Uutisia Natosta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja noska
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Yllätys yllätys, vielä yksi lisävuosi lusittava...

yle.fi

Jens Stoltenbergia ei haluttu taaskaan vaihtaa Naton johdosta, vaikka hänen kautensa piti päättyä jo viime vuonna

Naton seuraavaa pääsihteeriä etsitään kokeneiden johtajien joukosta taas ensi kesänä.
yle.fi yle.fi

Stoltenbergiin on oltu Nato-maissa tyytyväisiä, eikä kriisin keskellä haluta vaihtaa vetäjää. Viime vuonna Stoltenbergin oli tarkoitus siirtyä Norjan keskuspankin pääjohtajaksi, mutta hän taipui Nato-maiden jatkopyyntöön. Samoin tapahtui nyt. 64-vuotias Stoltenberg on Naton toiseksi pitkäaikaisin pääsihteeri. Hän on myös kaksinkertainen Norjan entinen pääministeri.
Klikkaa laajentaaksesi...
Seuraavan pääsihteerin etsintä osuu aikaan, jolloin myös Euroopan unionin nimitysruletti europarlamenttivaalien jälkeen pyörii kiivaimmillaan. Sopiva ehdokas pitää löytää EU-komission puheenjohtajaksi, EU:n korkeaksi edustajaksi eli ulkopolitiikasta vastaavaksi komissaariksi, Euroopan parlamentin puhemieheksi – ja Naton pääsihteeriksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Zelenskyi ollut Erdoganin luona vierailulla. Puuttin on sitten ensi kuussa menossa sinne.

Erdoganin mukaan Ukraina ansaitsee Nato-jäsenyyden. Sanoi myös ryssän rikkovan kansainvälistä oikeutta miehittäessään Ukrainan alueita.

www.politico.eu

Erdoğan backs Ukraine’s NATO bid, says Putin will visit Turkey ‘next month’

The Turkish president said he would discuss extensions to the Black Sea grain deal with Putin.
www.politico.eu www.politico.eu
 
Vilnassa on tukevat turvatoimet. Tuhat sotilasta yht. 16 Nato-maasta. Paljon viety myös ilmatorjuntaa. Suomi on mukana Horneteilla

Germany deployed 12 vehicles Patriot missile launchers, used to intercept ballistic and cruise missiles or warplanes.

Spain has brought a NASAMS air defence system, France is sending Caesar self-propelled howitzers, France, Finland, and Denmark are basing military jets in Lithuania, and the United Kingdom and France are supplying anti-drone capabilities.

Poland and Germany sent helicopter-enhanced special operations forces. Others are sending measures to deal with any potential chemical, biological, radiological and nuclear atacks.
www.reuters.com

NATO flexes muscle to protect Vilnius summit near Russia, Belarus

NATO has turned Vilnius into a fortress defended by advanced weaponry to protect U.S. President Joe Biden and other alliance leaders meeting next week only 32 km (20 miles) from Lithuania's razor-wire topped border fence with Russian ally Belarus.
www.reuters.com www.reuters.com

Zelenskyn osallistuminen kokoukseen on myös varmistunut. Jotain hyvää hänelle ilmeisesti on luvassa, kun aikaisemmin sanoi, että ei mene sinne jos ei jotain saa kotiin viemisiksi.
 
tulikomento kirjoitti:
Saksan puolustusministeri Boris Pistorius sanoo, että Saksa on valmis ottamaan vastuuta mm. itäisen Puolan puolustamisessa.

www.hs.fi

Venäjän hyökkäys | Saksa lupaa omaansa ja Naton puolustustukea tarvittaessa Puolan itäosiin

Venäjän presidentti Vladimir Putin oli aiemmin uhonnut, että Venäjä puolustaa Valko-Venäjää mahdollisilta hyökkäyksiltä kaikin voimin.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

1. Saksasta ei sotilaallisesti ole ottamaan vastuuta Puolan puolustuksesta.

2. Puola ei luota Venäjään, mutta ei myöskään voi luottaa Saksaan. Saksa teki jo valintansa: Halpaa kaasua, Venäjän ymmärtämistä, päättämättömyyttä Venäjän agression edellä, heikko armeija, koko ajan vaan lisää mamuja, kumppaneiden potkimista EU:n "oikeusvaltioperiaatteilla". Ihan täysin tietoista politiikkaa, jota ei Puolassa unohdeta. Historiakin kertoo Saksan alttiudesta sopia Venäjän kanssa muiden yli, mikä mennen tullen moneen kertaan tuhotussa Puolassa on varsin syvään painunut kansalliseen muistiin ja lienee jo geenitasollekin syöpynyt.

3. Puolasta tulee Euroopan ylivoimaisesti suurin sotilasvoima, joka kykenee itse kantamaan päävastuun puolustuksestaan, ja pystyy tukemaan myös liittolaisia. 1300 paksua tankkia on tilattu, ohuet päälle, mutta ilmavoiman suhteen ei olla vielä alkua pidemmällä. Voi hyvä jumala mitä sieltäkin vielä tulee 2030 eteenpäin. Puolassa ei enää koskaan haluta jäädä yli jyrätyksi, eikä myöskään jäädä Saksan avun varaan. On oltava itse vahva.

4. Vähän liikaa Venäjän kanssa muhinoineen Saksan (ja Ranskan) vaikutusvalta heikkenee Euroopassa. Puolan talous kasvaa kohisten ja sotavoimalla saa vaikutusvaltaa. Kuunteleeko esim. baltit jatkossa sotilaallisesti heikkoa Saksaa, vai myös taloudellisesti vahvaa Puolaa, jonka panssaridivisioonat, Apachet ja 500 raketinheitintä pitävät tarpeen tullen Suwalkin auki ja Krolewiecin (entinen Königsberg) kiinni.

5. Kenenköhän kanssa Ukrainan tiivein kimppa tulee olemaan sodan jälkeen (toki USAn ohella)? Saksanko, jonka heikkous ja kaveruus ryssän kanssa mahdollisti osaltaan Venäjän hyökkäyksen, vai hädän tullen epäröimättä massiivisen avun käynnistäneen Puolan kanssa? Kuten WWII jälkeiset Saksan ja Japanin esimerkit osoittavat, vaikka sota on bisnestä, jälleenrakennus se vasta bisnestä onkin. Tuhkasta nousee vauraus, ja puolalaiset rakennusfirmat ja teollisuus eivät jää Ukrainasta osattomaksi.

6. Euroopan taloudellinen ja sotilaallinen tulevaisuus on Puolan ja Ukrainan. Painopiste siirtyy itään. Myös EU tulee muuttumaan enemmän kansallisvaltioiden kauppaliitoksi, joka ei enää pyri aktiivisesti tuhoamaan itseään päästämällä muslimilaumat raiskaamaan maita ja kansoja.

7. Pistorius höpisee puolustusvastuista, koska Saksan teollisuus on vaatinut tekemään edes jotain. Puolan talous vahvistuu, myös aseteollisuus, eikä se perkele osta enää tankkejakaan Saksasta.
 
Onko Macron vaihtanut sukupuolta, vai onko ottanut nuoren rakastajatteren että on saanut testosteronit nousuun?

Ukrainan sota on aiheuttanut uuden jakolinjan Naton sisällä. Yllättävä muutos Vilnan Nato-huippukokouksessa jäi Ruotsin jäsenyyden etenemisen varjoon; Ranskan siirtyminen Britannian, Puolan ja Baltian maiden leiriin vaatimaan Ukrainalle nopeaa tietä puolustusliiton jäseneksi heti sodan jälkeen. Ranska irtautui Saksan ja Yhdysvaltain epäröinnistä vaatimalla selvää tiekarttaa Ukrainan jäsenyydelle
Klikkaa laajentaaksesi...

www.mtvuutiset.fi

Helena Petäistö: Ranska yllätti epäröivät Saksan ja Yhdysvallat ja teki Ukrainan suhteen täyskäännöksen, joka voi olla ratkaiseva Euroopan menestykselle

Ukrainan sota on aiheuttanut uuden jakolinjan Naton sisällä. Yllättävä muutos Vilnan Nato-huippukokouksessa jäi Ruotsin jäsenyyden etenemisen varjoon; Ranskan siirtyminen Britannian, Puolan ja Baltian maiden leiriin vaatimaan Ukrainalle nopeaa tietä puolustusliiton jäseneksi heti sodan jälkeen...
www.mtvuutiset.fi www.mtvuutiset.fi
 
Bentso Tömisevä kirjoitti:
1. Saksasta ei sotilaallisesti ole ottamaan vastuuta Puolan puolustuksesta.

2. Puola ei luota Venäjään, mutta ei myöskään voi luottaa Saksaan. Saksa teki jo valintansa: Halpaa kaasua, Venäjän ymmärtämistä, päättämättömyyttä Venäjän agression edellä, heikko armeija, koko ajan vaan lisää mamuja, kumppaneiden potkimista EU:n "oikeusvaltioperiaatteilla". Ihan täysin tietoista politiikkaa, jota ei Puolassa unohdeta. Historiakin kertoo Saksan alttiudesta sopia Venäjän kanssa muiden yli, mikä mennen tullen moneen kertaan tuhotussa Puolassa on varsin syvään painunut kansalliseen muistiin ja lienee jo geenitasollekin syöpynyt.

3. Puolasta tulee Euroopan ylivoimaisesti suurin sotilasvoima, joka kykenee itse kantamaan päävastuun puolustuksestaan, ja pystyy tukemaan myös liittolaisia. 1300 paksua tankkia on tilattu, ohuet päälle, mutta ilmavoiman suhteen ei olla vielä alkua pidemmällä. Voi hyvä jumala mitä sieltäkin vielä tulee 2030 eteenpäin. Puolassa ei enää koskaan haluta jäädä yli jyrätyksi, eikä myöskään jäädä Saksan avun varaan. On oltava itse vahva.

4. Vähän liikaa Venäjän kanssa muhinoineen Saksan (ja Ranskan) vaikutusvalta heikkenee Euroopassa. Puolan talous kasvaa kohisten ja sotavoimalla saa vaikutusvaltaa. Kuunteleeko esim. baltit jatkossa sotilaallisesti heikkoa Saksaa, vai myös taloudellisesti vahvaa Puolaa, jonka panssaridivisioonat, Apachet ja 500 raketinheitintä pitävät tarpeen tullen Suwalkin auki ja Krolewiecin (entinen Königsberg) kiinni.

5. Kenenköhän kanssa Ukrainan tiivein kimppa tulee olemaan sodan jälkeen (toki USAn ohella)? Saksanko, jonka heikkous ja kaveruus ryssän kanssa mahdollisti osaltaan Venäjän hyökkäyksen, vai hädän tullen epäröimättä massiivisen avun käynnistäneen Puolan kanssa? Kuten WWII jälkeiset Saksan ja Japanin esimerkit osoittavat, vaikka sota on bisnestä, jälleenrakennus se vasta bisnestä onkin. Tuhkasta nousee vauraus, ja puolalaiset rakennusfirmat ja teollisuus eivät jää Ukrainasta osattomaksi.

6. Euroopan taloudellinen ja sotilaallinen tulevaisuus on Puolan ja Ukrainan. Painopiste siirtyy itään. Myös EU tulee muuttumaan enemmän kansallisvaltioiden kauppaliitoksi, joka ei enää pyri aktiivisesti tuhoamaan itseään päästämällä muslimilaumat raiskaamaan maita ja kansoja.

7. Pistorius höpisee puolustusvastuista, koska Saksan teollisuus on vaatinut tekemään edes jotain. Puolan talous vahvistuu, myös aseteollisuus, eikä se perkele osta enää tankkejakaan Saksasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Puolasta on tulossa oikea sotilasmahti, se pitää paikkansa. Ja on ymmärrettävää, että ovat lähteneet rakentamaan omaa puolustusta sellaiseksi, että pärjäävät tarvittaessa jopa yksin.

Noin muuten, jäitä hattuun. Kyllä siinä saa vielä vettä virrata Veiksel-joessa, että Puola ja Ukraina edes yhdessä menevät taloudellisessa painoarvossa esim. Saksan ohi, puhumattakaan vanhasta talouden veturista Länsi- + läntisestä Keski-Euroopasta.

Ukrainan jälleenrakennus on myös niin iso urakka, että kyllä siinä myös saksalaisia niin kuin muitakin länsimaita tarvitaan, ja miksi ei niitä sinne päästettäisi, esim. Saksa kuitenkin on maakohtaisessa aseavussa kolmosena suunnilleen kakkosena olevan UK:n lukemissa, ellei ole nyttemmin mennyt jo UK:n ohi.

Ukrainasta kehittyy moderni länsimainen yhteiskunta, jolla on yhteyksiä ja yhteistyötä eri maiden kanssa. Sotilaallinen tulevaisuus on Natossa ja osana liittokunnan yhteistä puolustussuunnittelua. Sitä odotellessa pyrkivät varmasti rakentamaan kahdenvälisiä sotilaallisia yhteistyön järjestelmiä sen mukaan mitä voivat. Periaatteessa siinä voisi olla Puolalla rooli, jos niin haluavat. Taloudellisia verkostoja luodaan myös ennen EU-jäseneksi liittymistä ja sen jälkeen. Todennäköisesti mm. saksalaiset mahtifirmat tulevat tekemään merkittäviä investointeja Ukrainaan, kun tilanne sen sallii, ja se on tietenkin Ukrainan etu. Niin myös muutkin, miksi ei Puolakin, mutta puolalainen teollisuus ja taloudellinen toimeliaisuus on vielä kärpässarjaa esim. saksalaiseen verrattuna. Japanin ja Etelä-Korean vaikutusvaltaisen teollisuuden voisin uskoa olevan myös mukana. Poliittiset verkostot ja yhteistyö kulkevat siinä rinnalla, ja Ukraina tarvitsee silläkin saralla paljon ystäviä. Varmasti Puolan ja Ukrainan välit tulevat kaikilta osiltaan olemaan läheiset ja lämpimät, mutta vain osa Ukrainan oman etunsa vuoksi tarvitsemaa kokonaisuutta.

Euroopan itäpuolen painoarvon voi kyllä uskoa kasvavan EU:ssa etenkin sitten, kun Ukrainasta tulee EU-jäsenvaltio. Itälaidan sotilaallinen painoarvo tulee kasvamaan ja on jo kasvanut, kun Nato laatii puolustussuunnitelmat ja strategiat uuteen uskoon ryssän uhkaa vastaan. Euroopan tulevaisuus tulee olemaan mielenkiintoinen ja vahvistuva itäpuoli antaa Suomellekin mahdollisuuksia. EDIT: ja ehkä pakottaa EU-aluettakin suuntaamaan huomiotaan esim. talouteen.

Saksankin sotilaallista kehitystä tulee olemaan mielenkiintoista seurata. Tekivät täydellisen asennemuutoksen suhteessa ryssäenergiaan ja Ukrainan auttamiseen. Saksasta voi tulla jälleen sotilaallisesti tarpeeksi voimakas maa. Ei siitä kuitenkaan kovin pitkä aika ole, kun sitä viimeksi olivat, ja heillä on siihen kyky, jos vain on tahtoa.
 
John Hilly kirjoitti:
www.verkkouutiset.fi

Nato-maat harjoittelivat Baltian puolustamista – tämä nousi ongelmaksi | Verkkouutiset

Nato-maat harjoittelivat Baltian puolustamista – tämä nousi ongelmaksi | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi www.verkkouutiset.fi
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä alleviivaa hyvin sitä, että vaikka joukkojen kansainvälinen "moninaisuus", "rikkaus" tai "sillisalaatti" onkin poliittisesti ja symbolisesti hieno solidaarisuuden näyteikkuna, kannattaisi sotilaallisessa mielessä mieluummin keskittää voimat ja sijoittaa yhden maan tai ainakin kieliryhmän osastot samaan paikkaan. Esimerkiksi kaikki ranskalaiset ja italialaiset Romaniaan, britit ja kanadalaiset Viroon jne. Sen sijaan, että jokainen maa lähettää yhden komppanian sinne, toisen tänne, ja vielä kolmannen peräseinäjoen takahikiälle. Helpottaisi koordinaatiota merkittävästi, ja täysin "ilmaiseksi".

Baltian puolustaminen vaatii Natolta koordinaatiota yli 20 maan asevoimien välillä. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu. Aseet ja viestintäjärjestelmät eivät ole aina yhteensopivia, ja myös koulutus vaihtelee maiden välillä. Näiden heikkouksien hyväksikäyttö mahdollistikin harjoituksessa paljon pienemmälle brittijoukoille voiton. Brittijoukkojen komentajan, majuri Guy Parkerin mukaan Nato-joukkojen koheesion puute tuli ilmi etenkin yöllä.

– Vastapuolella on jatkuva virta eri maista tulevia sotilaita. Heillä ei ole samanlaista yhteistä ymmärrystä siitä, miten heidän tulisi taistella. Heillä on 11 eri kansalaisuutta, joista monet puhuvat englantia toisena tai kolmantena kielenään, kun taas minulla oli pieni ryhmä, joka on ollut yhdessä lähes puoli vuotta, Parker kertoo.

Brittejä vastaan taistelevissa joukoissa oli muun muassa albanialainen miinanraivausjoukkue, espanjalainen ja slovenialainen tykistöyksikkö, puolalaisia panssareita ja amerikkalaisia Patriot-ilmatorjuntaohjuspattereita. Britit onnistuivat kiertämään muiden Nato-joukkojen etulinjan ja iskemään onnistuneesti selustaan. Vastapuolen panssarit tuhottiin ohjuksilla.

Paikoin brittijoukot ovat onnistuneet voittamaan harjoituksessa jopa kymmenen kertaa suuremmat Nato-joukot. Tulos osoittaa, että oppimiskäyrä on jyrkkä ja harjoitusta tarvitaan lisää
Klikkaa laajentaaksesi...
 
von Fyrkendahl kirjoitti:
Tämä alleviivaa hyvin sitä, että vaikka joukkojen kansainvälinen "moninaisuus", "rikkaus" tai "sillisalaatti" onkin poliittisesti ja symbolisesti hieno solidaarisuuden näyteikkuna, kannattaisi sotilaallisessa mielessä mieluummin keskittää voimat ja sijoittaa yhden maan tai ainakin kieliryhmän osastot samaan paikkaan. Esimerkiksi kaikki ranskalaiset ja italialaiset Romaniaan, britit ja kanadalaiset Viroon jne. Sen sijaan, että jokainen maa lähettää yhden komppanian sinne, toisen tänne, ja vielä kolmannen peräseinäjoen takahikiälle. Helpottaisi koordinaatiota merkittävästi, ja täysin "ilmaiseksi".
Klikkaa laajentaaksesi...
Vasta-argumentti on että osa jäsenmaista lipeää jos joukkoja ei ripotella niin että mahdollisimman moni joutuu heti alussa taistelukosketukseen.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top