat Muktarov kertoo, kuinka kazakkien usko Venäjään murentui hetkessä.
Voi olla, että niin synkkä skenaario on epätodennäköinen. Venäjä on jo ajettu köysiin, kuten alakynnessä oleva nyrkkeilijä. Se on syvissä ongelmissa Ukrainassa, jumittunut Donbasin ja eteläisen Ukrainan juoksuhautoihin, ja sen sotilaalliset ja taloudelliset resurssit ovat kulumassa todennäköisesti vuosien tai jopa yli vuosikymmenen ajaksi.

Venäjä on jo pitkälti eristetty läntisten teollisuusmaiden verkostoista, ja saattaa viedä kauan, että se kelpuutetaan niihin takaisin.

Globaalissa mittakaavassa Putinin imperialistiselle maailmankuvalle ei ole enää täysin horjumatonta tukea kuin kaikkein rappeutuneimpien diktatuurien valtaklikeissä. Lähinnä Syyriassa, Nicaraguassa, Pohjois-Koreassa, Eritreassa ja Valko-Venäjällä.

Neuvostoliitto onnistui 1900-luvulla myymään merkittävälle osalle maailmaa valheen siitä, että se olisi puolustanut entisiä siirtomaita, köyhää etelää ja naapurivaltioitaan kapitalistisen lännen militarismia ja sortoa vastaan.

Jos tässä hyvin käy, neuvostovalheen kolmen vuosikymmenen perintö saattaa viimein katketa.
 
Eikös se Kazakstan ole juuri yksi niistä heikoista lenkeistä joita pitkin ryssä kiertää pakotteita ?

Minun ymmärtääkseni K ei ole innostunut Venäjän back-to-soviet-union ideasta ja Kiina antoi viime vuonna jotain turvatakuiden tapaisia Venäjän suunnitelmaa vastaan
 
Back
Top